Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Puheen­joh­taja Orpon puhe Kokoo­muk­sen puolue­val­tuus­ton kokouk­sessa Jyväs­ky­lässä

Puheen­joh­taja Orpon puhe Kokoo­muk­sen puolue­val­tuus­ton kokouk­sessa Jyväs­ky­lässä

Julkaistu:

Hyvä puolue­val­tuusto, muut kuuli­jat. Noin puoli­toista kuukautta on kulu­nut siitä, kun Kokoo­mus teki kunta­vaa­leissa paluun Suomen suurim­maksi puolu­eeksi.

Se oli mukava ilta, kun meidän kaik­kien, koko laajan kent­tä­vä­kemme työ sai palkin­tonsa ihmis­ten anta­mana luot­ta­muk­sena.

Olemme olleet tutki­tusti Suomen luote­tuin kunta­puo­lue, ja vaali­tu­los kertoo, että niin olemme edel­leen. Kolmas kerta peräk­käin Suomen suurim­maksi kunta­puo­lu­eeksi. Se on histo­rial­li­nen saavu­tus.

Nämä puolue­val­tuus­ton kokouk­set ovat poli­tii­kan vuosi­kel­lossa hyviä mitta­reita ja välie­tap­peja. Kun viime syksynä kesän puolue­ko­kouk­sen muutok­sien jälkeen kokoon­nuimme Mikke­lissä, gallu­pit näyt­ti­vät meille 17:llä alka­vaa lukua. Oli itsel­lä­ni­kin ohutta epävar­muutta, kun mediassa oli tyypil­li­seen tapaan jo alettu kysy­mään pika­voit­to­jen perään. Moni teistä valoi silloin uskoa keskus­te­lui­den jälkeen, että nyt näyt­tää hyvältä. Se vahvisti omaa tunnel­maani ja niitä linjauk­sia, jota olimme jo päät­tä­neet tehdä.

Tammi­kuussa puolue­val­tuus­ton kokouk­sessa Helsin­gissä suunta oli jo selkeästi kään­ty­nyt. Silloin aamulla tullut mittaus vahvisti sen, että olemme oikealla tiellä. Tuskin moni­kaan meistä silti oli vielä varma, että vaali­päi­vänä olemme kilpai­li­joi­hin nähden kanna­tuk­sessa yksin aivan omalla kymmen­lu­vulla.

Sanoin silloin puhees­sani ”Jokai­sessa vaalissa äänet on aina ansait­tava uudes­taan. Kaik­kien panok­sella, pienel­lä­kin, on erityi­sesti kunta­vaa­leissa väliä.” Minusta tuo yksin­ker­tai­nen viesti meni läpi koko orga­ni­saa­tion. Ykkös­puo­lu­een paikka valta­kun­nal­li­sesti antaa meille vahvan valta­kir­jan tehdä työtä ja puhua jatkos­sa­kin suoma­lai­sille tärkei­den asioi­den puolesta. Olemme saaneet taas mahdol­li­suu­den olla luot­ta­muk­sen arvoi­sia. Kokoo­mus ottaa kansan luot­ta­muk­sen vastaan nöyränä ja kiitol­li­sena.

Tulok­sesta kuuluu suuri kiitos myös teille tässä salissa, jotka teitte väsy­mättä töitä loppuun saakka ja piditte Kokoo­muk­sen lippua korkealla. Helsin­gin menes­tys on äärim­mäi­sen tärkeää, mutta olimme suurin myös muun maan tulok­sella. Kertoo koko kentän onnis­tu­mi­sessa. Juhlat olivat ansai­tut, mutta ne on nyt juhlittu. Nyt ja varsin­kaan nyt ei ole lain­kaan varaa jäädä lekot­te­le­maan tyyty­väi­syy­teen. Päin­vas­toin. Nyt on aika katsoa eteen­päin ja jatkaa määrä­tie­toista työtä.

Kärki­paikka on nyt otet­tava pohjana seuraa­vaa kisaa varten, nimit­täin maakun­ta­vaa­leja. Kun hyödyn­nämme kaiken sen analyy­sin ja tiedon, joka kunta­vaa­lien jälki­poh­din­noista on kerty­nyt ja kertyy koko ajan, olen aivan varma tästä: Niis­sä­kin vaaleissa etenemme. On tunnus­tet­tava, että kunta­vaa­leissa jäi monin paikoin hiukan hampaan koloon – nyt on lois­tava tilai­suus paran­taa asetel­mia niillä alueilla, joilla kunta­vaa­leissa jäi paran­net­ta­vaa.

