Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sato­nen: Emme voi sulkea silmiä Ukrai­nalta emmekä talous­ti­lan­teelta

Sato­nen: Emme voi sulkea silmiä Ukrai­nalta emmekä talous­ti­lan­teelta

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Arto Sato­nen

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män kesä­ko­kouk­sen puheen­vuoro 18.8.2014

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Hyvät kansan­edus­ta­jat,

Rauhal­li­sesta kesästä huoli­matta edus­kun­nan syksy näyt­tää aikai­sem­pia vuosia kiirei­sem­mältä. Kiris­ty­nyt kansain­vä­li­nen tilanne Ukrai­nassa on selvästi suoma­lais­ten mielessä. On ollut vaikeaa ymmär­tää, kuinka parin tunnin lento­mat­kan päässä maamme rajalta euroop­pa­lai­nen valtio on ajau­tu­nut vaka­vaan krii­siin.

Viimeis­tään male­sia­lai­sen matkus­ta­ja­ko­neen alas ampu­mi­nen Itä-Ukrai­nan yllä osoitti myös meille suoma­lai­sille, että Ukrai­nan tapah­tu­mat kosket­ta­vat koko Euroop­paa ja Suomea. Tapah­tu­neelta ei yksin­ker­tai­sesti voi sulkea silmi­ään.

Suomen halli­tus on johdon­mu­kai­sesti vaikut­ta­nut koko krii­sin ajan EU:n kautta sekä kahden­vä­li­sen keskus­te­lui­den avulla ratkai­sun löyty­mi­seksi. Viime päivinä erityi­sesti tasa­val­lan presi­dentti Sauli Niinistö on käynyt uskot­ta­vasti keskus­te­luja sekä Venä­jän että Ukrai­nan johdon kanssa. Kaikki keinot on käytet­tävä, jotta ponnis­te­lut johtai­si­vat rauhan­omai­seen ratkai­suun krii­sin osapuol­ten välillä.

Kiris­ty­neellä kansain­vä­li­sellä tilan­teella on ollut vaiku­tuk­sena myös Suomeen, samoin Venä­jän heiken­ty­neellä talous­ti­lan­teella. Venä­jän aset­ta­miin vasta­pa­kot­tei­siin on suhtau­dut­tava äärim­mäi­sen vaka­vasti, sillä niiden vaiku­tuk­set kosket­ta­vat myös suoma­laista elin­tar­vi­ke­tuo­tan­toa, lukui­sia yrityk­siä ja monien perhei­den toimeen­tu­loa.

Maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­teri Petteri Orpo ja ulko­maan­kaup­pa­mi­nis­teri Lenita Toivakka ovat tehneet vaikut­ta­vaa työtä krii­sin aikana ja etsi­neet keinoja suoma­lais­yri­tys­ten ja niiden työpaik­ko­jen turvaa­mi­seksi.

Koko Suomen valtion­joh­don ? tasa­val­lan presi­dentti Niinis­tön, päämi­nis­teri Stub­bin ja ulko­mi­nis­teri Tuomio­jan toiminta Ukrai­nan krii­sissä ansait­see kansa­kun­tamme yksi­mie­li­sen ja jaka­mat­to­man tuen.

Kokoo­mus uskoo siihen, että Suomi selviää kohda­tuista haas­teista. Nyt poli­tii­kassa ei ole irto­pis­tei­den kerää­mi­sen aika, vaan puoluei­den on kyet­tävä raken­ta­vaan yhteis­työ­hön. Tarvi­taan lisää luot­ta­musta ja tule­vai­suu­de­nus­koa. Asiat on asetet­tava tärkeys­jär­jes­tyk­seen.

Tämän aamun gallu­pit osoit­ti­vat, että suoma­lai­set luot­ta­vat Kokoo­muk­sen tapaan hoitaa Suomen asioita vastuul­li­sella tavalla.

Hyvät edus­ta­jat,

Halli­tus kokoon­tuu parin viikon kulut­tua käsit­te­le­mään valtion­va­rain­mi­nis­te­riön budjet­tie­si­tystä ensi vuodelle. Budjet­tie­si­tys on raken­nettu vaikeana talou­del­li­sena aikana, eikä uusia lupauk­sia hyvistä asioista voi antaa. Esitys on pääpiir­teit­täin oikean­suun­tai­nen ja vie Suomen julkista taloutta kestä­väm­mälle pohjalle.

