Risikko: Kokoomus kannattaa vanhuspalvelulakia – Vanhuksilla oikeus saada monipuolisia palveluja, hoitoa ja hoivaa

?On hienoa, että vanhuspalvelulaki saa laajasti kannatusta. Kokoomus kannattaa lämpimästi vanhuspalvelulakia ja kiirehtii sen valmistelua. Lain valmistelussa painopiste on kuitenkin saatava takaisin alkuperäiseen ajatukseen vanhusten oikeudesta saada monipuolisia palveluja, hoitoa ja hoivaa. Tällä hetkellä käsittelyssä oleva lakiluonnos ei tätä oikeutta turvaa. Tärkeintä on, että ihminen saa palveluja, joita hän tarvitsee?, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko painottaa.

Yksi pääsyy lain valmisteluun nimenomaan oli, että nykyisin sosiaalihuoltolain mukaan 75 vuotta täyttäneellä on oikeus saada palvelutarpeiden arviointi, mutta hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta saada palveluja, joita hänen arvioinnin perusteella katsotaan tarvitsevan.

?Oleellista on myös laajentaa vanhuspalvelulakiluonnoksen kohderyhmää, jotta lain mukaan palveluihin oikeutetun henkilön ei tarvitse olla toimintakyvyltään merkittävästi heikentynyt. Kokoomus haluaa lain koko ikääntyvän väestön hyvään hoitoon ja hoivaan sen sijaan, että keskitytään vain osaan?, sanoo Risikko.

Noin joka neljäs 75-vuotias henkilö tarvitsee toimintakyvyn heikkenemisen takia säännöllisiä palveluita, kuten kotipalvelua, kotisairaanhoitoa, omaishoidon tukea tai ympärivuorokautista hoivaa.

Käynnistin vanhuspalvelulain valmistelun viime kaudella, kun arviointien perusteella huomattiin, että pelkillä valtakunnallisilla laatusuosituksilla ei pärjätä. Kunta- ja yksikkökohtaisia eroja palvelujen saatavuudessa ja laadussa oli liian paljon.

?Vanhuspalvelulaki tarvitaan turvaamaan iäkkäiden ihmisten oikeus tarpeenmukaiseen hoitoon, hoivaan ja muihin palveluihin. Se tarvitaan myös varmistamaan kuntouttavia palveluja ennaltaehkäisevässä mielessä, ennen kuin ihmisen kunto menee niin huonoksi, ettei esimerkiksi kotona asuminen enää ole mahdollista. Suomi on jo nyt laitosvaltainen, eikä se ole kestävää inhimillisesti eikä taloudellisesti?, toteaa Risikko.

Hoitohenkilöstön määrä on määriteltävä hoitotarpeen mukaan

?Hoitohenkilöstön määrä on henkilöstön osaamisen ohella yksi keskeinen, mutta ei ainoa eikä yksinään riittävä kriteeri vanhusten hyvän hoidon ja palvelujen turvaamiseksi. Henkilöstömäärä on määriteltävä hoitotarpeen mukaan?, sanoo Risikko.

Ennen lopullisia päätöksiä mitoituksista on lain sisältö fiilattava kuntoon ja tehtävä tarkka selvitys, minkälaisia mitoituksia on ylipäänsä mahdollista tehdä ja mihin rahat riittävät.

Henkilöstömitoituksen kirjaaminen lakiin ei ole helppoa, koska vanhustenhuollon palvelu- ja hoivatoiminta on hyvin monimuotoista. Tarvittavan hoitohenkilöstön määrään vaikuttavat monet asiat, kuten vanhusten kunto, hoitohenkilökunnan osaaminen ja kokemus, tilat, tukipalvelut sekä avustavan henkilökunnan määrä.

Kotiin järjestettävien palvelujen osalta henkilöstömitoitusten määrittely on erityisen vaikeaa. Henkilöstön työn luonteeseen ja työaikaan vaikuttavat hyvin monet seikat, kuten vanhusten palvelujen tarpeiden taso, kuljettavat välimatkat, tukipalveluiden saatavuus ja järjestämistavat.

?Erityisesti kotiin vietäviin palveluihin tulee lisätä henkilöstöä ja muita resursseja, jotta tavoite ikäihmisten kotona asumisen mahdollistamiseksi ja laitoshoidon vähentämiseksi toteutuisi. Samoin omaishoitajien tukipalveluihin on saatava lisää resursseja?, painottaa Risikko.

Hyvän hoidon turvaamiseksi tarvitaan tutkittua tietoa

Vanhuspalvelulaki ja vanhusten hyvä hoiva tarvitsee merkittäviä voimavaroja niin valtion kuin kuntien taholta.

Vielä on epäselvää, mikä suunnitteilla olevan lain todellinen hintalappu on. Epäselvää on myös, kuinka paljon rahaa todellisuudessa tarvitaan sitovien henkilöstömitoitusten toteuttamiseen.

?Vanhuspalvelulain henkilöstömitoituskokeilun sijaan tarvitaan tutkittua tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat hyvään hoitoon ja miten turvataan vanhusten hyvä hoito. Tietoa voitaisiin kerätä niistä kunnista ja organisaatioista, joissa on saavutettu vanhuspalveluissa hyviä tuloksia. Samalla saataisiin hyvät käytännöt leviämään?, Risikko toteaa.

Lisätietoja:
valtiosihteeri Pia Pohja, 040 545 7285