Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Pieni­tu­loi­sen asialla

Pieni­tu­loi­sen asialla

Julkaistu:

Kahdessa ensim­mäi­sessä budje­tissa näiden kolmen pieni­tu­loi­sen ryhmän asemaa onkin paran­nettu roimasti. Olemme lait­ta­neet näiden pieni­tu­lois­ten toimeen­tu­lon paran­ta­mi­seen enem­män rahaa kahdessa vuodessa kuin kolme edel­listä halli­tusta lait­toi kahdes­sa­toista vuodessa yhteensä.

Oppo­si­tiosta kuulee jatku­vasti väit­teitä, että nime­no­maan tämä halli­tus olisi heiken­tä­nyt pieni­tu­loi­sen asemaa. Monesti väit­teitä on ryydi­tetty keksi­tyllä stereo­ty­pialla, että sini­vih­reä­hal­li­tus ei voi olla sosi­aa­li­nen ja, että sosi­aa­li­suus on mono­po­li­soitu vasem­mis­to­puo­lueille. Mietin mihin­kä­hän todel­li­suu­teen nämä väit­teet pohjau­tu­vat? Tosi­asioita voi tarkas­tella vaik­kapa euroissa. Tarkas­tel­laan päätös­ten vuosi­ta­son kustan­nuk­sia. Se on lahjo­ma­ton mittari siitä, paljonko näiden pieni­tu­lois­ten toimeen­tu­loon on päätetty antaa uutta rahaa koko­nai­suu­des­saan. Kun kolme edel­listä halli­tusta paran­si­vat kahdes­sa­toista vuodessa eläke­läis­ten, opis­ke­li­joi­den ja mini­päi­vä­ra­hoilla elävien toimeen­tu­loa päätök­sil­lään 288 miljoo­nalla eurolla, niin nyt jo kahdessa vuodessa heidän toimeen­tu­loonsa on laitettu 823 miljoo­naa euroa lisää.

Eläke­läis­ten osto­voima kasvaa ennä­tys­vauh­tia

Kokoo­mus lupasi vaalioh­jel­mas­saan eläke­läi­sille paran­taa eläk­kei­den osto­voi­maa kahdella tavalla: nosta­malla kansa­ne­lä­kettä 20 eurolla sekä laske­malla eläke­läi­sen veroas­teen kaikilla tulo­ta­soilla enin­tään palkan­saa­jan tasolle.

Mitä eläke­läis­ten hyväksi sitten on tehty kahdessa ensim­mäi­sessä budje­tissa? Vuoden 2008 budje­tissa nostet­tiin kaik­kien kansa­ne­läk­keitä 20 eurolla. Tämän kustan­nus on vuosi­ta­solla 154 miljoo­naa euroa. Samalla 75 prosent­tia kansa­ne­läk­keistä nousi vielä toisella 20 eurolla kuntien kalleus­luo­ki­tus­ten pois­ton myötä. Tämän kustan­nus oli 114 miljoo­naa euroa.

Eläke­läis­ten vero­tusta on laskettu kahdessa budje­tissa valta­vasti, jopa viisi prosent­tiyk­sik­köä. Tämä on tehty uudis­ta­malla eläke­tu­lo­vä­hen­nystä. Näin pieni- ja keski­tu­loi­silla eläke­läi­sillä veroaste laskisi enin­tään palkan­saa­jien tasolle. Vuoden 2008 uudis­tuk­sen kustan­nus oli 200 miljoo­naa euroa. Tämän vuoden budje­tissa uudis­tuk­sia jatket­tiin. Eläke­tu­lo­vä­hen­nyk­seen tehtiin uusi alen­nus tulo­ve­ron­alen­nuk­sen vaiku­tus­ten kompen­soi­mi­seksi. Samalla korjat­tiin joita­kin eläke­läis­puo­li­soita koske­nut epäkohta veroas­teessa. Näiden kustan­nuk­set olivat 225 miljoo­naa euroa.

Eläke­läis­ten toimeen­tu­loa on yhteensä kahdessa vuodessa paran­nettu jo 693 miljoo­naa euroa. Vastaava summa puna­mul­ta­hal­li­tuk­selta neljässä vuodessa oli 95 miljoo­naa. Lippo­sen kakkos­hal­li­tuk­sen summa oli 75 miljoo­naa euroa ja Lippo­sen ykkö­sen pyöreät nolla euroa. Eläke­läis­ten toimeen­tu­loon on siis laitettu kahdessa vuodessa yli neljä kertaa enem­män kuin kolme edel­listä halli­tusta lait­toi kahdes­sa­toista vuodessa yhteensä.

Eläke­läis­ten osto­voima onkin siten histo­rial­li­sesti kasva­nut tämän halli­tuk­sen aikana yhtä nopeasti ja nopeam­min­kin kuin palkan­saa­jilla, vaikka palkan­ko­ro­tuk­set ovat olleet erityi­sen korkeat ja eläke­läis­ten palkan­saa­jaa korkeampi inflaa­tio on otettu huomioon.

Yhdel­lä­kään eläke­läi­sellä ei enää veroaste ole korkeampi kuin saman verran tienaa­valla palkan­saa­jalla, kuten Kokoo­mus lupa­si­kin ja ensim­mäi­senä sitä vaati. Itse asiassa valtao­salla eläke­läi­sistä veroaste on nyt pienempi. Esimer­kiksi noin 1500 euroa kuukau­dessa eläkettä saavan veroaste on tippu­nut 24 prosen­tista 19 prosent­tiin. Sen suurui­sesta eläk­keestä jää 75 euroa kuukau­dessa enem­män käteen Kirjoi­tuk­sen lopussa olevat taulu­kot näyt­tä­vät miten eläke­läis­ten vero­tus on muut­tu­nut sini­vih­reän halli­tuk­sen toimesta.