Budjet­tie­si­tyk­sen toimet vahvis­ta­vat julkista taloutta ja luovat edel­ly­tyk­siä uudelle kasvulle. Valtion velan­otto vähe­nee ensi vuonna merkit­tä­västi, noin kolmella miljar­dilla eurolla. Tavoite velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­seksi lähe­nee. Halli­tuk­sen teke­mät sopeu­tus­pää­tök­set alka­vat vaikut­taa.

Tämä on tärkeää Kokoo­muk­selle siksi, että julki­nen talous saadaan terveelle pohjalle. Suoma­lai­sille tärkei­den palve­lui­den rahoi­tus pitää turvata siten, ettei­vät tule­vat suku­pol­vet joudu samalla kohtuut­to­man velka­taa­kan kanta­jiksi.

Raken­ne­pa­ke­tin toimilla kuro­taan umpeen talou­den pitkän aika­vä­lin kestä­vyys­va­jetta. Monet raken­ne­toi­met vaati­vat edel­leen tarken­ta­mista ja lisä­pää­tök­siä. Julki­sen talou­den terveh­dyt­tä­mi­seksi halli­tuk­sen on pidet­tävä kiinni siitä, että raken­ne­pa­ketti laite­taan toimeen koko­nai­suu­des­saan.

Mikäli tavoite ei näytä toteu­tu­van, halli­tuk­sen on oltava valmis teke­mään täyden­tä­viä esityk­siä uusiksi raken­ne­toi­miksi tai esimer­kiksi kuntien tehtä­vien ja normien purka­mi­seksi. Raken­ne­pa­ke­tin ja kuntien normi­pu­rulle asete­tuista tavoit­teista ei pidä tinkiä. Kestä­vyys­va­jeen tait­ta­mi­nen edel­lyt­tää myös eläke­rat­kai­sua, joka on mitta­suh­teil­taan oikea.

Jo tehdyistä lukui­sista päätök­sistä huoli­matta on muis­tet­tava, että otamme edel­leen velkaa miljar­di­kau­palla hyvin­voin­timme rahoit­ta­mi­seksi. Jo tehdyt päätök­set eivät vie meitä vielä maaliin asti. Tule­vina vuosina tarvi­taan lisää päätök­siä, uraa on kuljet­tava eteen­päin.

Suoma­lai­sille anta­mamme hyvin­voin­ti­lu­pauk­sen säilyt­tä­mi­seksi emme voi jättää päätök­siä teke­mättä saati jäädä kiis­te­le­mään budje­tin yksi­tyis­koh­dista. budjet­tie­si­tyk­sen koko­nai­suus on ratkai­seva asia Kokoo­muk­selle ja Suomelle, eivät niin­kään sen yksit­täi­set esityk­set.

Hyvät kansan­edus­ta­jat,

Tällä halli­tus­kau­della olemme tehneet merkit­tä­västi töitä, jotta Suomen talous saadaan kuntoon. Julki­sen talou­den tilanne on vaati­nut myös sopeu­tus­toi­mia, jotka ovat vaikut­ta­neet tavalla tai toisella kaik­kiin suoma­lai­siin. Näitä talous­tal­koita on tehty yhdessä.

Pelkät talous­tal­koot eivät riitä nosta­maan Suomea ylös suosta kovalle maalle. Suomi tarvit­see panos­tuk­sia sivis­tyk­seen, osaa­mi­seen ja koulu­tuk­seen. Ilman vahvaa osaa­mista, kykyä luoda ja oppia uutta ei voi syntyä oikeaa, pitkä­ai­kaista kasvua.

Kokoo­mus pitää tärkeänä, että halli­tus on julki­sen talou­den remon­tin keskellä panos­ta­nut myös koulu­tuk­seen ja tutki­muk­seen muun muassa pääomit­ta­malla yliopis­toja, panos­ta­malla ilman tutkin­toa olevien aikuis­ten koulu­tuk­seen ja tuke­malla yritys­ten mahdol­li­suuk­sia osaa­van työvoi­man saami­seksi oppi­so­pi­mus­kou­lu­tusta kehit­tä­mällä.

