Risikko: Terveyskeskukset kuntoon

Selvitysten mukaan 70 % kansalaisista asuu sellaisilla terveyskeskusalueilla, joilla lääkärille pääsyä pitää odottaa yli kaksi viikkoa. Se on liian pitkä aika.

Muitakin ongelmia on. Henkilöstöä ei ole riittävästi ja terveyskeskukset ovat menettäneet vetovoimaisuuttaan työpaikkana. Poikkeuksiakin toki onneksi on.

Mistä tämä liian monien terveyskeskusten toimimattomuus johtuu?

Syitä on monia. Yksi syy on terveyskeskusten tehtävien lisääntyminen ilman riittävää resurssien kasvattamista.

Pitkäaikaissairauksien hoidon seuranta on vuosien varrella siirtynyt erikoissairaanhoidosta lähes kokonaan terveyskeskuksiin. Uusia tehtäviä ovat myös ase- ja ajolupiin sekä muihin vastaaviin liittyvät todistukset. Lääkärin lausunto tarvitaan lähes jokaiseen etuuteen, jopa koulukyydin järjestämiseen karhujen liikkumisalueilla. Tässä vain muutamia esimerkkejä.

Resurssit eivät kuitenkaan ole samassa suhteessa lisääntyneet. Kaksi kolmasosaa terveydenhuoltoon käytetyistä rahoista menee erikoissairaanhoitoon ja yksi kolmasosa terveyskeskuksiin.

Erään johtavan lääkärin mietteet olivatkin hyvin kuvaavia tämän vuoden talousarviota tehdessään: ?Kyllä fakiiri pitää olla, jotta saa terveyskeskuksen pysymään toimivana kun terveyskeskuksen budjetti saa kasvaa 3 % ja samaan aikaan keskussairaaloiden budjetin kasvu saa olla 13%. Ja jos tuo 13 % ei riitä, sairaanhoitopiiriltä tulee lasku ja kunnan on se pakko maksaa.?

Myös henkilöresurssien kasvussa on epäsuhta. Perusterveydenhuollon lääkärimäärä on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana vain viisi prosenttia. Erikoissairaanhoidon lääkärimäärä on sen sijaan kasvanut 30 %.

Mikä avuksi? Keinoja on monia. Yksi lakisääteinen keino on mielestäni hyödyntämättä.

Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä on lisättävä. Lain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, jossa on sovittava kuinka sairaanhoitopiirin tulee vahvistaa terveyskeskusten toimintaa.

Laissa vaadittavia järjestämissuunnitelmia on tehty ja hyväksyttykin. Olen niihin tutustunut ja oma arvioni on, että niihin tarvitaan lisää kunnianhimoa. Monet niistä ovat nykytilan kuvausta, kun tarkoitus oli, että niissä päätetään kuinka tehdään yhteistyötä ja miten keskussairaala auttaa terveyskeskuksia.

Nämä suunnitelmat kannattaa ottaa kunnissa uudelleen arvioitavaksi, vahvistaa yhteistyötä ja edellyttää avun saantia keskussairaaloilta. Ja sitten tietenkin toteuttaa suunnitelmat.

Terveydenhuoltolain sanoma on selvääkin selvempi. Erikoissairaanhoidon on autettava perusterveydenhuoltoa toimimaan paremmin.

Sote-uudistuksella yritetään toki terveyskeskusten toimintaan puuttua, mutta hanke on vielä sen verran vaiheessa, ettei sitä kannata odottaa. Kuntien kannattaa toimia nyt, kun vielä on asukkaita, joita hoitaa.

Ensi vuoden alussa, kun terveydenhuoltolain mahdollistava valinnanvapaus laajenee koko maahan, äänestävät ihmiset jaloillaan ja siirtyvät niihin terveyskeskuksiin jotka toimivat. Kuntien olemassa olon kannalta pahimmassa tapauksessa he siirtyvät myös asumaan paikkakunnalle, jossa terveyskeskukset toimivat.

Pohjalainen, 14.4.2013