Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Stubb: Mistä rahat, Krug­man?

Stubb: Mistä rahat, Krug­man?

Julkaistu:

Elvy­tystä ajava talous­no­be­listi osoit­taa täyttä tietä­mät­tö­myyttä euroop­pa­lai­sen talous­po­li­tii­kan todel­li­suu­desta, kirjoit­taa euroop­pa­mi­nis­teri Alexan­der Stubb.

Kyprok­sen tilanne osoit­taa, ettei Euroo­pan velka­kriisi ole vielä ohi. Työtä on tehty, mutta sitä pitää jatkaa.

Krii­sin hoidon johto­nuo­rana on ollut luot­ta­muk­sen palaut­ta­mi­nen talou­teen.

Ilman luot­ta­musta ei ole vakautta, yrityk­set eivät saa rahoi­tusta, inves­toin­teja ei tehdä, eikä työpaik­koja synny, Suomeen­kaan. Tärkein edel­ly­tys luot­ta­muk­selle on velkaan­tu­mi­sen pysäyt­tä­mi­nen Euroo­passa.

Euroo­pan ajau­tu­mi­nen taan­tu­maan loppu­vuo­desta 2012 on avan­nut peri­aat­teel­li­sen keskus­te­lun linjasta. Tilan­teesta voidaan vetää kaksi vastak­kaista johto­pää­töstä.

Euroo­pan komis­sion mukaan vakaus­linja on tuot­ta­massa tulosta: Euroa­lu­een julki­sen talou­den alijäämä on pienen­ty­nyt vuonna 2009 luvusta (6,3 prosent­tia brut­to­kan­san­tuot­teesta) tälle vuodelle arvioi­tuun 2,8:aan.

Krii­si­mai­den kilpai­lu­kyky on paran­tu­nut, ja niin Irlanti kuin Portu­ga­li­kin ovat pääse­mässä irti tuki­pa­ke­teista. Työt­tö­myys on kään­ty­nyt laskuun.

Tiivis­tet­tynä: lääke­kuu­ria pitää jatkaa, nyt tarvi­taan kärsi­väl­li­syyttä. Annos­te­lua voidaan muut­taa hieman tilan­teen mukaan.

Amerik­ka­lai­sen talous­tie­tei­li­jän Paul Krug­ma­nin ja hänen hengen­hei­mo­lais­tensa mukaan euroa­lu­een taan­tuma osoit­taa, että perus­linja krii­sin hoita­mi­seksi on ollut väärä ja syven­tä­nyt talou­den supis­tu­mista.

He perään­kuu­lut­ta­vat voima­kasta elvy­tystä ja julki­sia inves­toin­teja talou­den saami­seksi kasvuun. Siis koko hoito­suun­ni­telma olisi laitet­tava uusiksi.

Julki­sen kysyn­nän supis­tu­mi­sen vaiku­tus lyhyen aika­vä­lin kasvuun on kiis­ta­ton ? vaiku­tuk­sen suuruu­desta on eri arvioita. Tästä huoli­matta krug­man­lai­sen ajat­te­lun leviä­mi­nen olisi huono uuti­nen niin Euroo­pan kuin Suomen­kin kannalta.

Krug­man osoit­taa lähes täydel­listä ymmär­tä­mät­tö­myyttä siitä todel­li­suu­desta, missä talous­po­li­tiik­kaa Euroo­passa tehdään.

Talous­po­li­tiik­kaa tehdään kaik­kialla kahden teki­jän risti­pai­neessa: talou­den ja poli­tii­kan.

Maail­man­ta­lous on järjes­ty­nyt viimei­sen kymme­nen vuoden aikana asen­toon, jossa kehit­ty­vät maat rahoit­ta­vat teol­li­suus­mai­den velkaan­tu­mista.

Tämä epäta­sa­paino on osal­taan koko viime vuosien krii­sin takana. Itse­kin olen vien­ni­ne­dis­tä­mis­mat­koilla saanut mark­ki­noida Suomen valtion velka­kir­joja muun muassa Alge­riassa.

Krug­man jättää­kin kerto­matta, mistä rahat krii­si­mai­den elvy­tyk­seen löytyi­si­vät. Elvyt­tävä talous­po­li­tiikka on kadon­nut krii­siin ajau­tu­nei­den teol­li­suus­mai­den keino­va­li­koi­masta siitä yksin­ker­tai­sesta syystä, että rahaa ei kerta kaik­ki­aan ole.

Sitä ei ole sääs­tössä eikä sitä saa mark­ki­noilta kohtuul­li­seen hintaan. Vähä elvy­tys­vara käytet­tiin jo finans­si­krii­sin yhtey­dessä 2008?2010.