Halli­tus on panos­ta­nut myös perus­o­pe­tuk­sen laatuun suun­taa­malla varoja opetus­ryh­mien pienen­tä­mi­seen ja opet­ta­jien täyden­nys­kou­lu­tuk­seen. Pienillä panos­tuk­silla on saatu vuosien mittaan paljon hyvää aikai­seksi.

Valtion­va­rain­mi­nis­te­rin budjet­tieh­do­tus olisi toteu­tues­saan kylmää kyytiä osaa­mi­sen ja tutki­muk­sen kehit­tä­mi­selle. Valtion­va­rain­mi­nis­te­rin esit­tä­mät leik­kauk­set tutki­muk­sen ja yliopis­to­jen rahoi­tuk­seen sekä opet­ta­jien täyden­nys­kou­lu­tuk­seen uhkaa­vat rapaut­taa pohjaa uudelta kasvulta, joka nime­no­maan perus­tuu osaa­mi­selle, tutki­muk­selle ja uusille inno­vaa­tioille.

Valtion­va­rain­mi­nis­te­rin ehdo­tus olisi taka­pakki suoma­lai­selle osaa­mi­selle, eikä se edusta sitä tule­vai­suu­teen katso­vaa linjaa, johon Kokoo­mus uskoo.

Tiukassa talou­del­li­sessa tilan­teessa onkin viisautta käyt­tää niukat varat parhaalla mahdol­li­sella tavalla koulu­tuk­sen ja osaa­mi­sen hyväksi. Tarvi­taan huolel­lista valmis­te­lua ja harkin­taa siitä, miten suoma­lai­nen koulu­tus hyötyy eniten.

Opetus­mi­nis­te­rin johdolla valmis­teltu esitys oppi­vel­vol­li­suusiän nosta­mi­seksi ei vali­tet­ta­vasti täytä hyvän valmis­te­lun kritee­reitä. On edel­leen epävar­maa, pysty­täänkö esitys toteut­ta­maan sovi­tulla 15 miljoo­nan euron sijoi­tuk­sella.

Sekä talou­del­li­sesti että yhteis­kun­nal­li­sesti merkit­tä­vää hanketta ollaan viemässä eteen­päin ilman varmuutta siitä, mitkä sen todel­li­set kustan­nuk­set ovat. Suunta on huoles­tut­tava.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä pitää vält­tä­mät­tö­mänä, että oppi­vel­vol­li­suusiän nosta­mi­sesta teetä­te­tään ulko­puo­li­nen selvi­tys uudis­tuk­sen todel­li­sista kustan­nuk­sista halli­tus­oh­jel­ma­neu­vot­te­luissa sovi­tulla tavalla, jotta uudis­tuk­sen kustan­nuk­sista saadaan asian­tun­teva varmuus. Huti­loin­tiin näin suurissa uudis­tuk­sissa ei ole varaa.

Hyvät kolle­gat, arvoi­sat kuuli­jat,

Me kaikki tiedämme, että Suomi on valta­vien haas­tei­den edessä.

Tälle vuodelle on ennus­tettu mitä­töntä 0,2 % talous­kas­vua. Työt­tö­myys on liian korkealla, yli yhdek­sässä prosen­tissa. Väes­tömme ikään­tyy niin, että 2030 jokai­sen työssä käyvän suoma­lai­sen pitäisi karkeasti ottaen elät­tää itsensä lisäksi toinen suoma­lai­nen, kun aiem­min meillä oli kaksi työs­sä­käy­vää yhtä huol­let­ta­vaa kohden.

Suomi kuuluu kiis­tatta globa­li­saa­tion voit­ta­jiin. Suomi on hyöty­nyt globa­li­saa­tiosta eniten maail­massa, vuoden 1990 jälkeen noin 1 500 euroa henkeä kohden vuosit­tain, kun esimer­kiksi kiina­lais­ten hyöty samana aikana oli 80 euroa vuodessa henkeä kohden.  Ilman kansain­vä­listä kaup­paa olisimme huomat­ta­vasti köyhempi maa.

Pitkän aika­vä­lin kilpai­lu­ky­ky­te­ki­jät ovat Suomella hyvät. Olemme turval­li­nen ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen maa, jossa on korkeasti koulu­tettu työvoima. Vienti ja kasvu eivät kuiten­kaan tällä hetkellä vedä, sillä olemme aina­kin väliai­kai­sesti hinnoi­tel­leet itsemme ulos monilta maail­man mark­ki­noilta.

Yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­set ovat Suomessa kohon­neet vuodesta 2000 yli 35 %, kun esimer­kiksi Saksassa luku on vain 10 %. Suomessa kokoai­ka­työtä teke­vien palkan­saa­jien todel­li­nen viik­ko­työ­aika on EU:n lyhin. Pitkällä aika­vä­lillä tehdyn työn määrä on vähen­ty­nyt maltil­li­sesti, ja palkat nous­seet tasai­sesti.

Kilpai­lu­ky­vyn mene­tys näkyy. Kesä­kuun lopussa työt­tö­mänä oli yli 330 000 suoma­laista. Pelkäs­tään teol­li­sia työpaik­koja on hävin­nyt Suomesta vuoden 2007 jälkeen 73 000. Vienti on romah­ta­nut: vaih­to­tase oli 2008 noin 8 miljar­dia ylijää­mäi­nen, tämän vuoden alussa noin 2 miljar­dia alijää­mäi­nen.

Raken­simme hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme vahvan teol­li­sen kasvun vuosina sotien jälkeen ja semen­toimme sen globa­li­saa­tion tuomilla raha­vir­roilla 90-luvun laman jälkeen.

Nyt olemme kiis­tatta tilan­teessa, jossa meidän täytyy kysyä, voim­meko jatkaa noiden aiko­jen raken­teilla. Mikä on yhteis­kun­nan tehtävä ja mikä on yksi­lön vastuu? Ovatko julki­set menomme ja yhteis­kun­nan vastuut suhteu­tettu viime vuosien ja lähi­tu­le­vai­suu­den menes­tyk­sen tasolle?

Hyvät kuuli­jat,

Suomella ja meillä suoma­lai­silla on kaikki edel­ly­tyk­set pärjätä globaa­lissa kilpai­lussa. Suoma­lai­sessa osaa­mi­sessa, luot­ta­muk­sel­li­sessa yhteis­kun­nassa ja ahke­ruu­dessa on valtava poten­ti­aali.

Polii­ti­kot, virka­mie­het tai akatee­mi­kot­kaan eivät kuiten­kaan voi tietää, mistä tule­vai­suu­den kasvu ja työpai­kat synty­vät. Ne synty­vät vapailla mark­ki­noilla, ihmis­ten luovuu­den ja yrit­te­liäi­syy­den kautta. Kaiken menes­tyk­sen lähde on jatkos­sa­kin työ. Kun ratkai­semme työhön liit­ty­vät ongel­mat, talous tulee perästä.

Ensin­nä­kin, meidän on paran­net­tava työmme hinta­kil­pai­lu­ky­kyä.

Yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­siin voidaan vaikut­taa työn tuot­ta­vuutta lisää­mällä, jota tehdään työpai­koilla joka päivä. Palk­koja ei voida alen­taa, koska monissa kodeissa ollaan jo nyt tiukilla ja koti­mai­nen osto­voima turvaa palve­lua­lo­jen työpai­kat. Työai­kaa sen sijaan voidaan maltil­li­sesti piden­tää.

Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta raken­net­tiin 8 tunnin työpäi­vällä ja 40 viik­ko­tun­nilla. Tällä hetkellä työaika on 37,5 tuntia. Miten pitkää työviik­koa meillä on nyky­ään varaa tehdä, kun globaali kilpailu haas­taa meidät kovem­min kuin koskaan?

Eräs suurim­pia tule­vai­suu­den kysy­myk­siä on se, millaista on tule­vai­suu­den työ. Voim­meko olet­taa, että enti­sa­jan työmark­ki­na­malli toimii nyky­maa­il­massa, joka muut­tuu aina vain entistä nopeam­min: työ on moni­puo­li­sem­paa, kansain­vä­li­sem­pää ja verkot­tu­neem­paa kuin koskaan.

Kun muu maailma on eden­nyt ruuk­kia­jasta digiai­kaan, voim­meko oikeasti olet­taa, että työ ei muut­tuisi? Että lake­jamme ja asen­tei­tamme ei tarvit­sisi päivit­tää uuteen aikaan?

