Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Risikko: Vanhus­pal­ve­lu­laista ei saa tulla laitos­pal­ve­lu­la­kia

Risikko: Vanhus­pal­ve­lu­laista ei saa tulla laitos­pal­ve­lu­la­kia

Julkaistu:

Kokoo­mus tukee vahvasti viime vaali­kau­della liik­keelle laitet­tua vanhus­pal­ve­lu­la­kia, jonka tavoit­teena on taata ikäih­mi­sille oikeus laaduk­kai­siin palve­lui­hin. Kokoo­mus haluaa, että vanhus­pal­ve­luita kehi­te­tään siten, että ikäih­mi­set voivat itse valita omaan elämän­ti­lan­tee­seensa parhai­ten sopi­van palve­lu­muo­don.

- Kokoo­muk­selle tärkeintä on laaduk­kaat vanhus­pal­ve­lut ja valin­nan­va­paus. Kaik­kia hoito­muo­toja, niin koti­hoi­toa, omais­hoi­toa kuin laitos­hoi­toa­kin on kehi­tet­tävä. Pain­opis­teen on oltava ennalta ehkäi­se­vissä palve­luissa ja koti­pal­ve­luissa, jotta ikäih­mi­set voivat asua kotona mahdol­li­sim­man pitkään ja tarve laitos­hoi­dolle vähe­nisi. Vanhus­pal­ve­lu­laista ei saa tulla laitos­pal­ve­lu­la­kia, Risikko vaatii.

- Vanhus­pal­ve­lu­lain sisäl­töä on korjat­tava siten, että siihen kirja­taan ikäih­mis­ten oikeus hyvään hoitoon. Kokoo­mus vaatii myös, että lain toteut­ta­mi­seen ohja­taan lisää rahaa kunnille. Kunnilla on oltava tosia­sial­li­nen mahdol­li­suus viedä vanhus­pal­ve­lu­laki käytän­töön. Määrä­ra­ha­li­säys on mitoi­tet­tava lain paran­nel­lun sisäl­lön mukaan.

Kokoo­mus katsoo, että vanhus­pal­ve­lu­la­kiin ei tule beto­noida laitos­hoi­don henki­lös­tö­mi­toi­tuk­sia. Henki­lös­tö­mi­toi­tuk­set eivät ole paras tapa paran­taa vanhus­ten hoitoa. Tämän lisäksi ne veisi­vät vanhus­ten­hoi­don pain­opis­tettä väärään suun­taan: kohti vanhus­ten hoita­mista laitok­sissa. Vanhus­pal­ve­lu­jen henki­lös­tö­suun­nit­te­lun on lähdet­tävä hoidet­ta­van ikäih­mi­sen hoidon tarpeesta, ei mekaa­ni­sesta mitoi­tuk­sesta. Tämä ei kuiten­kaan tarkoita, että laitos­hoi­don kehit­tä­mi­nen unoh­det­tai­siin: kaik­kia palve­luita on kehit­tävä rinnak­kain parhaan hoidon aikaan­saa­mi­seksi.

- Kuntien valtio­no­suuk­sia on osana vält­tä­mä­töntä valtion­ta­lou­den sopeu­tusta jouduttu leik­kaa­maan. Kuntien velvoit­tei­den lisää­mi­nen mekaa­ni­sella henki­lös­tö­mi­toi­tuk­sella ilman kunnol­lista lisä­ra­hoi­tusta ei tästä­kään näkö­kul­masta olisi vastuul­lista poli­tiik­kaa.

Risikko koros­taa, että tutki­mus­ten mukaan vanhus­pal­ve­lu­jen laatuun vaikut­ta­vat monet teki­jät. Henki­lös­tön määrä on yksi, mutta ei ainoa laatu­te­kijä.

- Vanhus­pal­ve­lui­hin tarvi­taan lisää ammat­ti­tai­toi­sia ja vanhus­työ­hön moti­voi­tu­neita hoita­jia ja muita asian­tun­ti­joita. Vanhus­ten­huol­toon tarvi­taan mm. lisää sairaan­hoi­ta­jia, perus- ja lähi­hoi­ta­jia, geriat­reja, fysio­te­ra­peut­teja, sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä ja sosio­no­meja, hammas­lää­kä­reitä ja suuhy­gie­nis­tejä, ravit­se­mus­te­ra­peut­teja, lääkea­lan asian­tun­ti­joita.

Laitos­hoi­don ja koti­pal­ve­lui­den rinnalla myös omais­hoi­don tuke­mi­nen on tärkeää. Omais­hoi­don tuen piirissä on noin 40 000 eri-ikäistä henki­löä. Noin 60 000 omais- ja lähei­saut­ta­jaa auttaa läheis­tään päivit­täin arjen rutii­neissa, kuten pukeu­tu­mi­sessa, pesey­ty­mi­sessä ja ruokai­lussa. Myös nämä arvo­kasta työtä teke­vät omais­hoi­ta­jat tarvit­se­vat tukea jaksaak­seen.

- Henki­lös­tön määrän lisää­mi­nen on ollut vanhus­pal­ve­lu­lain valmis­te­lun alusta alkaen itses­tään­sel­vyys. Henki­lös­tö­kus­tan­nuk­siin on jo menossa suurin osa lain koko­nais­kus­tan­nuk­sista ja sen toimeen­pa­noon vara­tuista miljoo­nista. Kokoo­muk­sen esit­tämä lisä­ra­hoi­tus vanhus­pal­ve­lu­lain toteut­ta­mi­seen tarkoit­taisi, että kunnilla olisi varaa lisätä vanhus­pal­ve­lui­den resurs­seja siellä, missä niitä kipeim­min tarvi­taan.

Lisä­tie­toja:
Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­rin erityi­sa­vus­taja Ulla Heinola, p. 050 537 49 45

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content