Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Työ / Petteri Orpo: Ikäsyr­jin­tää ei pidä hyväk­syä myös­kään työmark­ki­noilla

Petteri Orpo: Ikäsyr­jin­tää ei pidä hyväk­syä myös­kään työmark­ki­noilla

Julkaistu:

Puheen­joh­taja Orpon puhe Kansal­li­sen Senio­ri­lii­ton liit­to­ko­kouk­sessa Rova­nie­mellä

Arvoisa puheen­joh­taja, hyvät kansal­li­set senio­rit, hyvä juhla­väki

Olen kiitol­li­nen siitä, että saan olla tänään puhu­massa teille. Juhla­pu­heen pitä­mi­nen on aina kunnia­teh­tävä, ja arvos­tan tätä todella.

Kansal­li­nen senio­ri­liitto on Kokoo­muk­selle erit­täin tärkeä yhteis­työ­kump­pani. Senio­ri­liitto ei ole puolu­een jäsen­jär­jestö, mutta saamme jatku­vasti monilta teil­tä­kin tässä salissa nyt olevilta arvok­kaita näke­myk­siä esimer­kiksi puolu­een ohjel­ma­työ­hön. Puolue­hal­li­tus on vasti­kään viime elokuussa hyväk­sy­nyt puolu­eelle senio­ri­po­liit­ti­sen tule­vai­suus­pa­pe­rin, joka on puolu­een senio­ri­ver­kos­tossa valmis­teltu.

Tuon asia­kir­jan nimi­kin jo kertoo, että Kokoo­mus ei pidä senio­reita osana mennei­syyttä vaan nime­no­maan osana tule­vai­suutta. Vilkaisu väes­tö­ti­las­toi­hin jo riit­tää kerto­maan, miksi.

Kun väes­tön ikära­ken­teen pain­opiste siir­tyy pikku­hil­jaa ikäpy­ra­mi­dissa korkeam­malle, tämä tekee jatku­vasti tärkeäm­mäksi kuun­nella senio­rei­den näke­myk­siä. Ei siksi, että poliit­ti­set reali­tee­tit pakot­ta­vat. Ei siksi, että senio­reilla on enem­män tiet­tyjä tarpeita kuin muilla. Vaan siksi, että ihmi­sar­voi­sen elämän lähtö­koh­dat on sivis­ty­syh­teis­kun­nassa turvat­tava kaikille.

Kokoo­mus ei ajat­tele senio­reita passii­vi­sina toimen­pi­tei­den kohteina vaan päin­vas­toin aktii­vi­sina toimi­joina, jotka kasvat­ta­vat yhtei­sö­jensä hyvin­voin­tia ja raken­ta­vat tätä maata eteen­päin siinä missä nuorem­mat­kin ikäluo­kat.

Hiljat­tain edes­men­nyt emeri­tus­pro­fes­sori Martti Tiuri on esimerkki aktii­vi­sesta senio­ri­toi­mi­jasta. Hän oli pitkä­ai­kai­nen Kokoo­muk­sen kansan­edus­taja, joka vielä eläk­keellä viimei­sinä vuosi­naan­kin jaksoi sään­nöl­li­sesti käydä edus­kun­nassa kerto­massa meille nuorem­pien polvien kokoo­mus­lai­sille ja muil­le­kin tieteen ja tekno­lo­gian merki­tyk­sestä. Tiuri oli puheen­joh­ta­jana tule­vai­suus­va­lio­kun­nassa, mitä joku ihmet­teli, kun hän kuiten­kin oli edus­kun­nan vanhin kansan­edus­taja. Tähän Tiuri aina vastasi, että hän juuri on sopi­vin siihen tehtä­vään, koska hänellä on eniten koke­musta tule­vai­suu­desta.

Hyvä yleisö,

On poliit­tis­ten päät­tä­jien ja hallin­non tehtävä kehit­tää sellai­sia ratkai­suja, jotka mahdol­lis­ta­vat senio­reille mahdol­li­sim­man aktii­vi­sen ja itse­näi­sen elämän niin pitkään kuin mahdol­lista. Kaikki eivät ole kuin profes­sori Tiuri, eikä tarvit­se­kaan. Mutta ihmi­nen haluaa olla oman elämänsä ohjak­sissa, niin pitkälle kuin mahdol­lista. Tätä Kokoo­mus on pyrki­nyt monin tavoin otta­maan huomioon.

