Stubb: EU tarvitsee järkivihreää ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Ilmastonmuutosta pitää hillitä teollisuutta ja työpaikkoja tarpeettomasti vaarantamatta.

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurimpia haasteita. Sen torjumisessa on kyse omasta ja lastemme tulevaisuudesta.
Jokainen meistä voi tehdä oman osansa päästöjen vähentämiseksi. Suomen, EU:n tai rikkaiden teollisuusmaiden omat toimet eivät kuitenkaan riitä siihen, että ilmasto lämpenisi vähemmän kuin kaksi astetta, jota pidetään kriittisenä rajana. Eurooppa tuottaa vain 10 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Tarvitsemme laajaa kansainvälistä yhteistyötä, jossa Kiinan kaltaiset nousevat taloudet ovat mukana.

Toivottavasti ensi vuonna Pariisin ilmastokokouksessa syntyy sitovampi kansainvälinen sopimus. EU on valmistellut omaa panostaan jo pitkään. Ratkaisujen aika on torstaina Brysselissä kokoontuvassa Eurooppa-neuvostossa, jossa on tarkoitus päättää unionin ilmasto- ja energiatavoitteista vuosille 2020?2030.

EU:n on oltava ilmastopolitiikan edelläkävijä maailmassa, mutta päästöttömyyden tavoittelu ei saa tarpeettomasti vaarantaa teollisuuttamme ja työpaikkojamme. Meidän on tavoiteltava kustannustehokkaita, järkivihreitä ratkaisuja.

Nyt käsittelyyn tuleva EU:n ilmasto- ja energiapaketti on päälinjoiltaan hyvä kokonaisuus. Päästöjä vähennetään pitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti, päästökauppaa tehostetaan ja teollisuuden kilpailukyky huomioidaan.

EU-maat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vuodelle 2030 sitovaksi tavoitteeksi ollaan nyt asettamassa 40 prosenttia. Suomi on valmis hyväksymään tämän.

Sen sijaan uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteet eivät ole vastedes jäsenmaita sitovia. Tämä on tärkeää, sillä nämä sinänsä hyvää tarkoittavat tavoitteet ovat sotkeneet päästökaupan toiminnan ja tulleet eurooppalaisille kalliiksi. Tulevaisuudessa luotamme enemmän päästökauppaan ja markkinatalouteen, vähemmän poliittiseen näpertelyyn ja valtion tukiaisiin.

Suomelle on tärkeää, että päästövähennykset niin sanotulla ei-päästökauppasektorilla ? johon kuuluvat esimerkiksi liikenteen, maatalouden ja kotitalouksien päästöt ? jaettaisiin jäsenmaiden välillä kustannustehokkaasti. On halvinta vähentää päästöjä maissa, joissa ilmastotalkoita ei ole vielä aloitettukaan. Tästä näyttää tulevan yksi loppuviikon vaikeimmista kysymyksistä.

Kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet Suomen kehittämiseen hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi. Muutos maksaa. Uusista EU-tavoitteista ollaan päättämässä, kun talouskasvu on hyvin vaatimatonta.

Emme kuitenkaan ole tekemässä valintaa aineellisen hyvinvoinnin ja maapallon pelastamisen välillä. Hallitsemattoman ilmastonmuutoksen kustannukset olisivat moninkertaisesti ilmastotalkoiden kuluja suuremmat.

Voimme sekä vähentää päästöjä että menestyä. Cleantech ja biotalous ovat Suomelle valtavia mahdollisuuksia, kunhan teemme fiksua politiikkaa ja luomme puhtaalle teknologialle kansainväliset markkinat. Uusiutuva energia, energiatehokkuus ja vesiteknologia ovat esimerkkejä Suomen vahvuuksista. Jos EU päättää panostaa liikenteen päästöjen vähentämiseen, voi suomalaisille biopolttoaineita valmistaville yrityksille avautua uusia markkinoita. Niille on mentävä päättäväisesti.

Eurooppalainen ilmastopolitiikka ei saa johtaa teollisuuden siirtymiseen löysemmän sääntelyn maihin. Hiilivuodon välttämiseksi on jaettava energiaintensiiviselle teollisuudelle ilmaisia päästöoikeuksia, jos kilpailijamaamme eivät sitoudu vastaaviin ilmastopäätöksiin kuin EU.

Suomen energiajärjestelmän vahvuus on monipuolisuus. Energiantuotannon päästöjen vähentäminen nojaa uusiutuvan energian ja ydinvoiman varaan. Hallituksen päätös Fennovoiman ydinvoimaluvan täydentämisestä on osa tätä strategiaa.

Energiaturvallisuuden parantamiseksi EU-maiden on vähennettävä riippuvuutta unionin ulkopuolelta tuotavista fossiilisista polttoaineista. Energiantuotannon monipuolisuuden ja energiatehokkuuden lisäksi pitää panostaa energian sisämarkkinoiden toteuttamiseen.

Yhtenäisempi markkina vähentäisi myös ilmastopolitiikan aiheuttamaa painetta nostaa energian hintaa. Uuden EU-komission kärkihankkeisiin kuuluva ?energiaunioni? ansaitsee Suomen täyden tuen.

Vieraskynäkirjoitus Helsingin Sanomissa 22.10.2014