Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Talous / Stubb: Ratkai­seva kevät halli­tuk­sen tavoit­tei­den saavut­ta­mi­sessa

Stubb: Ratkai­seva kevät halli­tuk­sen tavoit­tei­den saavut­ta­mi­sessa

Julkaistu:

Kokoo­mus on kanta­nut halli­tus­vas­tuuta pitkään. Pitkä halli­tus­vas­tuu on osoi­tus siitä, että suoma­lai­set ovat luot­ta­neet ja luot­ta­vat meihin.

Tämän luot­ta­muk­sen edessä on oltava nöyrä ja kiitol­li­nen.

Samalla pitää olla itsel­leen ja muille rehel­li­nen: olemme olleet osa hyviä päätök­siä, laihoja koali­tio­hal­li­tus­ten kompro­mis­seja, merkit­tä­viä tekoja ja myös hetkiä, jolloin ei ole saatu riit­tä­västi aikaan.

Välillä on hyvä pysäh­tyä miet­ti­mään, mikä on se lisä­arvo, minkä Kokoo­muk­sen muka­naolo halli­tuk­seen tuo. Mihin meitä tarvi­taan? Miksi Kokoo­muk­sen on syytä olla halli­tuk­sessa sen sijaan, että voisimme käyt­tää enem­män aikaa aatteel­li­sen korjaus­vel­kamme paik­kaa­mi­seen ja keskit­tyä halli­tus­vas­tuussa olevien arvos­te­luun oppo­si­tion penkeiltä. Miksi kuun­te­lemme korvat punai­sina kritiik­kiä koulu­tus­sääs­töistä ja pyrki­myk­sistä vahvis­taa Suomen kilpai­lu­ky­kyä lain­sää­dän­nön kautta?

Tällä hetkellä tehtä­vät sopeu­tus- ja kilpai­lu­ky­ky­toi­met herät­tä­vät paljon kritiik­kiä, osin ansai­tus­ti­kin. Kukaan niitä ei mielik­seen tee, esimer­kiksi koulu­tus­sääs­töt kourai­se­vat sivis­tys­por­va­rin sielua syvältä. Mutta ei niitä huvik­seen tehdä. Niitä tehdään siksi, että talous on kuralla. Eikä se siitä muuksi muutu ilman, että käänne saadaan aikaan. Käänne on tehtävä. Kään­teen teke­mi­seen tarvi­taan Kokoo­musta.

Yksi valtio­va­rain­mi­nis­te­ri­öön välit­ty­nyt viesti herätti erityi­sesti pohti­maan sitä, missä menemme nyt ja minne meidän on pyrit­tävä. Viesti oli tiivis­tet­tynä seuraava:

Selai­lin menneen vuoden kalen­te­ria ja laskes­ke­lin. Minulla ja kuulo­vam­mai­sella pojal­lani on ollut noin 40 käyn­tiä erikois­lää­kä­reillä. Laskut näistä yhteensä muutama sata euroa. Meillä käy kotona puhe­te­ra­peutti kerran viikossa niin kauan kuin tarpeen on ja kohta käy myös viit­to­ma­kie­len opet­taja. Pojalla on oma hoito­tiimi. Heiltä saa aina kysyä jos on jotain asiaa. Tuleva leik­kaus ja siihen liit­tyvä kuntou­tus on maksu­tonta. Lisäksi saamme vielä Kelasta tukea. Monessa maassa jäisimme ilman apua. Suomessa hoito on huip­pua. Sairaus ei syrji, kaikki ovat siinä samalla viivalla, mutta kaikille tarjo­taan sama hoito. Aina­kin minun pojal­leni on ollut lotto­voitto syntyä juuri Suomeen.”

Kokoo­musta tarvi­taan siihen, että kuulo­vam­mai­sen pojan ja hänen perheensä tarpeista pysty­tään huoleh­ti­maan myös tule­vai­suu­dessa. Että hahmo­te­taan, mitä se todel­li­suu­dessa edel­lyt­tää, että meillä on hyvin­voin­ti­val­tio­malli myös jatkossa. Että tehdään rohkeasti päätök­siä työn ja yrit­tä­mi­sen ja sitä kautta kasva­vien vero­tu­lo­jen puolesta. Ei vain sanota. Tehdään.

Tämä asia ei avaudu ihan yksin­ker­tai­sesti. Miten vaikka paikal­li­nen sopi­mi­nen liit­tyy siihen, saako Kalle 9-v. puhe­te­ra­piaa? Siten se liit­tyy, että vain työstä synty­vät ne veroeu­rot, joilla palve­lut rahoi­te­taan. Siten se liit­tyy, että pitää olla työtä, jota tehdä, työtä, jota teet­tää. Työtä, josta saa palk­kaa, työtä, josta kannat­taa maksaa palk­kaa.

