Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Stub­bin kolumni: Toivei­den kaivosta punnit­tui­hin valin­toi­hin

Stub­bin kolumni: Toivei­den kaivosta punnit­tui­hin valin­toi­hin

Julkaistu:

Suomen talous alisuo­riu­tuu. Inhot­ta­vaa, mutta totta. Maamme raken­teel­li­nen kilpai­lu­kyky on kuiten­kin huip­pu­luok­kaa. Monet mittauk­set ovat osoit­ta­neet sen. Meillä esimer­kiksi yhteis­kun­nal­li­set insti­tuu­tiot, infra­struk­tuuri sekä väes­tön terveys ja osaa­mi­nen ovat maail­man kärkeä. Newsweek-lehden mukaan Suomi on maail­man paras maa.

Emme ole toipu­neet vuoden 2009 lamasta. Viimei­set kaksi vuotta olemme olleet taan­tu­massa. Tänä­kin vuonna pääsemme hädin tuskin nolla­kas­vuun.

Kyse ei ole vain suhdan­teesta. Elin­kei­no­ra­ken­teemme on murrok­sessa, väes­tömme ikään­tyy, julki­nen talous velkaan­tuu ja vien­timme kilpai­lu­kyky on heiken­ty­nyt. Maail­man­ta­lou­den virkis­ty­mi­nen - kun se tapah­tuu - ei korjaa näitä heik­kouk­sia.

Jako­po­li­tii­kan kultai­set aika­kau­det voidaan unoh­taa hyväksi hetkeksi. En kuiten­kaan usko synkis­te­lyyn. Vaikeuk­sien edessä pitää kääriä hihat.

**

Tällä viikolla halli­tus on tehnyt suuria ener­gia­pää­tök­siä. Viemme edus­kun­nan hyväk­syt­tä­väksi Fenno­voi­man ydin­voi­ma­hank­keen peri­aa­te­lu­van. Turpeen ja metsä­hak­keen kilpai­lu­ky­kyä paran­ne­taan suhteessa kivi­hii­leen. Olen ilah­tu­nut, että molem­mat esityk­set ovat saaneet tuen sekä Perus­suo­ma­lais­ten Timo Soinilta että Keskus­tan Juha Sipi­lältä.

Ensi viikolla puolu­eet kokoon­tu­vat yhtei­seen neuvon­pi­toon parem­masta sään­te­lystä. Käymme yhdessä läpi ehdo­tuk­sia esimer­kiksi luvi­tuk­sen vauh­dit­ta­mi­sesta.

Halli­tuk­sen työ on kesken. Loput sääs­tö­lait anne­taan syksyn aikana edus­kun­nalle. Sote-uudis­tuk­sen lain­sää­däntö viimeis­tel­lään ja tuodaan edus­kun­taan. Edus­kun­nalle anne­taan ennen vaaleja täyden­tävä budjet­tie­si­tys ja kaksi lisä­bud­jet­tia. Raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia koske­vat lakieh­do­tuk­set anne­taan edus­kun­nalle. EU:ssa osal­lis­tumme ilmasto- ja ener­gia­pa­ke­tista päät­tä­mi­seen ja komis­sion vara­pu­heen­joh­ta­jan Jyrki Katai­sen vastuulla olevan kasvu­pa­ke­tin raken­ta­mi­seen.

Joten eikö­hän unoh­deta helpot heitot siitä, että halli­tus­puo­lu­eet valmis­tau­tu­vat vain vaalei­hin. Kyllä tässä työtä loppu­kau­della vielä riit­tää.

