Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Petteri Orpo: Rasis­min vastus­ta­mi­sessa on kyse ihmi­sar­von kunnioit­ta­mi­sesta

Petteri Orpo: Rasis­min vastus­ta­mi­sessa on kyse ihmi­sar­von kunnioit­ta­mi­sesta

Julkaistu:

Suomi on aina elänyt kansain­vä­li­syy­destä. Vaurau­temme perus­tuu ulko­maan­kaup­paan. Suku­pol­vet ovat käyneet vaihto-oppi­laina ja yhä useam­mat opis­ke­le­vat ja työs­ken­te­le­vät ulko­mailla tai kansain­vä­li­sessä ympä­ris­tössä.

Suoma­lai­set ovat yksi maail­man koulu­te­tuim­mista kansoista. Kansa, joka on matkus­ta­nut Kana­rian­saa­rilta Kaukoi­dän maihin ja tutus­tu­nut eri kult­tuu­rei­hin.

Suoma­lai­set ovat suvait­se­vaista ja maltil­lista väkeä, joilla on vahva halu auttaa. On väärin, että pienen ääri­vä­hem­mis­tön näke­myk­set yliko­ros­tu­vat keskus­te­luissa kansain­vä­li­syy­destä, maahan­muu­tosta ja eri kult­tuu­reista. Syntyy väärä kuva, joka vahin­goit­taa Suomen mainetta ja myös meitä itseämme.

Ymmär­rän ihmis­ten huolen alati muut­tu­van maail­man keskellä. Joku pelkää, että muualta tuli­jat vievät työpai­kan. Joku pelkää, että valtiolla ei ole enää varaa maksaa omaa sosi­aa­li­tur­vaa. Joku pelkää, että rikol­li­suus lisään­tyy.

Meillä on luon­tai­nen taipu­mus pelätä erilai­suutta. Yhteis­kun­nal­lis­ten ongel­mien syyt ovat kuiten­kin aina jossain muualla kuin ihmis­ten erilai­suu­dessa.

Tuntuu absur­dilta, että Suomen edus­kun­nassa pitää vuonna 2015 edes puhua tästä, mutta totean, että kaikille täytyisi olla itses­tään­sel­vyys, että rasismi on täysin tuomit­ta­vaa ja perus­tee­tonta. Ihmis­ten ihon­vä­rin, ulko­näön tai synty­pe­rän perus­teella ei voi tehdä päätel­miä heidän luon­tees­taan, ominai­suuk­sis­taan tai kyvyis­tään.

Niitä, jotka tuomit­se­vat rasis­min, syyte­tään usein sini­sil­mäi­syy­destä. Käsit­tä­mä­töntä puhetta! Rasis­min vastus­ta­mi­sessa on kyse ihmi­sar­von kunnioit­ta­mi­sesta. Ja ihmi­sarvo kun ei ole mieli­pi­de­ky­sy­mys.

Kult­tuu­rit ovat tieten­kin erilai­sia ja vaikut­ta­vat laajasti ihmi­siin, mutta erot minkä tahansa joukon sisällä ovat aina suurem­mat kuin jouk­ko­jen välillä. Roisto on roisto missä tahansa kult­tuu­rissa - aivan kuten kunnial­li­nen kansa­lai­nen on kunnial­li­nen kansa­lai­nen riip­pu­matta mistä hän tulee ja missä on kasva­nut. Kukaan ei valitse sitä mihin maahan sattuu synty­mään.

Rasis­mia ja viha­pu­hetta vastaan voidaan parhai­ten tais­tella avoi­muu­della ja keskus­te­lun lisää­mi­sellä. Kun asiat puhu­taan halki voi selvitä, että vika ei olekaan ihmi­sissä, vaan se mitä pelkäämme ja emme voi hyväk­syä onkin tavoissa tai kult­tuu­rissa. Ei ole esimer­kiksi rasis­mia tuomita vääriä tapoja tai tekoja, kuten vaikka nais­ten oikeuk­sien vähek­sy­mistä. Edel­leen on absur­dia joutua sano­maan Suomen edus­kun­nassa, että naisilla on samat oikeu­det ja velvol­li­suu­det kuin miehillä.