Esimer­kiksi kunta­vaa­leissa puolu­een ohjel­massa oli lukui­sia kohtia, joissa kiin­ni­tet­tiin huomiota moniin senio­reille tärkei­siin asioi­hin. Kyse on lopulta yksin­ker­tai­sista arjen ratkai­suista, jotka hyödyt­tä­vät kaik­kia muita­kin ihmi­siä kuin vain senio­reita. Tästä esimerk­kinä voidaan mainita turval­li­set, hyvin hoide­tut ja valais­tut käve­ly­rei­tit ja estee­tön ympä­ristö tai terveyttä edis­tä­vää liikun­taa mahdol­lis­ta­vat mata­lan kynnyk­sen lähi­lii­kun­ta­pai­kat. Turval­li­nen asumi­nen ja kunnol­li­nen neuvonta esimer­kiksi sähköis­ten palve­lui­den käyt­tä­mi­sessä.

Puolu­een senio­ri­ver­kos­ton aktii­vi­sen vaikut­ta­mis­työn tulok­sena puolu­een kunta­vaa­lioh­jel­maan kirjat­tiin myös peri­aate, että Kokoo­mus ei hyväksy minkään­laista ikäsyr­jin­tää. Ja tätä toti­sesti aion teroit­taa kaikille uusille ja vanhoille kunta­päät­tä­jil­lemme.

Ikäsyr­jin­tää ei pidä hyväk­syä myös­kään työmark­ki­noilla.

Ikäsyr­jin­tää ei pidä hyväk­syä myös­kään työmark­ki­noilla. Suomessa työurat ovat lyhyem­mät kuin muissa pohjois­maissa, ja ikään­ty­vien työl­li­syys on merkit­tä­västi heikom­paa. Tämä on todel­li­nen ongelma, koska juuri työurien pituus on tärkein yksit­täi­nen syy siihen, että tällä hetkellä rahat eivät tahdo riit­tää julkis­ten meno­jen eli esimer­kiksi hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den ja tulon­siir­to­jen rahoit­ta­mi­seen.

Moni seniori haluaisi tehdä töitä ja käyt­tää ammat­ti­tai­to­aan vielä eläk­keellä olles­saan. Osaa­mi­nen ei eläk­keelle siir­ryt­täessä katoa mihin­kään, vaan se pitäisi päin­vas­toin saada käyt­töön. Tämä on tavoite, jota valtio­va­rain­mi­nis­te­rinä haluan olla tuke­massa. Me haluamme pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan, ja se tarkoit­taa, että Suomessa pitää tehdä enem­män työtä. Kaik­kien suoma­lais­ten kaiken­laista työtä.

Senio­reille on jous­ta­vam­min mahdol­lis­tet­tava työelä­mään osal­lis­tu­mi­nen, vaikka osa-aikai­sesti, oman jaksa­mi­sen mukaan. Monet jatka­vat­kin eläk­keellä olles­saan osaa­mi­sensa hyödyn­tä­mistä esimer­kiksi yritys­muo­toi­sesti. Mutta tarvit­semme lisää ymmär­rystä työmark­ki­noille sen osalta, miten voitai­siin pitää senio­rei­den hallussa oleva hiljai­nen tieto parem­min käytössä ja tukena nuorem­mille työn­te­ki­jöille.

Suku­pol­vien väli­sen kunnioi­tuk­sen ja oikeu­den­mu­kai­suu­den vaali­mi­nen vaatii herk­kää tasa­pai­noa. Kaik­kien ikäluok­kien on voitava kokea tämä sata­vuo­tias isän­maa omak­seen. Emme tarvitse väes­tö­ryh­mien vastak­kai­na­set­te­lua emmekä syve­ne­viä jako­lin­joja. Emme tarvitse niitä sen enem­pää synty­pe­rän, suku­puo­len, amma­til­li­sen aseman kuin iänkään perus­teella. Kansal­li­nen senio­ri­liitto tekee arvo­kasta ja raken­ta­vaa työtä suku­pol­vien väli­sen yhtei­sym­mär­ryk­sen edis­tä­mi­seksi. Tästä kuuluu teille kaikille suuri kiitos.

Hyvät kuuli­jat,

Viime päivinä on paljon puhuttu arvoista. Kuten tiedätte, viikko sitten yksi halli­tus­puo­lueista pani uusiksi koko puolue­joh­tonsa. Joudut­tiin perus­ta­van­laa­tuis­ten kysy­mys­ten äärelle. Meidän, Kokoo­muk­sen, oli pakko kysyä itsel­tämme, mikä meidän arvo­poh­jamme on. Onko se sellai­nen, että voimme olla samassa halli­tuk­sessa sellai­sen puolu­een kanssa, joka on Jussi Halla-ahon ja hänen taus­ta­voi­miensa käsissä?

Salliiko kokoo­mus­lai­nen, ihmis­lä­hei­nen ja kaik­kien yksi­löi­den yhden­ver­tai­suutta koros­tava aate halli­tusyh­teis­työn sellais­ten voimien kanssa, joiden ajatus­maa­ilma on niin kaukana meidän perus­ar­vois­tamme kuin Perus­suo­ma­lais­ten uuden johdon ajatus­maa­ilma ja arvo­maa­ilma on?