Muutos on ainoa varma asia. 40 vuoden työurat saman työnan­ta­jan palve­luk­sessa ovat katoava luon­non­vara. Yrit­tä­jyy­den, opis­ke­lun ja työn­te­ki­jänä olemi­sen raja-aidat hämär­ty­vät ja menet­tä­vät merki­tys­tään. Työelä­män jous­ta­vuutta on lisät­tävä kaikilla tasoilla. Tähän liit­tyy esimer­kiksi se, että yrit­tä­jien sosi­aa­li­tur­vaa on paran­net­tava ja työl­lis­tä­mi­sen lain­sää­dän­nöl­li­siä esteitä puret­tava.

Työmark­ki­noil­lamme on erilai­sia työteh­tä­viä ja ammat­ti­kun­tia. Toiset amma­tit ovat globaa­leja kuten taitei­li­jan tai tutki­jan ammatti ja toiset paikal­li­sia kuten auton­kul­jet­ta­jan tai kampaa­jan ammatti. Onko viisasta säätää hyvin erilai­sille työmark­ki­noille saman­lai­sia lakeja ja käytän­töjä? Vai tuli­siko meidän esimer­kiksi lisätä paikal­lista sopi­mista varsin­kin silloin, kun työpai­kat ovat vaarassa, kuten Saksassa tehdään?

Työt­tö­myy­den hoidossa ei tule­vai­suu­des­sa­kaan ole taika­temp­puja. Talous­kasvu, jous­ta­vam­mat työmark­ki­nat, kannus­tava sosi­aa­li­turva, sekä osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen ovat keinot työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­seksi.

Hyvä kysy­mys on kuiten­kin se, miksi kasva­van työt­tö­myy­den­kin aikana joil­la­kin aloilla pode­taan työvoi­ma­pu­laa ja työn­te­ki­jöitä saadaan vain ulko­mailta? Onko työn vero­tus tasolla, joka kannus­taa otta­maan vastaan osa-aikai­sia­kin töitä tai teke­mään ylitöitä, jos niitä on tarjolla?

Vielä­kin isompi kysy­mys on, onko meillä inhi­mil­li­sesti tai talou­del­li­sesti varaa passii­vi­seen sosi­aa­li­tur­vaan, vai tarvit­sem­meko enem­män osal­lis­ta­vuutta? Nuor­ten kohdalta vastauk­semme tähän kysy­myk­seen on EI ja siksi meillä on nuori­so­ta­kuu. Minis­teri Risi­kon johdolla osal­lis­ta­vasta sosi­aa­li­tur­vasta on jo aloi­tettu kokeilu, jota on vietävä johdon­mu­kai­sesti eteen­päin.

Työstä syrjäy­ty­nyt ei ole onnel­li­nen. Lähtö­koh­tai­sesti jokai­nen haluaa antaa oman panok­sensa yhtei­seksi hyväksi ja siihen on annet­tava mahdol­li­suus. Tämän uuden mahdol­li­suu­den tulee tarkoit­taa myös mahdol­li­suutta koulut­tau­tua uudel­leen. Tähän liit­ty­vät kysy­myk­set siitä, onko nykyi­nen aikuis­kou­lu­tus­jär­jes­tel­mämme riit­tä­vän nopea­liik­kei­nen vai tarvit­sem­meko uusia tapoja hank­kia ihmi­sille osaa­mista esimer­kiksi koulu­tus­so­pi­mus­ten avulla?

Kunhan saamme työmark­ki­namme toimi­vam­miksi, työn hinnan kilpai­lu­ky­kyi­seksi ja talou­den kasvuun, uusia mahdol­li­suuk­sia löytyy!

Bioener­gialla voimme luoda työpaik­koja ympäri Suomen, torjua ilmas­ton­muu­tosta sekä paran­taa ener­giao­ma­va­rai­suut­tamme. Koti­mai­nen bioener­gia edel­lyt­tää järke­vää vero­ta­soa turpeelle ja riit­tä­vää tukea hakkeelle. Vesi­voi­maa voimme lisätä ja sekin on askel eteen­päin, jos tuon­tiy­din­voi­maa voidaan korvata Suomessa ja suoma­lai­se­nem­mis­töi­sessä yhtiössä tuote­tulla ydin­voi­malla.