**

Silti on viisautta katsoa jo kohti tule­vaa. Suomen saami­nen uuteen nousuun edel­lyt­tää rohkeutta uudis­tua. Osana laajem­paa uudis­tus­työtä olen ehdot­ta­nut seuraa­vaa seit­se­mää kohtaa talou­den uudis­tus­työ­hön:

  1. Kestävä hyvin­vointi ei voi perus­tua ylivel­kaan­tu­mi­seen.
  2. Tarvit­semme inves­toin­teja koulu­tuk­seen ja osaa­mi­seen.
  3. Digi­ta­li­saa­tion mahdol­li­suuk­siin on tartut­tava yrityk­sissä ja julki­sella sekto­rilla.
  4. Vero­tuk­sen raken­netta on uudis­tet­tava työtä ja inves­toin­teja suosi­vaan suun­taan.
  5. Työn määrää on lisät­tävä työuria piden­tä­mällä.
  6. Vapauk­sia sopia työeh­doista ja palk­kauk­sesta yritys­ta­solla on lisät­tävä.
  7. Kasvua kuris­ta­vaa sään­te­lyä on puret­tava.

Näistä kohdista tarvit­see tietysti hakea yhtei­sym­mär­rystä myös muiden puoluei­den kanssa.

Tois­tai­seksi julki­sen velan tait­ta­mi­sen teema on kerän­nyt kauniita sanoja vain juhla­pu­heissa. Esimer­kiksi Keskusta moit­tii halli­tusta valtion velkaan­tu­mi­sesta, mutta samaan aikaan vaatii miljar­di­luo­kan infrayh­tiötä, miljar­di­luo­kan yritys­tu­ki­ra­has­toa, lisää tukea ener­gian­tuo­tan­toon, lisää rahaa kuntien valtio­no­suuk­siin, lisää rahaa maata­lous­tu­kiin, lisää rahaa viras­to­jen toimin­ta­me­noi­hin, lisää rahaa maakun­tien kehit­tä­mi­seen ja lisää rahaa lapsi­li­siin.

Arvos­tan Keskus­tan Juha Sipi­lää analyyt­ti­sena talous­mie­henä ja erit­täin asial­li­sena keskus­te­li­jana. Sipilä on ollut samoilla linjoilla myös halli­tuk­sen ja halli­tus­oh­jel­man keskit­ty­mi­sestä stra­te­gi­siin prio­ri­teet­tei­hin. Haluai­sin kovasti kuulla, miten hän aikoo prio­ri­soida ennen kevään edus­kun­ta­vaa­leja tämän kauniin, mutta katta­vuu­del­taan hiukan epärea­lis­ti­sen listauk­sen. Koska siitä­hän tässä on kyse - valin­noista, ikävis­tä­kin sellai­sista. Stra­te­gia tarkoit­taa aina josta­kin luopu­mista ja johon­kin keskit­ty­mistä.

Kannus­ta­vam­man vero­tuk­sen osalta olen ilolla lait­ta­nut merkille, että SDP:n Antti Rinne on kerto­nut kannat­ta­vansa palk­ka­ve­ron keven­tä­mistä. Myös Keskus­tan Sipilä on aiem­min pitä­nyt tätä mahdol­li­sena. Hyvä, jos tästä kohdasta on yksi­tuu­mai­suutta.

Miksi työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen on järke­vää? Siksi, että se kannus­taa työn­te­koon ja lisää pysy­vällä tavalla työl­li­syyttä. Olen esit­tä­nyt, että työn vero­tusta keven­net­täi­siin kautta linjan. Ansai­tusta lisäeu­rosta pitäisi jäädä työtä teke­välle käteen vähin­tään puolet. Hete­mäen vero­tuk­sen kehit­tä­mis­työ­ryhmä esitti ennen edel­li­siä edus­kun­ta­vaa­leja kahden miljar­din euron veron­ke­ven­nystä kautta linjan. Tämä tarkoit­taisi karkeasti 850 euron lisäystä keski­tu­loi­sen palkan­saa­jan tili­pus­siin vuodessa.

Voimme paran­taa Suomen vien­nin kilpai­lu­ky­kyä, jos maltil­li­set palkan­ko­ro­tuk­set ja työn vero­tuk­sen keven­nyk­set pais­kaa­vat kättä. Palk­ka­mal­tilla kannat­ta­vam­pia yrityk­siä, veron­ke­ven­nyk­sillä palkan­saa­jille osto­voi­maa.