Leimaamme myös liian helposti ihmi­siä rasis­teiksi. Voi olla kriit­ti­nen maahan­muut­to­po­li­tii­kalle tai olla huolis­saan siitä, miten Suomi selviy­tyy suurista maahan­muut­ta­ja­mää­ristä ilman, että on rasisti alkuun­kaan. Vaikeassa tilan­teessa suvait­se­vai­suutta on ymmär­tää myös ihmis­ten huolia tai erilai­sia mieli­pi­teitä. Rasis­tiksi leimaa­mi­nen on kova syytös.

Sano­matta on selvää, että suvait­se­mat­to­muu­della, häiri­köin­nillä tai vihalla ei ole mitään teke­mistä isän­maal­li­suu­den kanssa. Suomen lippua ei pitäisi häpäistä yhdis­tä­mällä se tällai­seen toimin­taan.

Arvoisa puhe­mies,

Vaikka Suomi on edel­leen erit­täin turval­li­nen maa niin arjessa kuin kansain­vä­li­sesti vertail­tu­na­kin, turval­li­suu­temme kohtaa nyt suuria haas­teita. Lisään­ty­nyt maahan­muutto luo jännit­teitä, jotka ovat jo purkau­tu­neet viha­ri­kok­sina. Viha­puhe netissä on erit­täin yleistä. Se vääris­tää tosi­asioita ja muok­kaa ihmis­ten käsi­tystä maail­masta ja muista ihmi­sistä.

Pahin vihan lisään­ty­mi­sen muoto on järjes­täy­ty­nyt yhteis­kun­nan vastai­nen toiminta, eli väki­val­tai­set ääri­liik­keet. Nämä ääri­liik­keet ovat uhka demo­kra­tialle. Onneksi toiminta on verrat­tain vähäistä. Väki­val­tais­ten ääri­liik­kei­den toimin­taan liit­ty­viä rikok­sia tulee polii­sin tietoon noin 100 vuodessa. Suoje­lu­po­lii­sin arvion mukaan Suomessa poliit­ti­siin ääri­liik­kei­siin kuuluu vain joita­kin satoja henki­löitä.

Jyväs­ky­län mella­kan jälkeen olemme lisän­neet ääri­liik­kei­den valvon­taa. Suomessa ei kerta kaik­ki­aan hyväk­sytä väki­val­taa - kenel­tä­kään.

Sisä­mi­nis­te­riön johdolla valmis­tel­tiin väki­val­tai­sen ekstre­mis­min ennal­taeh­käi­syn toimen­pi­deoh­jelma jo vuonna 2012. Parhail­laan ohjel­maa uudis­te­taan. Uudessa toimen­pi­deoh­jel­massa luodaan muun muassa raken­teet ja kyky väki­val­tai­sen ekstre­mis­min ennal­taeh­käi­syyn koko maassa sekä valmius toimia radi­ka­li­soi­tu­nei­den henki­löi­den kanssa.

Väki­val­tai­nen ääria­jat­telu kumpuaa erityi­sesti syrjäy­ty­mi­sestä. Loppu­jen lopuksi turval­li­suu­dessa on siis kyse siitä, onko yhteis­kun­tamme riit­tä­vän vakaa ja hyvä. Tarjo­aako se mahdol­li­suuk­sia kaikille, erityi­sesti nuorille? Koke­vatko kaikki olevansa osal­li­sia yhteis­kun­nasta? Pahoin­vointi, toivot­to­muus ja osat­to­muus ovat pääsyy ääri­liik­kei­den kasvulle. Tämä pätee niin fasis­ti­siin ääri­liik­kei­siin kuin mili­tant­tei­hin isla­mis­ti­siin terro­ris­ti­jär­jes­töi­hin.