Kuvaa­mani esimerkki osoit­taa tärkeim­män syyn siihen, että Kokoo­muk­sen lupaus viime vaaleissa oli aset­taa työ etusi­jalle. Lupaus työn puolesta on samalla lupaus pitää huolta kaikista suoma­lai­sista taus­taan ja tulo­ta­soon katso­matta. Lupaus työn puolesta on samalla lupaus ihmi­sille itsensä kehit­tä­mi­seen. Lupaus työn puolesta on lupaus tule­vai­suu­den hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan puolesta.

Työ on etusi­jalla myös tämän halli­tuk­sen tehtä­vä­lis­talla. Kokoo­mus ei ole siihen aivan osaton.

Halli­tuk­sen tavoit­teena on lisätä työl­li­syyttä 110 000 hengellä tämän vaali­kau­den aikana. Työl­li­syy­sas­tetta olisi kyet­tävä nosta­maan lähes neljällä prosent­tiyk­si­köllä vuoteen 2019 mennessä.

Tavoite on kunnian­hi­moi­nen, mutta mahdol­li­nen. Annan tästä kaksi esimerk­kiä:

-Vuosina 1996-1999 työl­li­syy­saste nousi 4,1 prosent­tiyk­si­köllä.

-Vuosina 2004-2008 työl­li­syy­saste nousi 3,4 prosent­tiyk­si­köllä.

Halli­tuk­sen työl­li­syys­ta­voit­teen saavut­ta­mi­nen on mahdol­lista, mutta se edel­lyt­tää päätök­siä. Tavoite voi toteu­tua vain etupai­noi­silla ja voimak­kailla toimilla.

Halli­tus­oh­jel­man tavoit­teena on lopet­taa velaksi elämi­nen vuoteen 2021 mennessä. Tämä voi onnis­tua vain työl­li­syyttä lisää­mällä. Halli­tuk­sen työl­li­syy­sas­te­ta­voit­teen toteut­ta­mi­nen vahvis­taisi julkista taloutta noin kolmella miljar­dilla eurolla.

Nyt elämme ratkai­se­via viik­koja tämän halli­tuk­sen työlin­jan kannalta. Nyt nähdään, mihin tästä halli­tuk­sesta on. Puhum­meko työstä ja hyvin­voin­nista kauniisti, vai asetam­meko työn etusi­jalle päätök­sen­teossa. Nyt eletään niitä hetkiä, jolloin nähdään myös, mitkä puolu­eet ovat käytän­nössä valmiit edis­tä­mään työtä ja yrit­tä­jyyttä. Löytyykö tarpeeksi päät­tä­väi­syyttä vai anne­taanko periksi? Kokoo­mus ei aio antaa periksi, kun puolus­tet­ta­vana on suoma­lai­nen työ.

Tosia­sia on se, että tällä hetkellä valmis­teilla olevat toimet eivät riitä toteut­ta­maan halli­tus­oh­jel­massa asetet­tua 72 prosen­tin työl­li­syys­ta­voi­tetta. Koska tavoit­teesta ei ole mitään syytä luopua, se tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että halli­tus­oh­jel­massa jo sovi­tut toimet on vietävä maaliin mahdol­li­sim­man kunnian­hi­moi­sesti. Sen lisäksi on käytävä läpi, minkä mitta­luo­kan lisä­toi­mia halli­tuk­sen olisi nyt etupai­not­tei­sesti linjat­tava, jotta 72 prosen­tin tavoit­teen saavut­ta­mi­nen on halli­tus­kau­della mahdol­lista.

Samaan aikaan työmark­ki­na­jär­jes­töt yrit­tä­vät viidettä kertaa neuvo­tella yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sesta.

Yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sella ja sen sijaan laadi­tulla halli­tuk­sen kilpai­lu­ky­ky­pa­ke­tilla on yksi yhtei­nen tavoite: palaut­taa suoma­lai­sen työn kilpai­lu­kyky.

Suomi on monesta eri syystä menet­tä­nyt hinta­kil­pai­lu­ky­ky­ään. Palkat ovat nous­seet samaan aikaan kun yritys­ten tuot­ta­vuus on romah­ta­nut.

Suomessa palkan­muo­dos­tus on erit­täin keski­tet­tyä. Keski­tetty ja jäykkä työmark­ki­na­jär­jes­telmä ei ole kyen­nyt sopeu­tu­maan nope­aan muutok­seen.

Ennen Suomen EMU-jäse­nyyttä tiedet­tiin hyvin ongel­mat, joita voi aiheu­tua siitä, että valuut­ta­kurs­sin kautta tapah­tu­vaa sopeu­tu­mista (deval­vaa­tiota) ei enää olisi käytössä. Tiedet­tiin, että mahdol­li­nen kilpai­lu­ky­ky­on­gelma voisi johtaa suureen työt­tö­myy­teen. EMU-ratkai­sua tehtäessä yhteis­kun­nassa kyllä ymmär­ret­tiin, että yhteis­va­luu­tan oloissa tarvi­taan uuden­laista jous­ta­vuutta.