Mitä toisesta ihmi­sestä voi sanoa? Mitä lähim­mäi­sestä voi sanoa? Se heijas­taa sitä, miten ajat­te­lemme toisesta ihmi­sestä, lähim­mäi­sestä. Niin kuin sano­taan, ei ihmistä saas­tuta se, mikä menee hänen suus­taan sisään. Hänet saas­tut­taa se, mikä tulee suusta ulos.

Kokoo­mus kannat­taa hyviä, länsi­mai­sia arvoja. Niihin kuuluu ihmis­ten väli­nen tasa-arvo ja kanso­jen keski­näi­sen ymmär­ryk­sen ja rauhan­omai­sen kans­sa­käy­mi­sen edis­tä­mi­nen. Jokai­sen luovut­ta­mat­to­mat ihmi­soi­keu­det ja vahva oikeus­val­tio­pe­ri­aate.

Kokoo­muk­sen arvoi­hin ei sovi puhe, joka ajaa ihmis­ryh­miä toisi­aan vastaan. Siihen ei sovi hiljai­nen hyväk­syntä tois­ten tahal­li­selle louk­kaa­mi­selle näiden synty­pe­rän takia. Siihen ei sovi kenen­kään ihmi­sar­von kysee­na­lais­ta­mi­nen. Ei vain sovi.

Keskus­te­lut päämi­nis­te­rin ja Perus­suo­ma­lais­ten uuden puheen­joh­ta­jan kanssa oli tietysti käytävä maanan­taina, mutta niiden keskus­te­lui­den pohjalta perus­a­ja­tus ei muut­tu­nut. Lopulta oli helppo vastata kysy­myk­seen: Viikko sitten Perus­suo­ma­lai­set muut­tui puolu­eeksi, jonka arvot eivät ole sovi­tet­ta­vissa yhteen Kokoo­muk­sen arvo­jen kanssa.

Ei voinut ajatel­la­kaan, että olisimme avaa­massa ovia halli­tus­val­taan Jussi Halla-aholle ja sitä arvo­maa­il­maa edus­ta­valle väelle, joka hänet nosti puolu­eensa johtoon. Jos tekee mieli kysyä, mikä se arvo­maa­ilma on, kannat­taa käydä katso­massa, mitä Homma­foo­ru­milla kirjoi­te­taan juuri tällä­kin hetkellä.

Oli tehtävä johto­pää­tös. Me Keskus­tan kanssa tote­simme, että jatkolle ei ole edel­ly­tyk­siä, ja päämi­nis­teri lähti pyytä­mään halli­tuk­selle eroa. Kun päätök­sestä ilmoi­tet­tiin, ei meillä ollut varmuutta mihin se johtaa. Mitään käsi­kir­joi­tusta ei ollut, speku­laa­tioita sitä­kin enem­män. Jos tämä olisi käsi­kir­joi­tettu, olisin tehnyt yksin­ker­tai­sem­man version.

Sitten tapah­tui­kin nopeasti muuta­massa päivässä enem­män kään­teitä kuin normaa­listi vuodessa. Tämän­het­ki­nen tilanne tiede­tään­kin. Uusi halli­tus ilman Perus­suo­ma­lais­ten halla-aholai­sia aloit­taa työnsä ja jatkaa kaksi vuotta sitten sovi­tun, hyvän halli­tus­oh­jel­man toteut­ta­mista. Voin sanoa koko sydä­mes­täni, että tämä oli mahdol­li­sista ratkai­suista isän­maan kannalta paras.

Kun siis kysy­tään, onko arvoilla poli­tii­kassa merki­tystä, kyllä tämän viimei­sen viikon perus­teella voi hyvin painok­kaasti sanoa, että kyllä muuten on, aivan todella.

Hyvä yleisö,

Pysy­tään isän­maan teemoissa. Tänä vuonna itse­näi­nen Suomi täyt­tää ensim­mäi­set sata vuotta. Se on pieni luku ihmis­kun­nan histo­riassa mutta meille nyky­ajan suoma­lai­sille tietysti valta­van arvo­kas ja merki­tyk­sel­li­nen asia.

Tässä­kin on vaikea olla palaut­ta­matta tarkas­te­lua lopulta arvo­ky­sy­myk­siin. Kokoo­muk­sen aatteen yksi perus­kivi on alusta asti ollut Suomen itse­näi­syy­den ja vapaan valtio­jär­jes­tyk­sen turvaa­mi­nen.