Opis­ke­li­joi­den toimeen­tu­loon tarpeel­li­set koro­tuk­set

Opis­ke­li­joi­den toimeen­tu­lon paran­ta­mi­nen on ollut kokoo­muk­sen tavoite. Opis­ke­lua­jan toimeen­tu­lolla ja valmis­tu­mis­ajoilla on selvä yhteys. Opis­ke­li­joi­den opin­to­ra­haan ei ollut tehty yleis­ko­ro­tusta viiteen­toista vuoteen. Viime syksynä kerralla tehty 15 prosen­tin nosto paransi esimer­kiksi korkea­kou­luo­pis­ke­li­jan kuukausit­taista tuloa noin 40 eurolla. Sen kustan­nus oli 70 miljoo­naa euroa.

Myös vapaan tulon rajaa, puoli­son tulo­jen merki­tyk­sen poisto ja vero­tuk­sen opin­to­ra­ha­vä­hen­nyk­sen koro­tus ovat paran­ta­neet opis­ke­li­joi­den toimeen­tu­loa. Yhteensä näiden kustan­nuk­set ovat sini­vih­reän halli­tuk­sen kahden vuoden aikana olleet 89 miljoo­naa euroa.

Taas voidaan verrata kolmen edel­li­sen halli­tuk­sen kahden­toista vuoden aikana teke­miin päätök­siin. Lippo­sen ensim­mäi­nen halli­tus ainoas­taan leik­kasi opin­to­ra­haa. Lippo­sen toisen halli­tuk­sen paran­nus­ten kustan­nuk­set olivat 43 miljoo­naa ja puna­mul­lan 46 miljoo­naa euroa. Edel­li­set kaksi halli­tusta teki­vät siis paran­nuk­sia opis­ke­li­joi­den opin­to­so­si­aa­li­seen asemaan 89 miljoo­nalla eurolla kahdes­sa­toista vuodessa. Nykyi­nen halli­tus on siis jo kahdessa vuodessa tehnyt saman verran paran­nuk­sia kuin kaksi edel­listä yhteensä.

Mini­mi­päi­vä­ra­hoilla eläville jätti­ko­ro­tuk­set

Entä sitten mini­mi­päi­vä­ra­hoilla elävät? Mini­miäi­tiys­päi­vä­ra­haa, - isyys­päi­vä­ra­haa ja ? sairaus­päi­vä­ra­haa koro­tet­tiin sini­vih­reän halli­tuk­sen toimesta vuoden alusta noin 170 eurolla kuukau­dessa. Sen kustan­nus oli 41 miljoo­naa euroa. Lippo­sen ensim­mäi­sen halli­tuk­sen aikaan ei koro­tuk­sia tehty. Lippo­sen toinen teki 1,36 euron päivä­ko­ro­tuk­sen. Sen kustan­nus oli noin 10 miljoo­naa euroa. Puna­mul­ta­hal­li­tus korotti päivä­ra­hoja 3,75 euroa päivässä, jonka kustan­nus oli 19 miljoo­naa euroa. Nykyi­nen halli­tus on siis nosta­nut mini­mi­päi­vä­ra­ho­ja­kin selvästi enem­män kuin kolme aiem­paa halli­tusta yhteensä.

Kokoo­muk­sen arvoi­hin kuuluu keskei­senä välit­tä­mi­nen. Se tarkoit­taa erityi­sen hyvän huolen kanta­mista niistä, jotka ovat kaik­kein heikoim­massa asemassa. Sini­vih­reä halli­tus on toteut­ta­nut tuota välit­tä­mistä paran­ta­malla heikoim­massa asemassa olevien asemaa jo kahdessa vuodessa monin­ker­tai­sesti verrat­tuna kolmeen edel­li­seen halli­tuk­seen yhteensä. Tulen­kin lähinnä surul­li­seksi kun kuulen tuulesta temmat­tuja väit­teitä, että tämä halli­tus tai Kokoo­mus olisi heiken­tä­nyt pieni­tu­loi­sen asemaa. Työ ei tieten­kään lopu tähän. Halli­tus onkin jo tehty­jen koro­tus­ten lisäksi päät­tä­nyt nostaa pienim­piä eläk­keitä vielä reilusti lisää kulu­valla vaali­kau­della takuu­eläk­keen avulla. Lisäksi myös mini­mi­päi­vä­ra­hat ja lapsi­li­sät sido­taan indek­siin vielä tämän halli­tuk­sen toimesta. Välit­tä­mi­nen ei ole vääriä väit­teitä vaan reiluja tekoja heikom­pio­sais­ten puolesta.

Jyrki Katai­nen

 

Ohei­nen artik­keli ilmes­tyi 20.2.2009 (MTV3):

http://www.mtv3.fi/uutiset2008/nettivieras.shtml?katainen

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.4.2024

Susanna Kisner: ”Hyvin­voin­nilla on hinta ja tänään se on edul­li­sempi kuin huomenna”

Euroo­pan unio­nista puhut­taessa esillä on usein talou­den, turval­li­suu­den ja kult­tuu­rin teemoja. Unio­nilla on kuiten­kin myös liian vähälle huomiolle jäävä asema

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

Skip to content