Epäsym­met­ris­ten shok­kien varalle varau­dut­tiin esimer­kiksi perus­ta­malla työelä­ke­ra­has­toi­hin ja työt­tö­myys­kas­soi­hin suhdan­ne­tal­le­tus­jär­jes­tel­mät eli ns. EMU-pusku­rit.

Turun Sano­mat kirjoitti 31.12.1998 näin:

”Euroon siir­ty­mi­nen tuo väis­tä­mättä uusia paino­tuk­sia myös suoma­lai­sille työmark­ki­noille. Kun deval­vaa­tiolla ja inflaa­tiolla speku­lointi ovat poissa laskuista, koros­tu­vat kilpai­lu­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­sessä kustan­nus­ta­son hillintä ja jous­tava sopeu­tu­mi­nen nopei­siin­kin muutok­siin.”

Ennen Suomen EMU-jäse­nyyttä tiedet­tiin, että mahdol­li­nen kilpai­lu­ky­ky­on­gelma voisi johtaa suureen työt­tö­myy­teen.

Kun nopeita ratkai­suja kustan­nus­kil­pai­lu­ky­vyn palaut­ta­mi­seksi olisi sittem­min pitä­nyt tehdä, miten kävi? Muutok­siin sopeu­tu­mi­nen ei ole ollut tarpeeksi jous­ta­vaa, nopeaa ja toimi­vaa. Muut Pohjois­maat uudis­ti­vat ponte­vasti työmark­ki­noi­taan kun me poljimme paikal­lamme.

Toisen­lai­sessa ympä­ris­tössä keski­tetty palkan­muo­dos­tus on voinut toimia oikein­kin hyvin isän­maan parhaaksi. Mutta se että se on toimi­nut jossain tilan­teessa, ei tarkoita sitä että se toimisi aina. Maailma on muut­tu­nut.

Paitsi, että valuut­tamme on jäykempi, myös yritys­ten kilpai­lua­se­massa tapah­tuu muutok­sia paljon nopeam­min ja useam­min kuin aikai­sem­min. Se mitä tapah­tuu vaik­kapa Kiinan metal­li­teol­li­suu­dessa vaikut­taa välit­tö­mästi suoma­lais­ten yritys­ten todel­li­suu­teen.

Isot irti­sa­no­mi­set tai sanee­rauk­set ovat aina esimerk­kejä myöhässä olevasta reagoin­nista. Jos meillä ei ole Suomessa kykyä jatku­vasti sopeu­tua usei­siin pieniin muutok­siin, olemme liian usein reagoi­massa isosti ja liian myöhään. Se on ihmis­ten elämän­ti­lan­teen kannalta aina huonompi vaih­toehto.

Jäyk­kyyk­sien keskellä ainoa asia, joka on jous­ta­nut ja jous­taa, on työt­tö­myys.

Viime vuosina on kyllä kyetty teke­mään maltil­li­sia palk­ka­rat­kai­suja, annan työmark­ki­na­jär­jes­töille arvoa siitä. Tällä menolla kilpai­lu­ky­vyn korjaa­mi­nen kestää kuiten­kin jopa vuosi­kym­me­niä. Meillä ei olisi aikaa odotella. Yksin tänä­kin vuonna valtio ottaa yli viisi miljar­dia euroa uutta velkaa.

Siksi nyt tarvi­taan nopeam­pia toimia. Toivon todella, että työmark­ki­na­jär­jes­töt kyke­ne­vät kanta­maan vastuunsa hinta­kil­pai­lu­ky­kyä vahvis­ta­van ratkai­sun teke­mi­sestä.

Työlin­jan kannalta monin verroin tärkeämpi asia on kuiten­kin paikal­li­nen sopi­mi­nen. Paikal­li­sen sopi­mi­sen mahdol­lis­ta­mi­nen ja sen myötä tuleva työmark­ki­noi­den parempi jous­ta­vuus on yksi keskei­sistä syistä, miksi Kokoo­mus tämän halli­tuk­sen ohjel­man alle­kir­joitti.

Nykyi­nen kilpai­lu­kyky on ongelma joil­le­kin yrityk­sille, joil­le­kin ei. Samoin yrityk­sen tilanne voi heilah­taa dramaat­ti­sesti vaik­kapa yhden saadun tai mene­te­tyn tilauk­sen myötä. Tarvit­tai­siin yritys­koh­taista jous­toa palkoista ja työeh­doista sopi­mi­seen.

Halli­tuk­sen tavoit­teena on, että yrityk­sissä kyetään nykyistä laajem­min paikal­li­sesti sopi­maan kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­sesta, työl­li­syy­den vahvis­ta­mi­sesta ja työsuh­teen ehdoista.

Halli­tus on joulu­kuun alussa aset­ta­nut Pekka Timo­sen vetä­män kolmi­kan­tai­sen työryh­män valmis­te­le­maan lain­sää­dän­tö­muu­tok­sia paikal­lista sopi­mista ja henki­lös­tön aseman vahvis­ta­mista koskien. Työryh­män työn on valmis­tut­tava 15.3. mennessä.