Maakun­ta­vaa­lit ovat meille houkut­te­leva haaste ja lois­tava mahdol­li­suus. Mutta niissä pärjää­mi­nen vaatii työtä, raakaa työtä, ja paljon, kaikilla tasoilla.

Ja meil­le­hän se sopii, me olemme työn puolue.

Ehdo­kas­a­set­telu on myös maakun­ta­vaa­leissa onnis­tu­mi­sen edel­ly­tys. Haluan nyt haas­taa teitä kaik­kia paitsi lähte­mään itse ehdok­kaiksi, myös hank­ki­maan uusia ehdok­kaita. Meidän kannat­taa laajen­taa hieman näkö­kul­maa ja miet­tiä omissa maakun­nis­sanne sellai­sia­kin ihmi­siä, jotka eivät vält­tä­mättä ole kokoo­mus­lai­sia.

Ketkä juuri teidän maakun­nas­sanne olisi­vat sellai­sia näky­viä ja arvos­tet­tuja hahmoja, jotka haluai­sitte nähdä Kokoo­muk­sen ehdok­kaina? Miet­ti­kää tällai­sia henki­löitä ja tehkää listaa.

Kysy­kää ehdolle. Minä lupaan, että puolue­johto, minis­te­ri­ryhmä ja edus­kun­ta­ryhmä autta­vat ja tuke­vat parhaansa mukaan poten­ti­aa­lis­ten ehdok­kai­den saami­sessa listoille. Kokoo­mus ottaa nämä­kin vaalit tosis­saan. Minä uskon ja oikeas­taan tiedän, että mitä vahvem­min Kokoo­muk­sen linja saadaan ohjaa­maan maakun­tien kehi­tystä, sitä parem­min menee maakun­nilla ja ihmi­sillä maakun­nissa. Ja se ratkais­taan tule­vissa maakun­ta­vaa­leissa.

Eivät maakun­ta­vaa­lit ole todel­la­kaan keskus­tan temmel­lys­kenttä, vaan aidosti suuri mahdol­li­suus Kokoo­muk­selle. Maakun­ta­hal­lin­nossa siir­ry­tään ääni­leik­ku­ri­jär­jes­tel­mästä aidosti kansan­val­tai­seen järjes­tel­mään ja se sopii meille. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on olla valta­kun­nan suurin puolue ja ottaa ykkös­paikka aina­kin 5-6 maakun­nassa.

Hyvä puolue­val­tuusto

Tämä kansan­liike juhlii ensi vuonna sata­vuo­tista taival­taan, joka kattaa lähes koko itse­näi­sen Suomen histo­rian. Niin kuin tiede­tään, Kansal­li­nen Kokoo­mus­puo­lue perus­tet­tiin joulu­kuussa 1918. Tuo vuosi kaik­kine vaihei­neen oli eräs ratkai­se­vim­mista koko isän­maan myöhem­pien vaihei­den kannalta. Vasta itse­näis­ty­neen maan jakau­tu­mi­nen kahtia oli tuskai­nen, ja yhä tänä­kin päivänä tuon vuoden muis­tot herät­tä­vät syviä tunteita.

Kokoo­mus perus­tet­tiin Suomeen, joka oli pahasti jakau­tu­nut, kerää­mään sitä taas yhteen ja luomaan uudeksi. Kokoa­maan saman­lai­set arvot jaka­via ihmi­siä yhtei­seen työhön, joka jatkuu tänä­kin päivänä.

Olemme aina olleet yhteis­kun­nal­li­sena voimana raken­tava ja vakaata kehi­tystä tavoit­te­leva liike.

Olemme aina olleet yhteis­kun­nal­li­sena voimana raken­tava ja vakaata kehi­tystä tavoit­te­leva liike. Meidän aatteel­li­sessa peri­mäs­sämme syvällä on koko joukko kestä­viä ja juure­via suoma­lai­sia hyveitä sekä rakkaus Suomea kohtaan.