Clean­tec­histä voimme luoda suoma­lai­sen vien­tia­lan tekno­lo­giasta, jolla ratko­taan ympä­ris­tö­on­gel­mia maail­man joka kolkassa. Digi­ta­lou­dessa on valta­vat mahdol­li­suu­det, kuten pelia­lan menes­ty­neet yrityk­set ovat jo meille osoit­ta­neet.

Suoma­lai­sesta puusta voidaan tule­vai­suu­dessa tehdä mitä moni­puo­li­sim­pia tuot­teita. Metsä Grou­pin Ääne­kos­ken miljardi-inves­tointi on merkki siitä, että alalla on taas lupaa­via näky­miä.

Myös perin­tei­sem­millä aloilla itää uusi toivo. Turun tela­kan jatku­mi­nen ja toimia­lan pelas­ta­mi­nen on esimerkki kansain­vä­li­sen perheyh­tiön ja Suomen valtion onnis­tu­neesta yhteis­työstä. Turkuun saatiin kerralla miljar­din tilauk­set ja 10 000 henki­lö­työ­vuotta töitä. Kiitok­set elin­kei­no­mi­nis­teri Vapaa­vuo­relle tämän asian hoita­mi­sesta.

Kone-, kaivos- ja metal­li­tuo­te­teol­li­suu­dessa tuotan­non huip­pu­tek­no­lo­gia ja ympä­ris­tö­osaa­mi­nen voivat olla ennen­nä­ke­mät­tö­miä kilpai­lu­te­ki­jöitä. Teol­li­nen inter­net tekee tulo­aan, ja Suomessa on vahvaa osaa­mista sekä teol­li­sesta tuotan­nosta että ICT-alalta. Toimin­taym­pä­ris­töstä on kuiten­kin pidet­tävä huolta. Esimer­kiksi kaivos­toi­min­nan vero­tuk­sen tulee olla kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyistä.

Erityistä huomiota talou­den raken­tees­samme on kiin­ni­tet­tävä inves­toin­tei­hin. Reaali-inves­toin­nit Suomeen ovat nyt huoles­tut­ta­van vähäi­siä. Teol­li­suu­den kiin­teät inves­toin­nit ja tutki­mus- ja kehi­ty­sin­ves­toin­nit ovat pudon­neet muuta­missa vuosissa yhdek­sästä miljar­dista kuuteen miljar­diin. Tämä suunta on saatava kään­ty­mään. Inves­toin­nit eivät saa aina­kaan jäädä jumiin liian hitai­siin lupa­pro­ses­sei­hin.

Suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tule­vai­suus riip­puu suoma­lai­sen työn kansain­vä­li­sestä kilpai­lu­ky­vystä: sen hinnasta ja laadusta. Kun suoma­lai­nen työ pärjää kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa ja talous kasvaa, niin työpaik­ko­jen määrä lähtee kasvuun. Silloin työpaik­koja syntyy myös niille, jotka eivät nyt ole töissä. Työstä kerty­villä vero­tu­loilla rahoi­te­taan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tärkeim­mät palve­lut: koulu­tus ja tervey­den­hoito.

Ilman talous­kas­vua on edessä ennen pitkää hallit­se­ma­ton palve­lu­jen alas­ajo, jolloin heikoim­massa asemassa olevat kärsi­vät eniten. Viime kädessä suoma­lai­sen työn kilpai­lu­ky­vyn puolus­ta­mi­nen on heikoim­mista huoleh­ti­mista. Koska suoma­lai­nen työ ei tällä hetkellä ole riit­tä­vän kilpai­lu­ky­kyistä, tarvi­taan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­tus­tal­koot.

Kokoo­mus haluaa tarjota keskus­te­luun omat, käytän­nön­lä­hei­set ehdo­tuk­sensa tule­vai­suu­den työstä myöhem­min tänä syksynä. Tahdomme myös kuulla suoma­lais­ten kaikki hyvät ideat innos­ta­vasta, tehok­kaasta ja palkit­se­vasta työstä, sekä levit­tää hyviä käytän­nön esimerk­kejä. Näistä sitten koos­tamme parhaat eväät Suomen haas­tei­siin.

Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­nen on meistä suoma­lai­sista itses­tämme kiinni! Sitä työtä emme voi jättää muille, laite­taan hihat heilu­maan!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content