Ymmär­rän hyvin, että työmark­ki­na­jär­jes­töt halua­vat tietää paikal­li­sen sopi­mi­sen päälin­jat ennen kuin voivat neuvo­tella yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sesta. Työmark­ki­na­jär­jes­töt ovat mukana Timo­sen työryh­mässä ja tietä­vät hyvin valmis­te­lussa olevan mallin pääpiir­teet.

Palkan­saa­ja­jär­jes­töt ovat myös ilmoit­ta­neet, että lähtö­koh­tana on oltava paikal­li­sen sopi­mi­sen lisää­mi­nen työeh­to­so­pi­mus­ten, ei lain­sää­dän­nön kautta.

Timo­sen työryhmä valmis­te­lee sellaista lain­sää­dän­töä, että siinä otetaan huomioon työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­tel­män puit­teissa tapah­tuva paikal­li­nen sopi­mi­nen ensi­si­jai­sena paikal­li­sen sopi­mi­sen muotona.

Lailla säädet­täi­siin, että järjes­täy­ty­mät­tö­mät, mutta yleis­si­to­vuu­den piirissä olevat yrityk­set saisi­vat vaste­des, toisin kuin nyt, sovel­taa työeh­to­so­pi­muk­sen paikal­li­sen sopi­mi­sen määräyk­siä. Tästä ei vaikut­taisi olevan eriä­viä näke­myk­siä.

Lakiin kirjat­tai­siin myös paikal­li­sen sopi­mi­sen peli­sään­nöt ja vahvis­tet­tai­siin henki­lös­tön asemaa ja tiedon­saan­tia työpai­koilla. Tästä­kään ei vaikut­taisi olevan isoa erimie­li­syyttä.

Lain kolmas osa olisi paikal­li­sen sopi­mi­sen vähim­mäi­sala. Vähim­mäi­sala ei tarkoita, että paikal­li­nen sopi­mi­nen olisi pakol­lista, vaan että se olisi ylipäänsä mahdol­lista, toisin kuin nyt. Luon­te­vaa olisi, että yleis­si­to­vuu­den piirissä olevien eli järjes­täy­ty­mät­tö­mien yritys­ten paikal­li­sen sopi­mi­sen vähim­mäi­sa­lue kirjat­tai­siin lakiin.

Järjes­täy­ty­nei­den yritys­ten osalta tietysti työeh­to­so­pi­mus­tie on ensi­si­jai­nen. Jokin perä­lauta on kuiten­kin oltava: halli­tus ei voi hyväk­syä sitä, että joil­la­kin aloilla paikal­li­nen sopi­mi­nen ei olisi lain­kaan mahdol­lista jatkos­sa­kaan, vaikka siihen oltai­siin paikal­li­sesti haluk­kaita molem­min puolin. Mehän vahvis­tamme samalla paikal­li­sen henki­lös­tön asemaa lain­sää­dän­nöllä.

Olen­nai­sin kysy­mys on paikal­li­nen palkan­muo­dos­tus. Palkan­ko­ro­tuk­sista päät­tä­mi­nen, erityi­sesti palkan­ko­ro­tus­ten jaka­mi­sesta päät­tä­mi­nen on saatava työpaik­ka­so­pi­mi­sen piiriin. Jos tämän halli­tus­kau­den jälkeen vielä­kin sovi­taan jokai­selle henki­lölle pakol­li­sista liit­to­jen yleis­ko­ro­tuk­sista ja ohite­taan paikal­lis­ten osapuol­ten tahto, olemme epäon­nis­tu­neet.

Uskon, että paikal­li­sen sopi­mi­sen tarpeesta on vahva ymmär­rys molem­milla puolilla työmark­ki­na­pöy­tää. Kun työeh­to­so­pi­muk­siin kirja­taan laveat paikal­li­sen sopi­mi­sen peri­aat­teet, lakiin kirja­tulla vähim­mäi­sa­lu­eella ei ole tässä merki­tystä.

On syytä muis­taa ja muis­tut­taa, että kukaan ei hae paikal­li­sen sane­lun mallia – ei halli­tus aina­kaan. Paikal­li­nen sopi­mi­nen on nimensä mukai­sesti sopi­mista, yhdessä.

Isoilla sanoilla, kuten demo­kra­tia, on merki­tystä vain jos niille anne­taan merki­tystä. Meidän tulee laajen­taa demo­kra­tian piiriä ja toimi­vuutta, ei supis­taa sitä korpo­ra­tis­min ja etujär­jes­tö­po­li­tii­kan hyväksi. Vaaleilla on oltava merki­tystä. Niillä on merki­tystä vain, jos vaaleilla vali­tut käyt­tä­vät valtaa, joka lakeja säätä­välle edus­kun­nalle kuuluu. Siksi halli­tus ei ole ääne­tön yhtiö­mies. Meidän on asetet­tava tavoit­teet ja oltava valmiita toimiin, joilla käänne tehdään.