Monilla tääl­lä­kin saat­taa olla omakoh­tai­sia tai vanhem­milta kuul­tuja koke­muk­sia sota-ajasta. Muis­toja ja tari­noita siitä, miten rakkaan koti­maamme itse­näi­syys ostet­tiin toisessa maail­man­so­dassa äärim­mäi­sellä hinnalla, lähes sadan­tu­han­nen suoma­lai­sen miehen ja naisen hengellä.

Vaikka olemme eläneet monta vuotta vaikeissa talou­del­li­sissa oloissa, on meidän silti ymmär­ret­tävä tuntea suurta kiitol­li­suutta siitä, minkä sodan käynyt suku­polvi on meille varmis­ta­nut. Oikeu­den elää vapaina itse­näi­sessä Suomessa. Monista vaikeuk­sista on sen jälkeen pystytty selviä­mään.

Itse­näi­syy­den turvaa­mi­nen ei ole vain soti­mista. Se tehdään joka päivä rauhan töissä. Vahva ja toimin­ta­ky­kyi­nen isän­maa tehdään työpai­koilla, kouluissa, kodeissa ja sairaa­loissa. Se tehdään urhei­lu­ken­tillä, konsert­ti­sa­leissa, vanhain­ko­deissa ja viras­toissa. Käsillä, päällä ja sydä­mellä. Kun katson teitä, näen kasvoilla vuosi­kym­me­nien työn ja vastuun­kan­non jäljet. Jokai­nen suku­polvi raken­taa vuorol­laan edel­tä­jiensä työn päälle. Tämän­kin päivän monet haas­teet on mahdol­lista voit­taa omin voimin, koska seisomme niin vahvalla perus­talla. Se perusta on suku­pol­vien työ.

Erään­lai­sena sata­vuo­ti­aan Suomen merk­ki­vuo­den merk­ki­hah­mona voi pitää presi­dentti Koivis­toa, joka muutama viikko sitten siunat­tiin ikui­seen lepoon. Hänen elämänsä sisäl­tää hyvin paljon samaa kuin mikä on Suomen tarina. Vaati­mat­to­mista lähtö­koh­dista sitkeällä ja ahke­ralla työllä, ennen kaik­kea sivis­tyk­sellä ja uskolla koulu­tuk­seen, sekä maltil­li­sella ja rauhal­li­sella asen­teella suuriin saavu­tuk­siin. Ei liikaa mete­liä itses­tään, ei turhaa hötkyi­lyä eikä intoi­lua.

Koivis­ton viimei­nen matka Helsin­gin Tuomio­kir­kosta Hieta­nie­meen oli vakaa, rauhal­li­nen ja kaunis. Oli todella sykäh­dyt­tä­vää nähdä, miten tuona päivänä suoma­lai­set laajoin joukoin kerään­tyi­vät yhteen kunnioit­ta­maan valtio­mie­hen, sota­ve­te­raa­nin muis­toa. Vaka­vien ja yhteis­ten asioi­den äärellä erimie­li­syy­det pannaan sivuun. Osoi­te­taan kunnioi­tusta, kun sen paikka on.

Tätä vies­tiä haluan olla kerto­massa osal­tani minä­kin. Pyri­tään aina sanoil­lamme ja teoil­lamme yhtei­sym­mär­ryk­seen eri kansa­lais­ryh­mien, vaik­kapa eri ikäpol­vien kesken. Seura­taan sitä esimerk­kiä, jota Kansal­li­nen senio­ri­liit­to­kin on monilla viisailla ja arvok­kailla puheen­vuo­roil­laan näyt­tä­nyt. Sillä tavalla toimien pystymme maana ja kansana ratkai­se­maan ongel­mat ja pitä­mään kaikki mukana. Antoi­saa liit­to­ko­kousta ja senio­ri­vii­kon­lop­pua sekä tieten­kin hyvää itse­näi­sen Suomen juhla­vuotta teille kaikille.

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

13.3.2024

Petteri Orpo: “Se, miten toimimme tänään määrit­tää suku­pol­vemme perin­nön”

Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhui Euroo­pan parla­men­tin täysis­tun­noissa Stras­bour­gissa 13.3.2024. Puhe muutos­va­rauk­sin. Alku­pe­räi­nen puhe pidetty englan­niksi. Arvoisa puhe­mies, hyvä Roberta, arvoi­sat Euroo­pan

21.2.2024

Timo Heino­nen: Suomen viesti Natossa on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Me liityimme

21.2.2024

Pekka Toveri: Vank­ku­ma­ton ja horju­ma­ton tuki Ukrai­nalle on elinehto Euroo­pan turval­li­suu­delle

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe ajan­koh­tais­kes­kus­te­lussa Ukrai­nan tilan­teesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Arvoisa puhe­mies,  Slava Ukraini. Kunnia Ukrai­nalle.  728 päivää sitten Venäjä käyn­nisti hyök­käys­so­dan

Skip to content