Näin ollen pitkällä aika­vä­lillä parasta rasis­min ja väki­val­tai­sen ekstre­mis­min torjun­taa onkin syrjäy­ty­mi­sen estä­mi­nen.

Turva­pai­kan­ha­ki­joi­den hyvä kotout­ta­mi­nen on valta­van tärkeää, jotta tänne tulleet eivät jää toimet­to­miksi ja turhaudu. Turva­pai­kan­ha­ki­joi­den suuri määrä haas­taa koko suoma­lai­sen yhteis­kun­nan, jotta saamme integroi­tua heidät yhteis­kun­taamme. Kieli­taito ja työpaikka ovat keskei­set väli­neet tässä.

Jotta Suomi onnis­tuu maahan­muut­ta­jien kotout­ta­mi­sessa sekä toisaalta rasis­min sekä ääri­liik­kei­den torjun­nassa tarvit­semme kansa­lai­syh­teis­kun­taa: järjes­töjä, yhtei­söjä, yrityk­siä sekä aktii­vi­sia suoma­lai­sia. Pelkäs­tään julki­nen sektori ei tästä haas­teesta selviä.

Arvoisa puhe­mies,

Päivän­po­li­tii­kassa on muis­tet­tava, että työtä tehdään parem­man ja turval­li­sem­man yhteis­kun­nan puolesta. Kansan­edus­ta­jien, minis­te­rien ja puoluei­den johto­hah­mo­jen on uskal­let­tava puolus­taa suvait­se­vaista, moniar­voista ja välit­tä­vää Suomea. Tämä ei ole halli­tus-oppo­si­tio -kysy­mys. Tämä on koko edus­kun­nan yhtei­nen tehtävä.

Suoma­lai­sen yhteis­kun­nan tulee myös kasvat­taa uuteen avoi­meen ja kansain­vä­li­seen maail­maan. Halli­tus­oh­jel­man vision mukaan “Suomi on avoin ja kansain­vä­li­nen, kielil­tään ja kult­tuu­ril­taan rikas maa.”

Kodeissa, kouluissa ja työpai­koilla tulee puhua maahan­muu­tosta ja siihen liit­ty­vistä monista näkö­kul­mista. Viran­omais­ten ja uskon­nol­lis­ten yhtei­sö­jen välistä keski­näistä luot­ta­musta ja yhteis­työtä väki­val­tai­sen radi­ka­li­saa­tion vastai­sessa työssä on paran­net­tava.

Arvoisa puhe­mies,

Suomi tahtoo kantaa vastuunsa maail­man hädässä olevien ihmis­ten autta­mi­seksi. Sydän on pidet­tävä lämpi­mänä. Kannus­tan suoma­lai­sia miet­ti­mään, miten he voivat olla näinä­kin vaikeina aikoina raken­ta­massa hajot­ta­mi­sen sijaan. Jolle­kulle se on vapaa­eh­tois­työtä vastaan­ot­to­kes­kuk­sessa, toiselle uussuo­ma­lai­sen työl­lis­tä­mistä yrityk­sessä, kolman­nelle rasis­ti­seen huute­luun puut­tu­mista kadulla.

Meidän on väsy­mättä työs­ken­nel­tävä sellai­sen Suomen puolesta, jossa jokai­nen kokee olevansa osal­li­nen yhteis­kun­nan mahdol­li­suuk­sista.

 

Minis­teri Petteri Orpon puhe 14.10. edus­kun­nassa viha­teoista ja rasis­mista Suomessa.

 

 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.4.2024

Susanna Kisner: ”Hyvin­voin­nilla on hinta ja tänään se on edul­li­sempi kuin huomenna”

Euroo­pan unio­nista puhut­taessa esillä on usein talou­den, turval­li­suu­den ja kult­tuu­rin teemoja. Unio­nilla on kuiten­kin myös liian vähälle huomiolle jäävä asema

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

Skip to content