Kokoo­mus haluaa puolus­taa työtä ja edis­tää työl­li­syyttä. Haluamme lisätä sopi­mus­va­pautta ja edis­tää pien­ten ja suur­ten yritys­ten mahdol­li­suuk­sia työl­lis­tää enem­män suoma­lai­sia. Haluamme varmis­taa, että vaikeassa tilan­teessa yrityk­sillä on muita­kin keinoja sopeu­tua kuin työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mi­nen. Haluamme mahdol­lis­taa uusien työpaik­ko­jen synty­mistä ja edis­tää työvoi­man siir­ty­mistä korkeam­man tuot­ta­vuu­den aloille. Sitä kautta syntyy työstä saatava lisä­arvo: koko yhteis­kun­nan hyvin­vointi. Siksi me olemme halli­tuk­sessa. Siihen tarvi­taan Kokoo­musta.

Tämän halli­tuk­sen työlis­talta löytyy myös sote-uudis­tus. Ja on löyty­nyt useam­man halli­tuk­sen työlis­talta jo ennen tätä­kin.

Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen uudis­tusta ei voi enää lykätä tai viivyt­tää. Se on tehtävä kestä­vyys­va­jeen ja palve­lu­jen saata­vuu­den takia. Uudis­tus on vietävä eteen­päin myös sen takia, että kansa­lais­ten usko maan asioi­den hoitoon ei kestä tilan­netta, jossa päät­tä­jät eivät saa yhtä tärkeim­mistä uudis­tuk­sista eteen­päin vuosien­kaan yrit­tä­mi­sen jälkeen.

Sote- ja alue­uu­dis­tus on Suomen histo­rian merkit­tä­vim­piä julki­sia palve­luita koske­via uudis­tuk­sia. Tästä syystä se on myös mahdol­li­suus, jossa kokoo­mus­lais­ten ympäri maan on oltava aktii­vi­sia ja oma-aloit­tei­sia.

Halli­tuk­sessa on sovittu uudis­tuk­selle hallin­nol­li­sia raameja. Raamien sisältö on yhä pitkälti päät­tä­mättä. Ja kuiten­kin juuri se sisältö on se, millä on käytän­nössä suurin painoarvo. Se, millä onnis­tu­mis­tamme mita­taan suoma­lais­ten sote-palve­luita käyt­tä­vien ja veroja maksa­vien ihmis­ten silmissä.

Kokoo­mus tekee uudis­tusta sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut edellä, ihmi­siä varten. Jono­jen lyhe­ne­mi­nen, palve­lu­jen para­ne­mi­nen ja talou­del­li­sen kanto­ky­vyn turvaa­mi­nen pitkälle tule­vai­suu­teen ovat meille tärkeim­piä. Meidän päähuo­miomme ei kiin­nity hallin­toon, himme­lei­hin tai yläta­son raken­tei­siin. Kokoo­muk­sella on uudis­tuk­sessa kolme pääta­voi­tetta: sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen laaja valin­nan­va­paus, joka lyhen­tää jonoja, lisää tasa-arvoa ja paran­taa laatua; kolmen miljar­din kestä­vyys­va­je­vai­ku­tuk­sen varmis­ta­mi­nen sekä työn vero­tuk­sen kiris­ty­mi­sen estä­mi­nen. Nämä asiat on halli­tuk­sen piirissä jo sovittu ja näistä me emme tingi.

Lisäksi Kokoo­mus tahtoo pitää huolta kaupun­ki­seu­tu­jen elin­voi­masta ja kunnasta paikal­lis­de­mo­kra­tian pääasial­li­sena näyt­tä­mönä. Samalla on mahdol­li­suus myös tehos­taa ja selkeyt­tää hallin­toa ja rahoi­tusta. Sote-palve­lu­jen tasosta päät­tää viime kädessä valtio lain­sää­dän­nössä. Vastuun ja vallan on oltava samoissa käsissä, joten selkein tapa hoitaa rahoi­tusta on valtion kautta. Kansa­lais­ten ja eri tasoilla toimi­vien päät­tä­jien pitää ymmär­tää, mistä rahat tule­vat ja mihin ne käyte­tään. Vero­tuk­sen pitää myös olla koko­nai­suu­des­saan ohjat­ta­vaa. Valtion tasolla on seurat­tava, ettei vero­tus kiristy. Vero­tuk­sen pain­opis­tettä tulee siir­tää työn vero­tuk­sesta kulu­tus- ja hait­ta­ve­roi­hin. Tällaista koko­nais­har­kin­taa voidaan tehdä vain valtion tasolla.