Krii­si­mai­den elvy­tys­po­li­tiikka siis edel­lyt­täisi, että muut euro­maat rahoit­tai­si­vat niitä yhä suurem­milla summilla. Tämä tapah­tuisi joko tuki­pa­ket­tien kasvat­ta­mi­sen, Euroo­pan keskus­pan­kin tai euro­bon­dien eli yhtei­sen velan­o­ton kautta.

Tällai­nen yhteis­vas­tuuseen siir­ty­mi­nen tuskin saisi kovin suurta tukea Suomessa. En kannata sitä itse­kään. Euroa­lue on kestävä vain, jos viime kädessä kukin jäsen­maa vastaa itse omasta talou­des­taan. Muutoin halli­tuk­silla ei ole riit­tä­vää moti­vaa­tiota toteut­taa kestä­vää poli­tiik­kaa ? siksi­hän koko velka­kriisi pääsi synty­mään.

On kuiten­kin älyl­li­sesti epäre­hel­listä sekä vastus­taa yhteis­vas­tuuta että kannat­taa elvyt­tä­vää poli­tiik­kaa krii­si­maissa.

Talous­kuri ja kasvun tuke­mi­nen eivät ole kuiten­kaan pidem­mällä aika­vä­lillä toisil­leen vastak­kai­sia tavoit­teita. Päin­vas­toin, molem­pia tarvi­taan. Kyse on pain­opis­teestä ja ajoi­tuk­sesta.

Julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sella palau­te­taan luot­ta­mus maiden velan­hoi­to­ky­kyyn. Raken­teel­li­silla uudis­tuk­silla luodaan edel­ly­tyk­siä talous­kas­vuun ja uusien työpaik­ko­jen synty­mi­seen. Näitä päätök­siä on luvassa myös Suomessa halli­tuk­sen kehys­rii­hessä.

Krii­si­mai­den tuke­mi­nen pahim­man yli on Suomen ja suoma­lais­ten etu. Osal­lis­tumme siihen edis­tääk­semme suoma­laista työtä.

Siksi olemme osal­lis­tu­neet tuki­pa­ket­tei­hin, siksi olemme hyväk­sy­neet EU:n raken­ne­ra­has­to­jen panos­tuk­sen krii­si­mai­hin, siksi olemme olleet valmiita keskus­te­le­maan laino­jen takai­sin­mak­suai­ka­tau­luista.

Ja siksi Euroo­pan keskus­pankki harjoit­taa tällä hetkellä kasvua tuke­vaa raha­po­li­tiik­kaa ja on sitou­tu­nut tarvit­taessa osta­maan valtioi­den velka­kir­joja jälki­mark­ki­noilta omt-ohjel­massa.

Jos euroa­lu­een talous­krii­siä vertaa sadan metriin juok­suun, olemme nyt jossain 60 tai 70 metrin paik­keilla. Kipu alkaa tuntua elimis­tössä, ja maali on hädin tuskin näky­vissä.

Paluu lähtö­vii­valle kokei­le­maan uusia piik­ka­reita Paul Krug­ma­nin kanssa olisi kuiten­kin silk­kaa hölmöyttä.

Aamu­lehti 21.3.2013

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

4.1.2024

Sanni Grahn-Laaso­nen: Kela-korvauk­set nousi­vat vuoden alussa hoito­jo­no­jen purka­mi­seksi

Lääkä­ri­käyn­tien kela-korvauk­­set nousi­vat vuoden alusta alkaen. Orpon halli­tuk­sen tavoit­teena on lyhen­tää hoito­jo­noja, helpot­taa hyvin­voin­tia­luei­den taak­kaa ja ennen kaik­kea nopeut­taa hoitoon

10.10.2023

Ryhmä­pu­heen­joh­taja Mart­ti­nen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta voidaan raken­taa vain kestä­vän talou­den varaan

Halli­tus lähtee uudis­ta­maan Suomea vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen valta­kau­den jälkeen. Olemme saaneet perin­tönä mitta­vat alijää­mät, raskaan velka­las­tin ja teke­mät­tö­mät refor­mit.

6.10.2023

Paula Risikko ja Jarno Limnell: Nuor­ten pahoin­vointi horjut­taa yhteis­kun­tamme turval­li­suutta      

Nuori­so­vä­ki­val­lan lisään­ty­mi­sestä ympäri Suomea on uuti­soitu jo pitkään, samoin nuor­ten keskuu­dessa ilme­ne­vän, toisiin nuoriin kohdis­tu­van kiusaa­mi­sen ja väki­val­lan lisään­ty­mi­sestä. Nämä

Skip to content