Risikko: Vanhuspalvelulaista ei saa tulla laitospalvelulakia

Kokoomus tukee vahvasti viime vaalikaudella liikkeelle laitettua vanhuspalvelulakia, jonka tavoitteena on taata ikäihmisille oikeus laadukkaisiin palveluihin. Kokoomus haluaa, että vanhuspalveluita kehitetään siten, että ikäihmiset voivat itse valita omaan elämäntilanteeseensa parhaiten sopivan palvelumuodon.

– Kokoomukselle tärkeintä on laadukkaat vanhuspalvelut ja valinnanvapaus. Kaikkia hoitomuotoja, niin kotihoitoa, omaishoitoa kuin laitoshoitoakin on kehitettävä. Painopisteen on oltava ennalta ehkäisevissä palveluissa ja kotipalveluissa, jotta ikäihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään ja tarve laitoshoidolle vähenisi. Vanhuspalvelulaista ei saa tulla laitospalvelulakia, Risikko vaatii.

– Vanhuspalvelulain sisältöä on korjattava siten, että siihen kirjataan ikäihmisten oikeus hyvään hoitoon. Kokoomus vaatii myös, että lain toteuttamiseen ohjataan lisää rahaa kunnille. Kunnilla on oltava tosiasiallinen mahdollisuus viedä vanhuspalvelulaki käytäntöön. Määrärahalisäys on mitoitettava lain parannellun sisällön mukaan.

Kokoomus katsoo, että vanhuspalvelulakiin ei tule betonoida laitoshoidon henkilöstömitoituksia. Henkilöstömitoitukset eivät ole paras tapa parantaa vanhusten hoitoa. Tämän lisäksi ne veisivät vanhustenhoidon painopistettä väärään suuntaan: kohti vanhusten hoitamista laitoksissa. Vanhuspalvelujen henkilöstösuunnittelun on lähdettävä hoidettavan ikäihmisen hoidon tarpeesta, ei mekaanisesta mitoituksesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että laitoshoidon kehittäminen unohdettaisiin: kaikkia palveluita on kehittävä rinnakkain parhaan hoidon aikaansaamiseksi.

– Kuntien valtionosuuksia on osana välttämätöntä valtiontalouden sopeutusta jouduttu leikkaamaan. Kuntien velvoitteiden lisääminen mekaanisella henkilöstömitoituksella ilman kunnollista lisärahoitusta ei tästäkään näkökulmasta olisi vastuullista politiikkaa.

Risikko korostaa, että tutkimusten mukaan vanhuspalvelujen laatuun vaikuttavat monet tekijät. Henkilöstön määrä on yksi, mutta ei ainoa laatutekijä.

– Vanhuspalveluihin tarvitaan lisää ammattitaitoisia ja vanhustyöhön motivoituneita hoitajia ja muita asiantuntijoita. Vanhustenhuoltoon tarvitaan mm. lisää sairaanhoitajia, perus- ja lähihoitajia, geriatreja, fysioterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä ja sosionomeja, hammaslääkäreitä ja suuhygienistejä, ravitsemusterapeutteja, lääkealan asiantuntijoita.

Laitoshoidon ja kotipalveluiden rinnalla myös omaishoidon tukeminen on tärkeää. Omaishoidon tuen piirissä on noin 40 000 eri-ikäistä henkilöä. Noin 60 000 omais- ja läheisauttajaa auttaa läheistään päivittäin arjen rutiineissa, kuten pukeutumisessa, peseytymisessä ja ruokailussa. Myös nämä arvokasta työtä tekevät omaishoitajat tarvitsevat tukea jaksaakseen.

– Henkilöstön määrän lisääminen on ollut vanhuspalvelulain valmistelun alusta alkaen itsestäänselvyys. Henkilöstökustannuksiin on jo menossa suurin osa lain kokonaiskustannuksista ja sen toimeenpanoon varatuista miljoonista. Kokoomuksen esittämä lisärahoitus vanhuspalvelulain toteuttamiseen tarkoittaisi, että kunnilla olisi varaa lisätä vanhuspalveluiden resursseja siellä, missä niitä kipeimmin tarvitaan.

Lisätietoja:
Sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Ulla Heinola, p. 050 537 49 45