Täällä puolue­val­tuus­ton kokouk­sessa haluan antaa meille, teille, kokoo­mus­lai­sille vaikut­ta­jille muis­ti­lis­tan, jota noudat­ta­malle pääsemme sote-ratkai­sun sisäl­tö­jen raken­ta­mi­sessa pitkälle.

-Kokoo­mus­lai­set hake­vat ratkai­suja, joilla suoma­lai­set parhai­ten itse pysty­vät vaikut­ta­maan palve­lui­hinsa.

-Kokoo­mus­lai­set sitou­tu­vat etsi­mään malleja ja toimin­ta­ta­poja, joilla suoma­lais­ten korkea­ta­soi­set palve­lut turva­taan tule­vai­suu­des­sa­kin tulo­ta­soon katso­matta ja julki­sen sekto­rin kanto­kyky ne kestää.

-Kokoo­mus­lai­set varmis­ta­vat, että laaja valin­nan­va­paus toteu­tuu myös alueel­li­sesti.

-Kokoo­mus­lai­set ovat varmis­ta­massa, että kunnat eivät perus­teetta nosta vero­jaan.

-Kokoo­mus­lai­set ovat tuke­massa tehok­kaan erito­ten pk-yrityk­set ja järjes­töt huomioi­van moni­tuot­ta­ja­mal­lin synty­mistä sote-tuotan­toon.

-Kokoo­mus­lai­set pitä­vät huolta tule­van maakun­nan talou­del­li­sesta kanto­ky­vystä ja palve­lu­tuo­tan­non tehok­kuu­desta. Palve­lu­verkko ja -taso mitoi­te­taan kestä­västi.

-Kokoo­mus­lai­set kanta­vat huolta ja toimi­vat, jotta asia­kas­mak­sut eivät nouse liian korkeiksi.

-Kokoo­mus­lai­set ovat varmis­ta­massa että elin­voi­mai­set kaupun­ki­seu­dut vahvis­tu­vat uudis­tuk­sessa ja että elin­keino- ja työl­li­syys­po­li­tiik­kaa tehdään tule­vai­suu­teen katsoen, ei mennei­syyttä haikail­len.

-Kokoo­mus­lai­set teke­vät omalle kunnal­leen tule­vai­suu­den­nä­ky­män uudessa ympä­ris­tössä.

-Kokoo­mus­lai­set tarkas­te­le­vat ennak­ko­luu­lot­to­masti, kannat­taako alue­uu­dis­tuk­sen yhtey­dessä syven­tää kuntien välistä yhteis­työtä tai tehdä kunta­lii­tok­sia.

-Kokoo­mus­lai­set varmis­ta­vat, että tervey­den ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­nen painot­tuu uudessa kunnassa riit­tä­västi.

-Kokoo­mus­lai­set ajavat inno­va­tii­vi­sia ja ennak­ko­luu­lot­to­mia palve­lu­tuo­tan­to­ta­poja alueil­laan. Digi­ta­li­saa­tio ja tekno­lo­gian hyödyn­tä­mi­nen ovat valta­via mahdol­li­suuk­sia tuot­taa parem­pia palve­luja pienem­millä kustan­nuk­silla.

Sote-uudis­tus on tehtävä. Nyt emme voi enää jumit­taa paikoil­lamme purnaa­massa meille epämie­lui­sista yksi­tyis­koh­dista. Tätä on kukin puolue pääs­syt pitkällä sote-matkalla teke­mään. Kokoo­mus on puolue joka hakee ratkai­suja.

Muis­tu­tan vielä, miksi sote-uudis­tusta tehdään: ei hallin­non takia, ei itsei­sar­voi­sen sääs­tä­mi­sen takia. Siksi, että kuulo­vam­mai­sen pojan perhe pärjää. Siksi, että ikäih­mi­sistä pide­tään arvok­kaasti huolta. Siksi, että jokai­nen pääsee korkea­ta­soi­seen tervey­den­huol­toon sitä tarvi­tes­saan tulo­ta­soon katso­matta. Siksi me olemme halli­tuk­sessa. Siihen tarvi­taan Kokoo­musta.

Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen uudis­tusta ei voi enää lykätä tai viivyt­tää. Se on tehtävä kestä­vyys­va­jeen ja palve­lu­jen saata­vuu­den takia. Uudis­tus on vietävä eteen­päin myös sen takia, että kansa­lais­ten usko maan asioi­den hoitoon ei kestä tilan­netta, jossa päät­tä­jät eivät saa yhtä tärkeim­mistä uudis­tuk­sista eteen­päin vuosien­kaan yrit­tä­mi­sen jälkeen.

Sote- ja alue­uu­dis­tus on Suomen histo­rian merkit­tä­vim­piä julki­sia palve­luita koske­via uudis­tuk­sia. Tästä syystä se on myös mahdol­li­suus, jossa kokoo­mus­lais­ten ympäri maan on oltava aktii­vi­sia ja oma-aloit­tei­sia.