Kun luen vuonna 1918 annet­tua perus­ta­mis­ju­lis­tusta, oikein hämmäs­tyn, miten suuren osan siitä voi edel­leen koko sydä­mes­tään alle­kir­joit­taa.

Sovin­nol­li­sen kansa­lais­hen­gen edis­tä­mi­nen, vähä­vä­kis­ten kansa­no­sien tuke­mi­nen, koulusi­vis­tys kaikille, mies­ten ja nais­ten tasa-arvo, työn kunnioi­tus, kaik­kien luot­ta­musta naut­tiva puolu­ee­ton järjes­tys­valta. Kaiken keskiössä on alusta asti ollut ihmi­nen. Myöhem­mät peri­aa­teoh­jel­mat ovat tuoneet mukaan uusia vivah­teita ja teemoja, pitäen liik­keen kiinni maail­man ja aiko­jen muutok­sissa. Esimer­kiksi vuoden 1951 ohjel­massa koros­tui­vat itse­näi­syy­den turvaa­mi­nen ja sodan jälkeis­ten sosi­aa­lis­ten kysy­mys­ten ratkai­se­mi­nen.

Keskei­sesti esillä olivat myös oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen, demo­kra­tian ja parla­men­ta­ris­min turvaa­mi­nen ja talou­del­li­sen vapau­den puolus­ta­mi­nen – toisin sanoen länsi­mai­sen yhteis­kun­ta­jär­jes­tyk­sen perus­pi­la­rei­den puolus­ta­mi­nen aikana, jolloin monet tuulet puhal­si­vat aivan toiseen suun­taan. Tietyt perus­juon­teet ovat kuiten­kin alusta asti kulke­neet mukana läpi vuosi­kym­men­ten, syntyen aina uudel­leen hieman uuden­lai­seen valoon. Jokai­sessa peri­aa­teoh­jel­mas­saan Kokoo­mus on tavalla tai toisella kysy­nyt, mitä tämä tai tämä arvo meille merkit­see tänä päivänä ja tule­vai­suu­dessa.

Kun puhumme liik­keestä, puhumme koko Suomen ja kaiken­lais­ten suoma­lais­ten puolu­eesta, joka tekee jatku­vaa työtä isän­maan kehit­tä­mi­seksi aina vain parem­maksi. Samalla meidän on itse kehi­tyt­tävä. Meidän kokoo­mus­lais­ten aatteen on oltava elävä, ja sen on aina pystyt­tävä anta­maan vastauk­sia niihin suuriin kysy­myk­siin, joita kulloi­se­na­kin aikana kansana ja Suomena kohtaamme. Vain elävä aate vie eteen­päin.

Hyvät ystä­vät

Nykyi­nen peri­aa­teoh­jel­mamme on palve­lut hyvin, vuodesta 2006 asti se on ollut vahva pohja kaikelle poli­tii­kal­lemme. Ja hyvä se on edel­leen. Se on kuiten­kin aivan erilai­sesta maail­ma­na­jasta kuin missä me nyt elämme. Se on hyvä ohjelma, mutta se on onnel­lis­ten aiko­jen ohjelma.

Ei ollut tietoa finans­si­krii­sistä, ei velka­krii­sistä, ei kansain­vä­li­sen poli­tii­kan sään­tö­jen siir­ty­mi­sestä syrjään voima­po­li­tii­kan edessä. Ei ollut tietoa koti­mai­sesta talou­den romah­duk­sesta, ei Nokian matka­pu­he­lin­ten tuhosta, ei vuosi­kausia jatku­vasta nolla­kas­vusta eikä hälyt­tä­västä nuori­so­työt­tö­myy­destä.

Ei arabi­ke­väästä, sitä seuran­neista levot­to­muuk­sista, ei kali­faa­tista eikä Euroop­paa kohdan­neista turva­pai­kan­ha­ki­joi­den vael­luk­sista. Ei Brexi­tistä eikä hybri­di­vai­kut­ta­mi­sesta.

