Pia Kauma: Palkansaajasta pienyrittäjäksi siirtyminen helpommaksi arvonlisäveron alarajaa nostamalla

Yrityksen perustamisen ja kasvattamisen tulee olla Suomessa mahdollisimman houkuttelevaa. Taloutemme tarvitsee kaiken mahdollisen toimeliaisuuden ja uudistumiskyvyn. Omaa yritysideaa tulee voida testata markkinoilla ilman kohtuutonta riskiä. Moni kuitenkin epäröi yrittäjäksi ryhtymistä, etenkin jos on pitkään toiminut palkkatyössä muiden leivissä ja ilman riskiä palkkarahojen riittämisestä tai sosiaaliturvasta.

Tehokas keino madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi sekä kasvattaa pientä yritystä on vähentää yrityksen alkuvaiheen kustannuksia ja byrokratiaa. Tätä varten Suomessa on käytössä liikevaihdon 8 500 euron vuosittainen alaraja, jota pienemmällä liikevaihdolla yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen. Arvonlisäverot tilitetään kuukausittain, joten niihin liittyy pienelle yrittäjälle paljon byrokratiaa. Kampaamoissa, hierojilla, siivoojilla ja muilla palvelualoilla, joissa ostoja on vähän suhteessa tehtyyn työhön, arvonlisävero jää usein yrittäjän katettavaksi ja siten se on suoraan pois yrittäjän palkasta ja yrityksen kehittämisestä. Matala alaraja usein saattaa siten houkuttaa muun muassa pimeään työhön.

Käytössä on myös arvonlisäveron huojennus, jolla alv-maksut ovat pienempiä 22 500 euroon asti. Sekä alaraja että huojennus ovat hyviä tukimuotoja pienyrityksille, mutta niiden taso tulee päivittää nykypäivään. Voidaan tietysti argumentoida, että alarajan nosto asettaa etenkin hieman sen yläpuolella toimivat yrittäjät epäedulliseen asemaan ja vääristää kilpailua, mutta pitää muistaa, että nykyistä 8 500 euron alarajaa ei ole nostettu kertaakaan sitten sen asettamisen vuonna 1993. Näin ollen se on reaalisesti kiristynyt ja siten hankaloittanut pienyrittäjän asemaa. Jo pelkästään inflaatiotarkistuksella alaraja olisi noin 12 000 euroa. Suurimmassa osassa EU-maita alaraja on Suomen tasoa korkeampi, esimerkiksi Italiassa ja Itävallassa 30 000 euroa ja Iso-Britanniassa noin 81 000 euroa.

Alarajan ja siihen liittyvän huojennuksen nosto auttaisi pien- ja mikroyrittäjiä tulemaan toimeen yrityksestä saatavalla tulolla, mikä vähentäisi heidän tarvettaan turvautua sosiaaliturvaan. Suomen Pienyrittäjien arvion mukaan Suomessa on noin 45 000 yrittäjää ja ammatinharjoittajaa, joiden todelliset kuukausitulot alittavat virallisen köyhyysrajan. Alarajan nosto ja suurempi siihen liittyvä huojennus ovat siten myös sosiaalipoliittisia kysymyksiä.

Mielestäni alarajan voisi nostaa jonnekin suurin piirtein 30 000 euron tuntumaan ja siihen liittyvän huojennuksen noin 50 000 euroon. Vaikka alarajan nosto toki maksaisi aluksi valtiolle jonkun verran, olisivat lisääntyneen taloudellisen toimeliaisuuden ja vähentyneen harmaan talouden tuomat hyödyt varmasti suuremmat pitkällä aikavälillä. Jätimme muun muassa edustajakollegani Harri Jaskarin kanssa juuri joulun alla toimenpidealoitteen alvin alarajan nostosta, joten perästä kuuluu.

On tietenkin selvää, että yksi uudistus ei tietenkään vielä kesää tee. Tarvitaan myös monia muita toimenpiteitä, kuten yrittäjän sosiaaliturvan uudistusta. Hallitusohjelmaan kuului tavoite kehittää myös luovilla aloilla työskentelevien ja muiden itsensä työllistävien henkilöiden sosiaaliturvaa. Keskeisen tärkeää olisi varmistaa, ettei näiden ryhmien asema sosiaaliturvan suhteen poikkeaisi perusteettomasti tavallisista palkansaajista. Asiaa pohtinut sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä luovutti loppuraporttinsa ministeri Risikolle syksyllä, joten konkreettisia päätöksiä voinee odottaa jo lähitulevaisuudessa. Suomen taloudellisen kehityksen kannalta odotteluun ei näiden kysymysten osalta ole varaa.

Pia Kauma

Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustaja Espoosta.

Yrittäjyyskiertue