**

Suomi tarvit­see lisää inves­toin­teja - sekä yksi­tyi­siä että julki­sia. Julki­sia inves­toin­teja tarvi­taan erityi­sesti koulu­tuk­seen ja tutki­muk­seen sekä infra­struk­tuu­riin. Samaan aikaan on pidet­tävä kiinni velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­sesta.

Tilin­pi­to­kik­kai­luun ei ole varaa. Esimer­kiksi Keskusta on esit­tä­nyt, että julkista velkaa työn­net­täi­siin eril­li­seen infrayh­ti­öön. Teiden tai koulu­jen korjaa­mi­seen otetut lainat ovat veron­mak­sa­jien piikissä, vaikka ne siir­ret­täi­siin valtio­nyh­tiön tasee­seen.

Yksi­tyis­ten inves­toin­tien lisää­mi­sestä on käyty liian vähän keskus­te­lua. Tarvit­semme lisää yrit­tä­jyyttä ja koti­maista omis­ta­juutta. Tällä vaali­kau­della esimer­kiksi yhtei­sö­ve­roa on leikattu 26 prosen­tista 20 prosent­tiin. Vero­muu­tos lisää inves­toin­teja.

Tässä asiassa en ymmärrä yrit­tä­jyy­destä puhu­van Keskus­tan linjaa. Juha Sipilä vastusti yhtei­sö­ve­ron alen­ta­mista 20 prosent­tiin tämän vuoden alusta ja esitti keven­nyk­sen teke­mistä asteit­tain. Kaup­pa­leh­dessä Sipilä esitti, että ?yksin­ker­tai­sinta olisi vain tehdä yhtei­sö­ve­ro­ke­ven­nystä vastaava kiris­tys osin­ko­ve­ro­tuk­sen puolelle?.

Tämä esitys olisi tarkoit­ta­nut yrit­tä­jien osin­ko­ve­ro­tuk­seen tupla­ko­ro­tusta verrat­tuna halli­tuk­sen toteut­ta­maan. Yksin­ker­tai­nen voi olla kaunista, mutta Sipil­län ehdo­tus olisi kurit­ta­nut yrit­tä­jiä. Se ei tässä talous­ti­lan­teessa kuulosta järke­vältä.

Talous­kasvu voi syntyä kestä­vällä tavalla vain yksi­tyis­ten yritys­ten ja toimi­ven mark­ki­noi­den kautta. Työl­lis­tä­mi­nen uusia valtio­nyh­tiöitä perus­ta­malla ei ole kestävä tie. Se on valtion rajal­lis­ten raho­jen lykkää­mistä oman osaa­mi­sa­lu­een ulko­puo­lelle. En myös­kään usko siihen, että Keskus­tan esit­tä­män miljar­di­luo­kan yritys­tu­ki­ra­has­ton luomi­nen on kestävä tie. Suoma­lai­set yrityk­set eivät tarvitse valtion kaina­lo­sau­voja vaan nykyistä kilpai­lu­ky­kyi­sem­män toimin­taym­pä­ris­tön.

Valtio­ve­toi­nen yritys­ten tuke­mi­nen ja vali­koi­mi­nen on väis­tä­mättä byro­kraat­tista ja hidasta. Yrityk­sissä, lähellä kulut­ta­jia ja osta­jia, synty­vät uudet menes­tys­tuot­teet ja palve­lut, jos ovat syntyäk­seen.

Suomi saadaan nousuun, siitä olen varma. Eväitä ja ehdo­tuk­sia riit­tää. Toivei­den kaivoa emme pysty kuiten­kin täyt­tä­mään. Nyt tarvi­taan kaivat­tua stra­te­gi­suutta. Tarvi­taan valin­toja.

Päämi­nis­teri Alexan­der Stub­bin kolumni mtv.fi:ssä 9.10.2014.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content