Jotta ei mene pelkäksi synkis­te­lyksi: Ei ollut toisaalta tietoa myös­kään sosi­aa­li­sesta mediasta, eikä muusta tekno­lo­gian usko­mat­to­man nopeasta kehi­tyk­sestä ja leviä­mi­sestä jatku­vasti edul­li­sem­pana kaik­kien käyt­töön. Maail­man­laa­jui­sesti äärim­mäi­nen köyhyys on vähen­ty­nyt huimaa vauh­tia.

Vuonna 2006 ei ole ollut tietoa monesta muus­ta­kaan asiasta, joista joita­kin harva piti edes mahdol­li­sina. Maailma on muut­tu­nut, ja ehkä mekin hiukan siinä samalla. Nyt on oikeas­taan paras mahdol­li­nen hetki pysäh­tyä ja katsoa ympä­rille sekä itseemme ja kysyä, keitä me olemme ja mistä meidän aatteemme oikeas­taan on tehty.

Hyvä puolue­val­tuusto

Tänä keväänä, itse asiassa tänään konkreet­ti­sesti käyn­nis­tyy peri­aa­teoh­jel­ma­uu­dis­tuk­sen kent­tä­kier­ros. Se alkaa täältä Jyväs­ky­lästä. Puolue­hal­li­tus on päät­tä­nyt, että aate­ti­lai­suuk­sien roads­how kier­tää seuraa­vien kahden­toista kuukau­den aikana kaikki maakun­ta­kes­kuk­set ja suurim­mat kaupun­git.

Tule­van vuoden aikana Kokoo­muk­sen kenttä käy läpi laajan ajatus­pro­ses­sin, jonka yhtey­dessä avaamme itseämme myös muulle yhteis­kun­nalle. Nämä keskus­kau­pun­geissa pidet­tä­vät aate­kes­kus­te­lut ovat avoi­mia ylei­sölle ja tiedo­tus­vä­li­neille, ja niihin kutsu­taan kans­samme keskus­te­le­maan paikal­li­sista korkea­kou­luista profes­so­reita, tutki­joita ja muita ajat­te­li­joita. Heiltä saamme työhömme tietoa, näkö­kul­maa ja kritiik­kiä­kin.

Tilai­suuk­sissa käsi­tel­lään laajasti erilai­sia yhteis­kun­nal­li­sia ja ideo­lo­gi­sia teemoja, osa on pienem­piä ja osa suurem­pia. Olen­naista on, että niihin voi jokai­nen halu­tes­saan päästä osal­lis­tu­maan.

Kier­tu­een järjes­tä­mi­nen näin avoi­mena on uuden­lai­nen tapa tehdä asioita ja oikeas­taan jopa vält­tä­mä­töntä. Nyky­ai­kana meidän on väis­tä­mättä puhut­tava paitsi Kokoo­muk­sesta, myös Suomesta ja koko maail­masta. Aatteemme on osa monien länsi­mais­ten ajat­te­lut­ra­di­tioi­den jatku­moa, ja me puolu­eena samalla tavalla osa paitsi suoma­laista yhteis­kun­taa, myös laajem­min osa kansain­vä­listä maltil­lista keskus­ta­oi­keis­to­laista aateyh­tei­söä monine vivah­tei­neen.

Tänään Jyväs­ky­lässä tilai­suu­des­samme alus­taa Suomen histo­rian profes­sori Petri Karo­nen, joka kertoo tutki­mus­tie­don pohjalta suoma­lai­sen yhteis­kun­nan kyvystä selviy­tyä krii­seistä. Minis­te­ris­tämme mukana on opetus­mi­nis­teri Sanni Grahn-Laaso­nen, joka johdat­te­lee pohti­maan arvo­jen merki­tystä yhteis­kun­nan raken­ta­mi­sessa parem­maksi.

Toivon, että mahdol­li­sim­man moni pystyy jäämään ja osal­lis­tu­maan. Jos tänään ei ehdi mukaan, tilai­suus tarjou­tuu jokai­selle myös omassa piirissä seuraa­van vuoden aikana.

Puolu­een ohjel­ma­työn verkos­tot ja vaikut­ta­ja­ryh­mät on jo akti­voitu tuot­ta­maan ajatus­pa­pe­reita omien tehtä­vä­aluei­densa näkö­kul­masta.

