Pidemmillä työurilla hyvinvointia

Eläketyöryhmien työtä on uutisoitu viime viikkoina jännitysnäytelmän tavoin. Päähuomio on välillä kiinnittynyt enemmänkin siihen, kuka kiistelee kenenkin kanssa kuin mistä oikein on pohjimmiltaan kysymys. Kyse on siitä, että väestön ikääntyessä nopeasti hyvinvointiyhteiskuntamme palvelujen ja tulonsiirtojen rahoitus ei ole enää kestävällä pohjalla. Jos julkisen talouden vakaudelle ei tehdä jotakin, ajautuu Suomi tulevina vuosikymmeninä velkakierteeseen.

Koska haluamme turvata päivähoidon, peruskoulun, terveyskeskukset ja muut arvostamamme hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, on tehtävä joukko toimenpiteitä. Työurien maltillinen pidentäminen on näistä toimista kaikkein tärkein – ja samalla myös sosiaalisesti oikeudenmukaisin ja tasa-arvoisin.
Vastustamalla konkreettisia toimia työurien pidentämiseksi, kannattaa suurempia menoleikkauksia.

Suomalaiset ikääntyvät Euroopan nopeinta vauhtia. Seuraavana kahtenakymmenenä vuotena eläkeläisten ja lasten suhdeluku verrattuna työssäkäyviin kasvaa yli puolella. Tämä aiheuttaa valtavat paineet eläkkeiden ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen. Samalla elinikämme ja terveet vuodet nousevat koko ajan. Jo tämän vuoksi eläköitymisikää on aivan luonnollista nostaa. Tästä ovat niin poliittiset puolueet, työmarkkinajärjestöt kuin eläkeyhtiötkin samaa mieltä.

Valtiovarainministeriön eilen julkaisema selvitys osoittaa, että raju kansainvälinen taantuma on vain pahentanut lähtötilannettamme. Vienti ja verotulot ovat romahtaneet. Haluamme silti pitää huolta yhteisistä palveluista sekä pienituloisten etuuksista. Keneltäkään ei ole leikattu ja pienituloisten etuuksia on parannettu. Elvytys on ollut menestystarina. Rakennusalan toimilla estettiin alan massatyöttömyys. Julkiset investoinnit ja teiden rakentaminen on kaikkien aikojen huipputasolla tänä vuonna. Veronalennukset ovat taanneet ostovoiman kasvun ja ihmisten luottamuksen.

Tällä kaikella on kuitenkin hintansa. Velkaannumme nyt nopeasti. Valtio otti viime vuonna velkaa kymmenen miljardia ja tänä vuonna jo kolmetoista. Velkaantuminen jatkuu samaa tahtia myös tulevina vuosina. Laskua on ryhdyttävä maksamaan heti taantumasta noustuamme. Kriisi on heittänyt menot ja tulot pysyvästi epäsuhtaan.

Hallitus otti hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen haasteen vastaan viime keväänä ja teki omat ehdotuksensa tuottavuuden parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Keinoja työurien pidentämiseksi hallitus esitteli useita. Ainoa ehto itse keinoille on niiden konkreettinen toimivuus. Tarvitaan todellisia tuloksia, jotta julkisessa taloudessa ammottava aukko saadaan kurottua umpeen.

Kuten totesin, työurien pidentämistä, eläkeiän nosto mukaan lukien, vastustamalla tulee samalla kannattaneeksi suurempia leikkauksia ja rajumpia veronkorotuksia kun laman laskunmaksun aika koittaa. Työurien pidentäminen kahdella vuodella auttaa välttämään laskennallisesti kuuden miljardin leikkaukset valtion menoista. Pelkkä eläkeiän nosto ei tietenkään riitä, vaan yhtä lailla on kehitettävä myös työssä jaksamista ja iäkkäämpien joustavaa työntekoa. Samoin opintoihin pääsemistä ja niistä valmistumista on saatava nopeutetuksi nykyisestä.

Käytettävissä olevia vaihtoehtoja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi on viisi: työurien pidentäminen, julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen, talouskasvua vauhdittavien verouudistusten tekeminen, veronkiristykset ja menojen leikkaukset. Kokoomus kannattaa näistä ennen muuta kolmea ensin mainittua. Tällaista sosiaalisesti oikeudenmukaista ja vastuullista politiikkaa noudattamalla joudutaan vähiten turvautumaan veronkiristyksiin tai menoleikkauksiin hyvinvointiyhteiskunnan pelastustalkoissa.
[Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 2.2.2010]