Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Ruokaa on aihetta arvos­taa

Ruokaa on aihetta arvos­taa

Julkaistu:

Suoma­laista ruoka­kes­kus­te­lua ovat liian pitkään hallin­neet maata­lou­den tuki­jär­jes­tel­mät, ruoan kalo­ri­mää­rät tai ravit­se­mus­si­säl­löt. Nämä kaikki ovat tärkeitä asioita mutta ruokaan liit­tyy paljon enem­män.

Entistä useam­malle meistä ruokaan liit­tyy paljon arvoja. Ruoan alku­perä halu­taan tietää, ruoan teki­jöille halu­taan saada kasvot, raaka-aineet halu­taan saada tuoreina ja mahdol­li­sim­man käsit­te­le­mät­tö­minä ja ruoalta odote­taan elämyk­siä, tari­noita ja ennen kaik­kea aitoutta ja mauk­kautta. Ruoan tuotan­non eetti­syy­destä ollaan entistä kiin­nos­tu­neem­pia. Samalla monet kanta­vat huolta ruoan tuotan­non kestä­vyy­destä niin talou­den, ympä­ris­tön kuin yhteis­kun­nan­kin kannalta.

Luomu­ruoka on monelle meistä arvo­va­linta. Haluamme edis­tää paikal­lis­ten luon­non­va­ro­jen kestä­vää käyt­töä ja kier­rät­tä­mistä sekä mahdol­li­sim­man vähäistä uusiu­tu­mat­to­mien luon­non­va­ro­jen käyt­töä. Haluamme edis­tää syömällä luon­non moni­muo­toi­suutta ja tarjota uusia liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia tuot­ta­jille sekä luomu­raaka-aineita jalos­ta­ville ja mark­ki­noi­ville yrityk­sille.

Lähi­ruo­kaa ostaes­samme haluamme toimia paikal­li­sesti ja tukea oman alueemme yritys­toi­min­taa. Lähi­ruo­alla on monia vahvuuk­sia: maaseu­dun elin­voi­mai­suu­den vahvis­ta­mi­nen, asiak­kaan lähellä toimi­mi­nen, jous­ta­vuus, mahdol­li­suus vaikut­taa ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­seen sekä lisä­ar­von tuot­ta­mi­nen kaup­po­jen ja ammat­ti­keit­tiöi­den vali­koi­miin.

Lähi­ruoka tuo työtä ja toimeen­tu­loa sekä jättää julki­sissa elin­tar­vi­ke­han­kin­noissa kunta­lais­ten veroeu­rot oman alueen käyt­töön. Lähi­ruoan tuot­ta­jat ovat yleensä pienem­piä yrityk­siä, joten lähi­ruoan edis­tä­mi­nen antaa piris­tys­ruis­keen ja uran pk-yritys­ten kasvulle. Lähi­ruoan avulla voidaan yllä­pi­tää ja kehit­tää sekä ennen kaik­kea siir­tää tule­vil­le­kin suku­pol­ville maamme rikasta ruoka­kult­tuu­ria. Sen käyttö myös edis­tää kestä­vän kehi­tyk­sen mukaista yritys­toi­min­taa, mahdol­lis­taa ruoan parem­man jälji­tet­tä­vyy­den sekä antaa tuot­ta­jille kasvot tuot­teen takana.

Halli­tus­oh­jel­massa olemme luvan­neet edis­tää lähi­ruo­kaa ja luomua julki­sissa elin­tar­vi­ke­han­kin­noissa. Vuosi­ta­solla kouluissa, päivä­ko­deissa ja sairaa­loissa ym. tehdään noin 450 miljoo­naa ateriaa vuosit­tain. Asia koskee siis todella suurta jouk­koa kansa­lai­siamme.

Julkis­ten ruoka­pal­ve­lui­den asiak­kaat ovat usein heitä, jotka itse eivät pysty ateri­aansa vaikut­ta­maan vaan sen sisältö on poliit­tis­ten päätös­ten kohteena. Kunta­ta­solla päät­tä­jien tuli­si­kin käydä arvo­kes­kus­te­lua siitä, onko ruoka vain vält­tä­mä­tön kuluerä vai voisiko kunta omilla päätök­sil­lään vaikut­taa ruoan laatuun, tuotan­to­ta­po­jen eetti­syy­teen ja elin­tar­vi­ke­sek­to­rimme tule­vai­suu­den näky­miin ja kannat­ta­vuu­teen. Tällä olisi laajoja välil­lis­vai­ku­tuk­sia myös muiden alojen työpaik­ko­jen määrään.

