Risikko: Työtä riittää

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet viime aikoina paljon otsikoissa. Hyvä niin, sillä onhan niiden toimivuus tärkeää sekä kuntalaiselle että koko kunnalle.

Helatorstain aattona julkaistiin tulevaa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää koskevia lisälinjauksia. Linjaukset tarkentavat kehysriihessä tehtyjä päätöksiä. Lisätarkennuksia tarvittiin nopsalla aikataululla, jotta eduskunnan valiokunnat pystyvät ottamaan kantaa käsitteillä olevaan hallituksen esitykseen kuntarakennelaista.

Tarkennukset selventävät muun muassa erilaisten väestöpohjan kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuuta. Lisäksi määritellään tarkemmin miten pienemmät kunnat pystyvät huolehtimaan kuntalaisille sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erikoispalvelut. Myös hallintomalliin otetaan kantaa.

Lisälinjausten julkistamisen jälkeen on tanner tömissyt. Mielipiteitä linjauksista on riittänyt. Joidenkin mielestä linjaukset ovat liian yleisiä, joidenkin mielestä taas liian tarkkoja ottamaan erilaiset alueelliset erot huomioon. Joidenkin mielestä linjaukset vievät asiaa eteenpäin, joidenkin mielestä taaksepäin. On hyvä muistaa, että tämä savotta ei vielä ole ohi. Nyt se oikeastaan vasta alkaa. Jatkotyössä tarvitaan kuntien päättäjät vahvasti mukaan. Valtiovalta on nyt kuvannut kriteereitä, joiden tulee toteutua, jotta sekä kuntarakenne että sosiaali- ja terveyspalvelurakenne menevät eteenpäin.

Pallo on nyt tässä vaiheessa myös kunnissa. Nyt on mahdollisuus arvioida kriteereitä ja punnita miten omassa kunnassa halutaan tulevaisuuteen satsata. Pahinta mitä nyt voi tapahtua on, että kunnissa aletaan odottaa seuraavia vaaleja siinä uskossa, että niiden jälkeen ei tarvitse tehdä mitään muutosta. Tätä ei nimittäin sosiaali- ja terveydenhuolto eikä kuntien talous kestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat heikentyneet ja suurin osa rahoista menee erikoispalveluihin.

Kaikkein vähiten odottelua kestää sairas kuntalainen. Tällä hetkellä 80 prosenttia suomalaisista asuu terveyskeskusalueilla, joilla joudutaan lääkäriaikaa odottamaan yli kaksi viikkoa. Kuntien kannattaa toimia nyt, kun vielä on asukkaita, joita hoitaa.

Ensi vuoden alussa, kun terveydenhuoltolain mahdollistava valinnanvapaus laajenee koko maahan, äänestävät ihmiset jaloillaan. Kuntien olemassa olon kannalta pahimmassa tapauksessa he siirtyvät asumaan paikkakunnalle, jossa terveyskeskukset toimivat.

Meidän valtakunnantason päättäjien ei pidä luulla, että pihtisynnytyksellä aikaansaadut linjaukset riittäisivät. Eivät todellakaan riitä. Lisäpäätöksiä tarvitaan mm. sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta yleensä ja erityisesti siitä, miten raha kulkee kuntien ja tulevien sote-alueiden välillä, päivystyksen järjestämisestä eri puolilla maata.

On myös varmistettava, etteivät sote-alueiden erikoispalvelut painotu päätöksenteossa, sillä ei ongelma ole niiden toimivuudessa. Onkin otettava kantaa mahdollisimman pian siihen, miten erityisesti terveyskeskukset saadaan toimimaan. Kansalaiset eivät voi odottaa palvelurakenneuudistusta, jonka tekemiseen menee vähintään 5-10 vuotta.

Ilkka, 6.6.2013