Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Sanni Grahn-Laasonen
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sanni Grahn-Laaso­nen: Uteliai­suu­den herät­tä­mi­nen on perus­kou­lun iso tehtävä

Sanni Grahn-Laaso­nen: Uteliai­suu­den herät­tä­mi­nen on perus­kou­lun iso tehtävä

Julkaistu:

Perus­kou­lun paino­te­tut luokat eli erikois­luo­kat pohdi­tut­ta­vat tutki­joita ja koulu­tuk­sen ammat­ti­lai­sia puolesta ja vastaan. Keskus­te­lua kiih­dyt­tää se, että esimer­kiksi Turussa jo 37 prosent­tia ja Espoos­sa­kin 23 prosent­tia perus­kou­lun yläluok­ka­lai­sista käy erikois­luok­kaa, jossa on paino­tettu esimer­kiksi musiik­kia, liikun­taa, mate­ma­tiik­kaa tai kieliä. Osaan näistä luokista vali­taan sovel­tu­vuus­ko­keella.

Tässä muuta­mia näkö­kul­mia keskus­te­luun:

1. Perus­kou­lun yksi iso tehtävä on auttaa jokaista oppi­lasta löytä­mään omat vahvuu­tensa. Esimer­kiksi kielistä, mate­ma­tii­kasta tai musii­kista innos­tu­neelle lahjak­kaalle oppi­laalle paino­tettu luokka voi olla iso mahdol­li­suus, joka lisää myös moti­vaa­tiota. Oppi­mi­selle ei ole ylära­jaa, ja perus­kou­lun tulee tarjota moti­vaa­tiota ja haas­tetta myös lahjak­kaalle ja innos­tu­neelle. Jois­sain kouluissa voidaan esimer­kiksi tarjota harvi­nai­sem­pia kieliä paino­te­tun luokan ansiosta. Musiik­ki­luo­killa on pitkät perin­teet, ja joil­le­kin lapsille se voi maksut­to­muu­tensa johdosta olla ainoa mahdol­li­suus kehit­tyä pidem­mälle musii­kissa. Paino­te­tut luokat ovat osa suoma­laista perus­kou­lua ja sen tule­vai­suutta. Luotan opet­ta­jien ja rehto­rei­den peda­go­gi­seen osaa­mi­seen ja kuulen mielel­läni heidän näke­myk­si­ään siitä, miten opetus järjes­te­tään niin, että jokai­nen lapsi löytää omat vahvuu­tensa.

2. Paino­tettu luokka ei voi kuiten­kaan tarkoit­taa sitä, että väylä olisi auki vain aktii­vis­ten ja hyvä­tu­lois­ten vanhem­pien lapsille. Suomen perus­kou­lun iso idea on, että jokai­nen oppi­las saa koti­taus­tas­taan riip­pu­matta mahdol­li­sim­man hyvät lähtö­koh­dat raken­taa omaa elämäänsä ja ponnis­taa eteen­päin. Varoi­sin vahvis­ta­masta sellai­sia yhteis­kun­nan raken­teita ja insti­tu­tio­na­li­soi­masta kehi­tystä, jossa koti­tausta määrit­tää, mikä lapsesta tulee isona. Tämä koskee myös esimer­kiksi asui­na­luei­den eriy­ty­mistä isoissa kaupun­geissa.

3. Uudet opetus­suun­ni­tel­mat koros­ta­vat yksi­löl­li­sem­pää oppi­mista ja vahvuuk­sien löytä­mistä, mikä on lois­tava uudis­tus. Uusi peda­go­giikka ja digi­ta­li­saa­tio mahdol­lis­ta­vat yksi­löl­li­sem­män, räätä­löi­dym­män oppi­mi­sen. Mahdol­li­suu­det niin hitaam­min kuin nopeam­min­kin oppi­vien tuke­mi­seen para­ne­vat. Oleel­lista on uteliai­suu­den ja innos­tuk­sen herät­tä­mi­nen ja sen tunnis­ta­mi­nen, että on erilai­sia tapoja oppia. Oppi­mis­tu­los­ten rinnalla mielen­kiin­toista olisi mitata tai aina­kin pysäh­tyä miet­ti­mään sitä, kuinka hyvin perus­koulu onnis­tuu avaa­maan näkö­aloja ja tuke­maan jokaista lasta ja nuorta löytä­mään oman polkunsa.

4. Kanna­tan ja puolus­tan vapaata koulu­va­lin­taa, mutta toivon, että voimme vahvis­taa vanhem­pien luot­ta­musta lähi­kou­luun. Perus­kou­lua kehi­te­tään ajatuk­sella, että kävipä lapsi sitä Tohma­jär­vellä, Fors­sassa tai Espoossa, lähi­koulu on maail­man paras koulu ja siellä opet­ta­vat korkeasti koulu­te­tut, osaa­vat opet­ta­jat. Vanhem­pien ei tarvitse muut­taa parem­man koulun tai luokan perässä eikä valita koulu­jen väliltä saadak­seen lapsel­leen laadu­kasta opetusta.

5. Joku voi olla eri mieltä, mutta minusta pääsy­ko­keet eivät lähtö­koh­tai­sesti kuulu perus­kou­luun.

Suomessa koulu­tus on maail­man­mit­ta­kaa­vassa poik­keuk­sel­li­sen tasa-arvoista. Silti meil­lä­kin näkyy - eri tutki­muk­sissa - kehi­tystä väärään suun­taan. Kyse on moni­mut­kai­sesta yhteis­kun­ta­po­liit­ti­sesta ilmiöstä, jota ei yksin koulu­tus­po­li­tiikka korjaa.

Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö pyrkii vahvis­ta­maan heikom­milla alueilla olevia kouluja niin kutsu­tulla tasa-arvo­ra­halla, jolla voi esimer­kiksi palkata lisää opet­ta­jia tai avus­ta­jia. Rahoi­tusta voivat saada esimer­kiksi koulut, joissa maahan­muut­ta­jien osuus on suurempi tai jotka sijait­se­vat alueella, jossa on paljon työt­tö­myyttä. Tätä rahoi­tusta on käytössä tälle vuodelle 10,5 miljoo­naa euroa.

Koska koulu­tuk­sen tasa-arvo mieti­tyt­tää minua, aion pyytää minis­te­riömme työn tueksi Opetus­hal­li­tuk­selta ja peda­go­gii­kan ammat­ti­lai­silta näke­myk­siä koulu­tuk­sen tasa-arvon tilasta ja ehdo­tuk­sia sen vahvis­ta­mi­seksi.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content