Kansainvälisen talouskriisin vaikutukset alkavat yhä selvemmin näkyä meidän kaikkien suomalaisten jokapäiväisessä elämässä. On ilmeistä, että tulevien kuukausien aikana taloustilastot synkkenevät, yritysten tulokset heikkenevät, lomautukset ja työttömyys lisääntyvät ja valtion sekä kuntien verotulot alenevat.
Vientiteollisuutemme on viime syksystä lähtien joutunut vaikeuksiin tilauskirjojen tyhjentyessä. Pankkisektorin keskinäinen luottamus on ollut heikkoa ja yritysten rahoitushuollossa on ollut merkittäviä ongelmia sekä volyymin että hinnoittelun suhteen. Ulkomaiset sijoitukset Suomeen ovat romahtaneet. Yleismaailmallisen taantuman seurausvaikutukset näyttäytyvät yhä useammalla yhteiskuntamme sektorilla ja yhä useammassa suomalaisessa perheessä.
Käsiteltäväksemme eduskuntaan on tulossa suuri määrä hallituksen esityksiä, joiden tavoitteena on minimoida ja loiventaa talouskriisin vaikutuksia. On päivänselvää, etteivät valtion todella mittavatkaan panostukset pysty yksin kattamaan aukkoa, minkä viennin romahtaminen ja yritysten investointien pysähtyminen nyt taloudellemme aiheuttavat.
Tehtävämme on kuitenkin löytää ne tehokkaimmat ja vaikuttavimmat keinot, joilla pidämme huolta suomalaisten työpaikoista ja siitä, että taantuman vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja painolastin jakautuminen mahdollisimman tasaista. Työmarkkinaosapuolten saavuttama sopu sosiaaliturvan uudistamisesta oli erinomainen juuri taakanjaon tasaamisen ja julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Olen myös tyytyväinen SATA-komitean esityksiin, joilla tullaan parantamaan mm. pieneläkeläisten sekä lapsiperheiden asemaa.
Kaikkien näiden synkkien näkymien keskellä meidän on kyettävä luomaan katseemme myös tulevaisuuteen. Pelkät korjaavat toimenpiteet eivät riitä. Niiden lisäksi tarvitaan myös rohkeita ja kauaskantoisia ratkaisuja. Uuden kasvun siemenet on kylvettävä nyt. Taloudellisen taantuman aikanaan väistyessä ja nousun alkaessa, meidän on kyettävä olemaan siinä ensimmäisinä mukana. Nyt on osattava tehdä ratkaisuja, joilla luomme pohjaa ja mahdollisuuksia taloutemme elpymiselle ja hyvinvointimme säilymiselle sekä vahvistamiselle.
Eduskunnan päätöksentekoon ja toimintakykyyn kohdistuu nyt tavanomaista suurempia odotuksia. Suomalaisten on voitava luottaa eduskunnan työn tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. Siksi toivonkin, että kevään istuntokauden tärkeät lainsäädäntöhankkeet etenevät sujuvan yhteistyön myötä käytännön toimenpiteiksi. Nyt jos koskaan kaikkien vastuullisten poliittisten toimijoiden on huolehdittava tuloksellisen yhteistyön ilmapiirin säilymisestä. Tätä kansalaiset perustellusti meiltä odottavat aikana, jolloin kaikkien suomalaisten henkistä kestävyyttä koetellaan.
Kevään aikana eduskunnan käsittelyyn tulee talouden elvyttämiseen tähtäävien esityksien lisäksi lukuisia laajakantoisia ja merkittäviä asiakokonaisuuksia. Näistä mainittakoon muun muassa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, EU-politiikkaa sekä ilmasto- ja energiapolitiikkaa linjaavat selonteot. Lisäksi lähiajan istuntosuunnitelmasta löytyy useita kokoluokaltaan pienempiä, mutta merkitykseltään erittäin tärkeitä lakihankkeita. Kyseessä on maamme lainsäädännön kannalta aivan poikkeuksellisen merkittävä kevätistuntokausi.