Halli­tuk­sessa on sovittu uudis­tuk­selle hallin­nol­li­sia raameja. Raamien sisältö on yhä pitkälti päät­tä­mättä. Ja kuiten­kin juuri se sisältö on se, millä on käytän­nössä suurin painoarvo. Se, millä onnis­tu­mis­tamme mita­taan suoma­lais­ten sote-palve­luita käyt­tä­vien ja veroja maksa­vien ihmis­ten silmissä.

Kokoo­mus tekee uudis­tusta sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut edellä, ihmi­siä varten. Jono­jen lyhe­ne­mi­nen, palve­lu­jen para­ne­mi­nen ja talou­del­li­sen kanto­ky­vyn turvaa­mi­nen pitkälle tule­vai­suu­teen ovat meille tärkeim­piä. Meidän päähuo­miomme ei kiin­nity hallin­toon, himme­lei­hin tai yläta­son raken­tei­siin.

Kokoo­muk­sella on uudis­tuk­sessa kolme pääta­voi­tetta: sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen laaja valin­nan­va­paus, joka lyhen­tää jonoja, lisää tasa-arvoa ja paran­taa laatua; kolmen miljar­din kestä­vyys­va­je­vai­ku­tuk­sen varmis­ta­mi­nen sekä työn vero­tuk­sen kiris­ty­mi­sen estä­mi­nen. Nämä asiat on halli­tuk­sen piirissä jo sovittu ja näistä me emme tingi.

Lisäksi Kokoo­mus tahtoo pitää huolta kaupun­ki­seu­tu­jen elin­voi­masta ja kunnasta paikal­lis­de­mo­kra­tian pääasial­li­sena näyt­tä­mönä. Samalla on mahdol­li­suus myös tehos­taa ja selkeyt­tää hallin­toa ja rahoi­tusta.

Kolman­tena koko­nai­suu­tena muutama sana talou­desta.

Kevään kehys­riihi on halli­tuk­selle yksi näytön paikka sen osalta, kuinka vahvasti halli­tus omaan ohjel­maansa uskoo.

Talous tasa­pai­noon ja lisää työtä Suomeen. Näin voisi tiivis­tää halli­tuk­sen talous­po­li­tii­kan linjan ydin­koh­dat.

Nyt julki­sen sekto­rin rahoi­tuk­sessa on kymme­nen miljar­din euron kestä­vyys­vaje. Halli­tus on sopi­nut, että tällä vaali­kau­della tehdään päätök­set, joilla tämä kymme­nen miljar­din aukko kate­taan vuoteen 2030 mennessä.

Kokoo­mus uskoo näihin tavoit­tei­siin. Kunnian­hi­moi­sista raken­teel­li­sista uudis­tuk­sista, neljän miljar­din euron sopeu­tus­pää­tök­sistä ja jo maini­tusta 72 % työl­li­syys­ta­voit­teesta on pidet­tävä kiinni. Nämä ovat ne maalit, joiden saavut­ta­mista halli­tus keväällä kehys­rii­hessä arvioi.

Moni saat­taa ihme­tellä, miksi Kokoo­mus taker­tuu lukui­hin. Tärkeää on hahmot­taa, mitä näiden luku­jen takana on. Sääs­töt ja refor­mit eivät ole Kokoo­muk­selle itse­tar­koi­tus. Me haluamme pitää näistä ”nume­roista” kiinni, koska vain siten voimme taata, että yhä useampi suoma­lai­nen pääsee mukaan työelä­mään, jotta hyvin­voin­tiyh­teis­kunta säilyy kuris­tu­matta velka­kier­tee­seen.

Isossa koko­nai­suu­dessa usein unoh­tuu se, että julki­set menomme kasva­vat koko ajan. Ne kasva­vat sääs­töistä huoli­matta, kun ikään­ty­mi­sestä johtu­vat menot lisään­ty­vät. Halli­tuk­sen sääs­tö­tal­koi­den tehtävä on vain hillitä meno­jen kasvu­vauh­tia. Tähän tosia­si­aan perus­tuu myös se, ettemme voi kestä­vällä tavalla ratkaista isoa haas­tetta pelkin meno­sääs­töin.

Meidän on pystyt­tävä muut­ta­maan talou­den raken­teita – tapaa, jolla vaik­kapa sote- tai kunta­teh­tä­viä hoidamme. Meidän on lisät­tävä työl­li­syyttä, eli käsi­pa­rien määrää, jotka Suomen raken­ta­mi­seen osal­lis­tu­vat. Muuten tulemme valin­neeksi alati jatku­van näivet­ty­mi­sen tien. Valmis­tau­tu­mi­nen julki­sen talou­den riiheen on jo täydessä vauh­dissa. Teen päätök­sen valtio­va­rain­mi­nis­te­riön kehy­seh­do­tuk­sesta ensi viikolla.