Meidän kulut­ta­jien pitäisi kiin­nit­tää enem­män huomiota ruoan ja sen raaka-ainei­den alku­pe­rään ja nähdä turval­li­suus ja jälji­tet­tä­vyys arvo­te­ki­jöinä sinänsä. Tarvit­semme selvästi enem­män infor­maa­tiota oman ruokamme tuotan­to­ta­voista, raaka-aineista ja koko siitä ketjusta, mitä pitkin ruoka kulkee pellolta tai nave­tasta lauta­selle.

Tässä meillä kaikilla on yhtei­nen tehtävä. Vain tunte­malla ruoan alku­pe­rän ja teki­jät voimme myös aidosti arvos­taa ruokaa. Arvos­tus näkyy ennen kaik­kea osto­va­lin­nois­samme ravin­to­loi­den linjas­toissa tai kaupan kassalla, jos osaamme ja uskal­lamme perätä ostok­sil­tamme tuoreutta, aitoutta ja lähellä tuotet­tua laatua.

Meidän täytyy myös huoleh­tia ruoan tuotan­non kannat­ta­vuu­desta. Tämä ei ole helppo tehtävä näinä niuk­kuu­den ja sääs­tö­jen aikoina mutta tähän pyri­tään esimer­kiksi kohden­ta­malla nykyi­siä tukia enem­män aktii­vi­ti­loille.  Tilo­jaan kehit­tä­ville vilje­li­jöille on annet­tava mahdol­li­suuk­sia yrit­tää ja ennem­min­kin suun­nat­tava sääs­töjä tuotan­to­aan jääh­dyt­te­le­ville tiloille. Meidän on tässä vaikeassa talou­del­li­sessa tilan­teessa luotava tule­vai­suu­den toimin­tae­del­ly­tyk­siä niille tuot­ta­jille, jotka nykyi­sessä epävar­massa talou­del­li­sessa tilan­teessa halua­vat jatkaa ja kehit­tää toimin­taansa.

Ruoka on maail­ma­laa­jui­nen kasvuala ja sitä se tulee olemaan Suomes­sa­kin.  Maail­man elin­tar­vi­ke­jär­jestö FAO on arvioi­nut, että tuotan­non tulisi kasvaa 70 % vuoteen 2050 mennessä, jotta maapal­lon kasvava väestö saadaan ruokit­tua. Kunkin maan tulee kantaa kortensa kekoon tähän haas­tee­seen vastat­taessa sillä ruoka­tur­vasta huoleh­ti­mi­nen kuuluu lähtö­koh­tai­sesti itse­näi­sen valtion perus­vel­vol­li­suuk­siin.

Minulle on tärkeää myös toimiva mark­ki­na­ta­lous. Koko ruoka­ket­jun on toimit­tava avoi­milla ja reiluilla peli­sään­nöillä. Tilanne, missä keskit­ty­nein osa ketjua kasvat­taa osuut­taan muiden kustan­nuk­silla, ei ole tervettä mark­ki­na­ta­loutta. Suomen ruoka­kauppa on Euroo­pan keskit­ty­neintä, mihin EU-komis­sio­kin kiin­nitti tällä viikolla huomiota.   Viran­omai­sille tarvi­taan­kin nykyistä parem­mat valvon­nan väli­neet ja mahdol­li­suu­den puut­tua kaup­pa­ta­po­jen vääris­ty­miin.

Toivon, että ruoka­kes­kus­telu jatkuu, laaje­nee ja kerää erilai­sia näkö­kul­mia yhteen. Suomessa on rikas ruoka­kult­tuuri, maail­man puhtaim­mat maaperä- ja vesi­va­rat, koulu­tettu ammat­ti­kunta ja koko ruoka­ket­jua sitout­tava elin­tar­vik­kei­den laatu­työ. Nämä ovat teki­jöitä, joista suoma­lai­nen hyvä ja laadu­kas ruoka muodos­tuu.

Kolumni Savon Sano­missa 3.6.2012

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content