Lähiai­koina muun muassa puolue­val­tuusto saa vastat­ta­vak­seen verk­ko­poh­jai­sen ajatus­teh­tä­vän, joka on valmis­teltu Kansion ja Toivo-ajatus­pa­jan yhteis­työnä.

Piireissä ja paikal­li­syh­dis­tyk­sissä erilais­ten aateil­ta­mien ja muiden tilai­suuk­sien järjes­tä­mi­nen on täysin sallit­tua ja jopa suota­vaa. Kaikki kokoo­mus­lai­nen ajatus­työ tulee näin eri tavoin osaksi peri­aa­teoh­jel­mamme uudis­tusta.

Tavoit­teena on, että jokai­sella kokoo­mus­lai­sella on mahdol­li­suus olla mukana määrit­te­le­mässä sitä, mikä on meidän yhteis­kun­nal­li­sen ajat­te­lumme perus­kivi vuonna 2018 ja siitä eteen­päin.

Hyvät ystä­vät

Tämä halli­tus­tai­val on nyt melko tark­kaan puoles­sa­vä­lissä. On hyvä hetki katsoa hieman taak­se­päin ja arvioida, mitä ensim­mäi­sen puolik­kaan aikana on saatu aikaan ja missä vielä riit­tää tehtä­vää. Puoli­vä­li­rii­hessä kävimme kump­pa­nei­den kanssa taas kerran melko tiuk­ko­ja­kin vään­töjä. Nostan joita­kin esimerk­kejä.

Ehdot­to­mia onnis­tu­mi­sia puoli­vä­li­rii­hessä oli lukui­sia. Varhais­kas­va­tus­mak­suja alen­ne­taan 70 miljoo­nalla eurolla. Maksut alene­vat jopa satoja euroja pieni- ja keski­tu­loi­silla. Tämä on merkit­tävä työs­sä­käyn­nin kannat­ta­vuutta lisäävä paran­nuk­sia. Työl­lis­ten määrä kasvaa noin neljällä tuhan­nella. Samalla tämä on merkit­tävä käde­no­jen­nus lapsi­per­heille.

Asumis­tuen indek­soin­tia muutet­tiin, mikä osal­taan auttaa tait­ta­maan valta­vasti paisu­neita asumis­tu­ki­me­noja. Tämä ei ratkaise koko ongel­maa kerralla mutta auttaa alkuun. Varhais­kas­va­tus­mak­sut ja asumis­tuki kuulu­vat kaik­kein pahim­pien kannus­tin­louk­ku­jen sarjaan, ja molem­pien kanssa pääs­tiin eteen­päin. Näillä ratkai­suilla työn­teko tuli taas hitusen aiem­paa kannat­ta­vam­maksi. Viime syksynä sovit­tiin joukosta työl­li­syys­toi­mia, nyt tehtiin lisää ratkai­suja, ja tule­van syksyn budjet­ti­rii­hessä tehdään taas lisää. Kokoo­mus ei ole luovut­ta­nut eikä luovuta työl­li­syys­ta­voit­teesta.

Teimme panos­tuk­sia. Tämä ei tarkoita sitä, että olisimme luopu­neet tiukasta talous­po­li­tii­kan linjasta. Teimme kohden­nuk­set meno­ke­hyk­sen sisältä ja keskit­tyen muuta­miin kohtei­siin, jolloin saimme vaikut­ta­vam­pia tulok­sia. Ei siis kaik­kea hyvää kaikille, vaan kohden­ne­tusti tärkeim­piin asioi­hin. Nämä kohteet olivat osaa­mi­nen, työl­li­syys ja turval­li­suus sekä pieni ja keski­tu­loi­set perheet.

Melkein sadan miljoo­nan panos­tuk­set turval­li­suu­teen tule­vat suureen tarpee­seen. Polii­sien määrä voidaan säilyt­tää tämän vuoden tasolla, mutta myös suoje­lu­po­liisi ja raja­var­tio­lai­tos saivat lisä­re­surs­seja. Teimme myös täyden­tä­viä linjauk­sia harmaan talou­den torju­mi­seksi.