Jo nyt on selvää, että huhti­kuussa halli­tus joutuu teke­mään täyden­tä­viä sääs­tö­pää­tök­siä, jotta halli­tus­oh­jel­massa sovi­tussa neljän miljar­din euron tavoit­teessa pysy­tään. Tämä johtuu halli­tuk­sen peruut­ta­mista tai saavut­ta­matta jääneistä sääs­töistä, jotka nyt on korvat­tava toisaalta. Lähdemme siitä, että halli­tuk­sen on kaikessa päätök­sen­teossa asetet­tava työ etusi­jalle: tämä koskee myös sopeu­tus­rat­kai­suja. Siksi olen anta­nut toimek­sian­non, että lisä­so­peu­tuk­sia etsi­tään ensi­si­jai­sesti toimen­pi­teistä, jotka sääs­tön lisäksi vahvis­ta­vat työl­li­syyttä.

Lisä­sääs­tö­jen mitta­luokka tarken­tuu lähi­päi­vinä, kun valtio­va­rain­mi­nis­te­riö saa lasken­tansa valmiiksi. Halli­tuk­sella on oltava valmiutta ja rohkeutta tehdä ne toimen­pi­teet, joita aset­ta­mamme tavoit­teet edel­lyt­tä­vät. Ei luku­jen ja nume­roi­den takia. Hyvin­voin­nin takia. Siksi me olemme halli­tuk­sessa. Siihen tarvi­taan Kokoo­musta.

Lopuksi haluan muis­tut­taa siitä, mikä kuiten­kin on olen­naista. Arvot, joiden varassa poli­tiik­kaa teemme. Meille tärkeitä arvoja ovat esimer­kiksi sivis­tys, välit­tä­mi­nen, vapaus ja vastuu, mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo sekä kannus­ta­vuus. Meidän tehtä­vämme on viedä Suomea eteen­päin noiden arvo­jen mukai­sesti.  Tehtä­vämme on turvata noiden arvo­jen toteu­tu­mi­nen myös tule­vai­suu­dessa. Siksi meidän on luotava edel­ly­tyk­set korkealle työl­li­syy­delle niin, ettei tule­vai­suu­dessa tarvitse leikata esimer­kiksi koulu­tuk­sesta. Siksi me ajamme sosi­aali- ja tervey­den­huol­toon valin­nan­va­pautta ja edel­ly­tämme, että se toteu­tuu. Tehtä­vämme on tait­taa arvo­poh­jaa teoiksi.

Edel­leen koros­tan, että myös halli­tus­vas­tuussa on kyet­tävä lyhen­tä­mään aatteel­lista korjaus­vel­kaa. Myös halli­tus­val­lassa olevan puolu­een on kyet­tävä uudis­tu­maan myös aatteel­li­sesti. Puolu­eet ja niiden ajat­telu eivät ole immuu­neja maail­man muutok­selle, niiden on elet­tävä maail­man muutok­sessa, pyrit­tävä vaikut­ta­maan maail­man muutok­sen suun­taan. Jotta voimme uudis­taa, meidän on itse­kin kyet­tävä uudis­tu­maan. Siihen­kin tarvi­taan kokoo­musta – koko jouk­kuetta.

Siksi olen sitou­tu­nut ”projek­tiin 2018”, siihen, että joulu­kuussa 2018 meillä on uusi peri­aa­teoh­jelma ja jouk­ku­eena, puolu­eena, uusi tapa toimia. Ja siitä seuraa­vaan yhtei­seen tavoit­tee­seemme 2019, jolloin Kokoo­mus on edus­kun­ta­vaa­leissa jälleen Suomen suurin puolue. Emme voi tavoi­tella yhtään vähem­pää. Pohja­työtä on tehty, on aika alkaa tapah­tua.

 

Puheen­joh­taja, valtio­va­rain­mi­nis­teri Alexan­der Stub­bin puhe puolue­val­tuus­ton kokouk­sessa 13.2.2016

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

10.10.2023

Ryhmä­pu­heen­joh­taja Mart­ti­nen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta voidaan raken­taa vain kestä­vän talou­den varaan

Halli­tus lähtee uudis­ta­maan Suomea vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen valta­kau­den jälkeen. Olemme saaneet perin­tönä mitta­vat alijää­mät, raskaan velka­las­tin ja teke­mät­tö­mät refor­mit.

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

23.3.2023

Nyt on oikea aika luoda uutta kasvua ja paran­taa palve­luita digi­ta­li­saa­tion keinoin

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on digi­ta­li­saa­tion ja uuden tekno­lo­gian täysi­mää­räi­nen hyödyn­tä­mi­nen ihmis­läh­töi­sesti koko yhteis­kun­nan hyväksi. Perus­tan tavoit­teen saavut­ta­mi­selle luo uusien tekno­lo­gioi­den kehit­tä­mi­sen ja hyödyn­tä­mi­sen mahdol­lis­tava toimin­taym­pä­ristö, jonka ytimessä ovat data, sen liik­ku­mi­nen eri järjes­tel­mien välillä ja siitä jalos­tettu tieto.

Skip to content