Yliopistouudistus on yksi kevään kauaskantoisimmista hankkeista. Sen tavoitteena on kehittää nykyistä yliopistojärjestelmäämme kohti yliopistojen suurempaa itsenäisyyttä niin hallinnon kuin taloutensakin suhteen. Samalla yliopistojen rakenteita kehitetään, minkä myötä maahamme syntyy uusi Aalto yliopisto, Turkuun uusi yliopistokonsortio sekä Itä?Suomen yliopisto Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistyessä. Voidaan perustellusti sanoa, että kyseessä on suurin uudistus sitten yliopistolaitoksen perustamisen. Uudistusta on odotettu ja toivottu pitkään yliopistojen taholta.
Kuten jo aikaisemmin totesin, kansainvälinen talouskriisi on vaikuttanut vientiin ja siksi meidän on huolehdittava, ettei kotimainen kysyntä yhtäaikaisesti sakkaa. Hallituksen toteuttamat veronalennukset ja tulonsiirtojen korotukset nostavat kuluvana vuonna kansalaisten ostovoimaa merkittävästi ja tukevat siten kotimaisen kysynnän säilymistä korkealla tasolla.
Hallitus on päättänyt merkittävistä toimista niin yritysten kuin pankkijärjestelmän toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Suomalaiset pankit ovat suhteellisen hyvässä kunnossa eivätkä sinänsä tarvitse tukea. Rahoitusmarkkinoiden vakaus ja toimivuus ovat kuitenkin välttämätön ehto kriisistä ylöspääsemiselle. Toimenpiteiden tarkoituksena on laajentaa pankkien luototusmahdollisuuksia, jotta yritykset ja kansalaiset saavat tarvitsemansa rahoituksen.
Kokoomus on aina peräänkuuluttanut vastuullista markkinataloutta. Nyt käsillä oleva talouskriisi on tuonut selvästi esiin tarpeen kehittää kansainvälisiä talouden hallintamekanismeja. Viime syksynä saimme käytännön esimerkin tällaisesta globaalista yhteistyöstä kun merkittävät keskuspankit päättivät ohjauskorkojen lähes yhtäaikaisista alentamisista. Tarvitsemme kuitenkin vielä runsaasti yhteistoimintaa kansainvälisen rahoitustarkastuksen kehittämiseen ja markkinakeinottelun tehokkaampaan ehkäisemiseen.
Sinivihreän hallituksen aloittaessa työtään oli maailma hyvin toisenlainen. Siten kahden vuoden takainen hallitusohjelma on hyvä päivittää kevään puolivälintarkastelussa. Hallitusohjelmaa on toteutettu tähän asti sovitussa aikataulussa ja hallitus on saanut aikaan useita merkittäviä uudistuksia. Hallitusohjelmaan on kirjattu hallituksen peruslinja eikä sitä ole syytä hylätä. On toki selvää, että meidän on elettävä ajan mukaan ja olosuhteet huomioiden, näin hallitus on onnistuneesti tehnytkin. Uskon että puolivälin tarkistuksesta saamme uusia eväitä ja painotuksia ohjelman eteenpäin viemiseen.
Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun suomalaisia koetellaan. Tälläkin kertaa yhtenäisyytemme, kärsivällisyytemme sekä kykymme keskinäiseen vastuunkantamiseen ovat selviytymisemme avaimia. Kaikkein vaikeimpina aikoina suomalaisten todellinen luonne nousee esiin; me sisuunnumme ja järkähtämättömällä päättäväisyydellä suoriudumme lähes mahdottomilta vaikuttavista vastoinkäymisistä. Ei ole mitään syytä epäillä, että nyt kävisi toisin.
Kuvat
Lisää sisältöä samassa kategoriassa
15.4.2024
Euroopan unionista puhuttaessa esillä on usein talouden, turvallisuuden ja kulttuurin teemoja. Unionilla on kuitenkin myös liian vähälle huomiolle jäävä asema
5.2.2024
Millaista olisi yritysten, kuntien tai hyvinvointialueiden työ, jos todella uskaltaisimme kokeilla, selviämmekö hieman pienemmällä normituksella? Nyt on elämämme tilaisuus, kirjoittaa
4.12.2023
Kokoomuksen puoluehallitus on valinnut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoomuksen toiminnanjohtajaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siirtyy tehtävään Euroopan parlamentin avustajan tehtävästä. Hänellä on pitkä