Pieni mutta tärkeä päätös oli velal­lis­ten aseman helpot­ta­mi­nen konkurssi- ja ulos­ot­to­lain­sää­dän­nön muutok­silla. Tämä antaa lisä­ti­laa monille yrit­te­liäille ihmi­sille, jotka tahtoi­si­vat tehdä töitä. Ympä­ristö sai myös tärkeän tuen, kun vanho­jen metsien suoje­luoh­jel­man, Metson rahoi­tusta lisät­tiin. Tämä on tärkeää aikana, jolloin lisäämme metsiemme käyt­töä merkit­tä­västi. Samaan aikaan on luon­non moni­muo­toi­suu­desta huoleh­dit­tava.

Vastaa­via tärkeitä ja oike­aan suun­taan vieviä ratkai­suja on riihen paperi täynnä, eikä tässä aika riitä käydä kaik­kea läpi.

Moni tavoi­teltu asia jäi tällä erää toteu­tu­mat­ta­kin. Esimer­kiksi perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen käyn­nis­tä­mi­seen meillä Kokoo­muk­sella olisi ollut täysi valmius. Tunne­tuista syistä siinä ei kuiten­kaan pystytty etene­mään. Sanon kuiten­kin: Tämä asia ei poistu agen­dalta, ja Sannia tässä sovel­taen laina­tak­seni: Me jatkamme tämän asian ajamista niin kauan, että siitä tulee totta.

Samalla on pakko todeta, että odotuk­sen riihen suhteen olivat monilla epärea­lis­ti­sia. Etujär­jes­töissä esiin­tyi käsi­tyk­siä, että halli­tus­oh­jelma siellä noin vain kirjoi­te­taan uudel­leen. Täytyy aina pitää mielessä, että halli­tus­oh­jelma on tehty koko neljän vuoden kaudeksi, ja sen toteut­ta­mi­nen vaatii malt­tia. Puolus­tan siis halli­tuk­sen teke­mistä, vaikka tunnus­tan, että olisimme monessa kohdassa olleet valmiit mene­mään pidem­mälle ja nopeam­min.

Päälinja kuiten­kin pitää, ja isossa kuvassa olemme menossa oike­aan suun­taan. Työl­li­syys­ta­voite on tärkein. Sen mukana tavoit­teet talou­den kohe­ne­mi­sesta ja velkaan­tu­mi­sen tait­tu­mi­sesta joko seiso­vat tai kaatu­vat.

Siksi sanon teille nyt ja lähe­tän vies­tin myös kump­pa­neille: Mikäli syksyn budjet­ti­rii­hessä ennus­teet työl­li­syy­destä eivät ole parem­min tavoi­teu­ralla, meidän on jälleen yhdessä pohdit­tava uusia keinoja ja tehos­tet­tava vanhoja. Esimer­kiksi pk-yritys­ten työl­lis­tä­mis­ha­luk­kuu­teen ja työl­lis­tä­mis­kyn­nyk­sen madal­ta­mi­seen on vält­tä­mä­töntä löytää vaikut­ta­via keinoja.

Yhdestä asiasta riiheen liit­tyen on syytä olla aivan erityi­sen iloi­sia. Haluan, että kaikki muis­ta­vat tämän päivän vies­tis­täni aina­kin tämän:

Halli­tus­oh­jel­man koulu­tus­sääs­töt ovat takana. Nyt raken­ne­taan uutta. Nostan joita­kin esimerk­kejä. Panos­tamme yritys­ten tuote­ke­hi­tyk­seen, uudis­tu­mi­seen, huip­pu­tut­ki­muk­seen ja tutki­muk­sen vaikut­ta­vuu­teen osoit­ta­malla Teke­sille määrä­ra­hoja yhteensä 70 miljoo­naa euroa vuosille 2018 ja 2019.

Rahoi­tusta suun­na­taan kasvua vauh­dit­ta­viin yritys­ten, korkea­kou­lu­jen, tutki­mus­lai­tos­ten ja valtion yhteis­hank­kei­siin. Suomen Akate­mialle vara­taan vastaa­vasti yhteensä 50 miljoo­naa euroa lippu­laiva-tutki­mus­kes­kit­ty­mien toteut­ta­mi­seen vuosina 2018 ja 2019. Lippu­lai­vat perus­te­taan yliopis­to­jen ja tutki­mus­lai­tos­ten yhtey­teen.

