Ravi: Julkisen talouden tasapaino luo perustan suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle

Hallitus on tuoreessa ohjelmassaan sitoutunut toimiin yhtenäisen Suomen ja kestävän hyvinvointiyhteiskunnan puolesta. Hallitus edistää monin toimin talouden vakautta, kestävän kasvun edellytyksiä, tasa-arvoa ja yhteiskunnallista eheyttä. Hallituksen päämäärä on, ettei yksikään suomalainen jää hyvinvoinnista osattomaksi.

Nämä tavoitteet ovat kokoomuksen eduskuntaryhmälle hyvin keskeisiä. Me sitoudumme pitkäjänteiseen työhön tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Nyt jos koskaan tarvitsemme suomalaisessa yhteiskunnassa laajaa yhteistyöhenkeä. Sillä vastaamme globaalitalouden tuomiin uudistuspaineisiin ja jaamme taantuman kustannuksia oikeudenmukaisesti.
Kansainvälinen finanssikriisi jälkiseuraamuksineen osoitti, että Suomen talouden kehitys on voimakkaasti riippuvainen kansainvälisen talouden muutoksista. Taantuma iski maahamme kovalla voimalla, sen seurauksia on elvytyksellä kuitenkin onnistuneesti lievitetty. Edellinen hallitus on kyennyt merkittävästi hidastamaan työttömyyden kasvua ja edistämään taloudellista toimeliaisuutta.
Eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi tehdyt päätökset ovat olleet vaikeita, mutta Suomen ja suomalaisten edun kannalta välttämättömiä. Emme edelleenkään ole turvassa rahoitusmarkkinoiden epävakaudelta, mutta useiden euromaiden laajat toimet talouden tervehdyttämiseksi sekä esimerkiksi pankkien stressitestien julkaisu ovat askeleita kohti vakautta ja luottamusta.
Julkisen talouden tasapaino luo perustan suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Hallituksen ohjelmassa linjataan keskeiset elementit tasapainon saavuttamiseksi. Nykyistä pidemmät työurat, julkisen sektorin tuottavuuden kasvattaminen ja talouskasvua vahvistavat uudistukset ovat positiivisia ja kestäviä keinoja, joilla taloutta voidaan vauhdittaa. Suomalaisten arjen kannalta ikävämpiä keinoja ovat veronkorotukset ja menoleikkaukset. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä etusijalle on asetettava myönteiset, hyvinvointiyhteiskunnan pohjaa vahvistavat keinot.
Tuottavuuden parantamisessa ja työurien pidentämisessä keskeisimmässä asemassa on henkilöstön hyvinvointi. Hyvinvoiva työyhteisö edellyttää hyvää henkilöstöpolitiikkaa, motivoivaa johtamista ja koko henkilöstön osaamisen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä työn kehittämisessä.
Työhyvinvoinnin parantamisen myönteisistä vaikutuksista löytyy konkreettista näyttöä. Kun nyttemmin Kemiönsaareen liittynyt Dragsfjärdin kunta kaksikymmenkertaisti panostukset työhyvinvointiin, työtyytyväisyys parani, työkyvyn ikävaihtelu katosi, sairauspoissaolot puolittuivat ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä väheni. Saavutettiin juuri niitä tavoitteita, joihin hallituksen ohjelmassakin tähdätään.

Työelämän kehittämisessä tarvitaan vahvaa yhteistyötä. Hallituksen ohjelmassa linjataankin, että työelämän laatua pohtineen Ahtelan työryhmän esityksiä toteutetaan ja eläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja valmistellaan yhdessä kolmikantaisesti. Työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyössä valmistellaan esitykset myös vanhemmuuden kustannusten paremmasta jakamisesta sekä perhevapaajärjestelmän kehittämisestä. Näin kehitetään työelämän tasa-arvoa. Tätä kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää hyvin tärkeänä. On epäreilua, että vanhemmuuden kustannukset ovat keskittyneet naisille, naisten työnantajille ja naisvaltaisille aloille. Sukupuolten tasa-arvoa tulee edistää ja vanhempia tulee auttaa heidän vastuunkannossaan koko yhteiskunnan voimin.

Hallitus korostaa, että toimiva yhteisen sopimisen järjestelmä on kilpailuetu. Tämä kilpailuetu on hyödynnettävä täysimääräisesti. Kolmikannalle on asetettu nyt paljon haasteita ratkottavaksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeänä, että yhteisessä työssä onnistutaan ja antaa täyden tukensa valtiovallan ja työmarkkinaosapuolten yhteistyölle.
Eduskuntaryhmämme on tyytyväinen kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen jatkamiseen. Jatkossa palvelut on asetettava keskiöön. Tärkein tavoite on palveluiden laadun ja saatavuuden turvaaminen. Tervetullut uusi avaus on kuntatalouteen valmisteltava kehysmenettely. Tavoitteena on kehittää työkalu, jonka avulla valtio ja kunnat yhdessä voivat luoda ennustettavuutta ja vakautta sekä hillitä julkisten menojen kasvua.

Talouden myönteinen kehitys pohjautuu työntekoon ja yrittämiseen. Hallitus onkin päättänyt ohjelmassaan kasvuyrittäjyyden edellytysten tukemisesta. Erityisesti haluan tässä nostaa esiin pienyritysten työllistämismahdollisuudet.

Mikroyritysten kyvyssä synnyttää uusia työpaikkoja on selkeitä haasteita. Esimerkiksi ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen on niin suuri askel, ettei sitä epäonnistumisen pelossa oikein rohjeta ottaa. Tähän on syytä harkita toimivia ratkaisuja sekä yritysten kasvuhalukkuuden edistämisen että hyvän työllisyyskehityksen näkökulmasta. Nyt on aika tunnistaa kasvun tulppia, poistaa niitä ja rakentaa etenkin pienille yrityksille mahdollisuuksia kasvuun.
Hyvää yrittäjyyttä tuetaan myös harmaan talouden kitkemisellä. Harmaa talous on mittasuhteiltaan valtava ongelma. Harmaa talous aiheuttaa jopa useiden miljardien eurojen veromenetykset vuosittain. Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden lisäksi hallitus jatkaa määrätietoisesti harmaan talouden torjuntaohjelman toimenpiteiden toteuttamista. Tässä työssä tarvitaan kaikkia: paitsi valtiovallan toimia, myös työnantajien ja työntekijöiden vastuullisuutta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeänä, että julkista taloutta vakautetaan ja vahvistetaan ja siten valmistaudutaan kestävyysvajeen umpeen kuromiseen. Tulevaisuuden haasteet ovat mittavia, mutta yhteistyössä niihin löydetään vastaukset. Tärkein tavoite on, että jatkossakin Suomi menestyy ja on hyvinvointiyhteiskunta, jossa kukaan ei putoa turvaverkkojen ulkopuolelle eikä ketään jätetä yksin.

Kuvat