Halli­tus hakee lisä­pa­nos­tuk­sia osaa­mi­seen ja koulu­tuk­seen myös pääomi­tuk­sen avulla. Teke­sille ja Suomen Akate­mialle vara­taan molem­mille 60 miljoo­nan euron pääomi­tus. Lisäksi valtio varau­tuu pääomit­ta­maan amma­til­li­sen koulu­tuk­sen oppi­mi­sym­pä­ris­töjä ja -väli­neitä omis­ta­vaa ja yllä­pi­tä­vää osaa­mis­kes­kusta tai muuta yhtiötä yhteensä 80 miljoo­nalla eurolla.

Kaiken kaik­ki­aan Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö sai riihestä vuodelle 2018 70 miljoo­nan lisä­pa­nos­tuk­set sekä osaa­mi­nen 200 miljoo­nan euron pääomi­tuk­sen.

Sivis­tys­ko­ko­nai­suu­teen kuuluu myös aiem­min mainittu varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­ta­mi­nen pieni- ja keski­tu­loi­silla. Samaan aikaan koko koulu­tus­jär­jes­telmä käy läpi suurem­paa refor­mien koko­nai­suutta kuin koskaan.

Tois­tan: Nyt koulu­tuk­sessa raken­ne­taan uutta. Näillä lisäyk­sillä ei saatu maail­maa valmiiksi, mutta ne ovat kuiten­kin merkit­tä­viä ja niistä on syytä aidosti iloita. Puoli­vä­li­rii­hessä aloi­timme koulu­tus­kään­teen. Me olemme sivis­tyk­sen puolue, tämä on syvällä meidän aattees­samme, eikä mikään tai kukaan ota tätä meiltä pois.

Hyvä puolue­val­tuusto

Puheen­joh­taja Rinne kehotti vappu­pu­hees­saan halli­tusta eroa­maan. Minä kyllä ymmär­rän, että vappu­pu­heen tarkoi­tuk­sena on saada pakka­sessa värjöt­te­le­vät joukot reip­paalle mielelle, mutta rajansa kaikella. Nytkö halli­tuk­sen pitäisi heit­tää hans­kat tiskiin, kun vihdoin talou­dessa on nähty käänne parem­paan.

Talous kasvaa, työt­tö­myys vähe­nee ja luot­ta­mus nousee. Tämäkö on sellai­nen tilanne, jossa päämi­nis­te­rin tulisi jättää eron­pyyn­tönsä? Haluan sanoa aivan suoraan, että en ole pitkään aikaan kuul­lut hölmöm­pää vaati­musta kuin minkä puheen­joh­taja Rinne vappu­pu­hees­saan esitti. Heidän itsensä kannat­taisi siir­tyä EI -puolu­een roolista KYLLÄ -puolelle. Kaik­kea vastus­ta­malla tätä maata ei raken­neta.

Sata­vuo­tias Suomi ei ansaitse halli­tus­krii­siä. Kokoo­mus on sitou­tu­nut maan kurs­sin kään­tä­mi­seen. Meidän tehtä­vämme on pitää kiinni siitä, että halli­tus­oh­jel­man hyvästä työn linjasta pide­tään kiinni ja rohkaista kump­pa­neita rohkei­siin uudis­tuk­siin. Meistä ei yksi­kään uudis­tus jää kiinni.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

13.3.2024

Petteri Orpo: “Se, miten toimimme tänään määrit­tää suku­pol­vemme perin­nön”

Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhui Euroo­pan parla­men­tin täysis­tun­noissa Stras­bour­gissa 13.3.2024. Puhe muutos­va­rauk­sin. Alku­pe­räi­nen puhe pidetty englan­niksi. Arvoisa puhe­mies, hyvä Roberta, arvoi­sat Euroo­pan

21.2.2024

Timo Heino­nen: Suomen viesti Natossa on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Me liityimme

21.2.2024

Pekka Toveri: Vank­ku­ma­ton ja horju­ma­ton tuki Ukrai­nalle on elinehto Euroo­pan turval­li­suu­delle

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe ajan­koh­tais­kes­kus­te­lussa Ukrai­nan tilan­teesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Arvoisa puhe­mies,  Slava Ukraini. Kunnia Ukrai­nalle.  728 päivää sitten Venäjä käyn­nisti hyök­käys­so­dan

Skip to content