Petteri Orpo: Meillä on kolme keskeistä asiaa, työ, turvallisuus ja tulevaisuus

Muutamia viikkoja siten seurasimme uskomatonta poliittista näytelmää. Välillä ei tosin tiennyt onko kyseessä tosi-TV -kisa vai maailman mahtavimmaksi demokratiaksi itseään kutsuvan maan presidentinvaalit.

Vaalit herättivät suuria tunteita myös täällä Suomessa. Syystäkin. Se, mitä ratkaisuja Yhdysvallat tekee turvallisuuden, ilmaston ja maailmankaupan osalta, vaikuttaa suoraan myös Suomeen.

On selvää, että Donald Trumpin valinta herättää kysymyksiä maan tulevasta linjasta. Tällä hetkellä epävarmuutta on niin maailmanmarkkinoilla kuin maailmanpolitiikassakin.

En kuitenkaan haluaisi olla erityisen huolestunut Yhdysvalloista. Kyse on vanhasta ja vahvasta demokratiasta, jolla on uskomaton kyky sopeutua muutoksiin.

Yhdysvalloilla on totta kai omat ongelmansa, kuten on Euroopallakin. Yhdysvaltain vaalikampanjassa oli varsin ikäviä piirteitä: Vahvaa vastakkainasettelua kaupunkien ja maaseudun, nuorten ja varttuneempien, korkeammin koulutettujen ja vähemmän koulutettujen välillä. Britannian Brexit-äänestyksessä oli samanlaisia piirteitä.

Mitä tulee Donald Trumpin ulko-, ilmasto- tai kauppapolitiikkaan, niin en näe syytä suurempaan hätäilyyn Atlantin tällä puolen. Katsotaan rauhassa, miten vallanvaihto tapahtuu ja miten uuden presidentin kausi lähtee liikkeelle. On turha mennä asioiden edelle.

Mutta se, mistä olen aidosti huolissani, on länsimaisten arvojen tulevaisuus. Ei voi välttyä ajatukselta, että yhteiset arvomme ovat uhattuina. Sellaiset asiat kuin ihmisoikeudet, demokratia, sananvapaus ja tasa-arvo eivät ole itsestään selviä enää edes läntisessä maailmassa, eivät edes Euroopan unionin sisällä.

Euroopan on aivan turha kauhistella Yhdysvaltojen tai Turkin tai kenenkään asioita, jos oma pesämme ei ole kunnossa. Totuus on, että meillä on jäsenmaita, jotka kulkevat tällä hetkellä erittäin huolestuttavaan suuntaan. Jos EU ei pysty puolustamaan omia arvojaan unionin sisällä, meillä ei myöskään ole puheoikeutta muiden asioihin.

Euroopan unioni on vaikeuksissa. EU-vastaiset populistiset liikkeet ovat nosteessa.

Surullisinta tässä kaikessa on se, että juuri nyt tarvitsemme vahvaa ja toimivaa Euroopan unionia ehkä enemmän kuin pitkään aikaan.

Mihin ovat unohtumassa ne tavoitteet, joille EU on rakennettu kuten vapaa liikkuvuus, tasa-arvo, sisämarkkinat, vakaus ja turvallisuus.

Miten pystymme torjumaan terrorismia ja muita turvallisuushaasteita kuin toimimalla yhdessä?

Tai miten pystymme turvaamaan eurooppalaiset työpaikat Kiinan ja muiden nousevien talouksien kovenevassa kilpailussa kuin toimimalla yhdessä?

Tai miten muuten pystymme hidastamaan ilmastonmuutosta ja pelastamaan maapallon jälkipolvillemme kuin toimimalla yhdessä?

Mutta missä ovat eurooppalaisen yhteistyön puolustajat silloin kun isänmaan ja koko Euroopan etu heitä tarvitsisi? EU:n puolustajien hiljaisuus on korviahuumaavaa.

Hyvät ystävät, tässä teillä on yksi Euroopan unionin puolustaja!

Voi hyvin olla, että en voita sillä ääniä mutta puolustan eurooppalaista yhteistyötä siitä yksinkertaisesta syystä, että se on isänmaan etu. Ilman EU:ta Suomi olisi köyhempi ja turvattomampi maa Euroopan laidalla ja sitä minä en halua, Kokoomus ei halua, enkä usko että kukaan suomalainen haluaa sitä.

EU:n puolustaminen ei tarkoita sitä, ettei näe sen ongelmia. Ongelmat ovat ilmiselviä mutta ne pitää ratkaista eikä jäädä märehtimään niitä.

EU pitää keskittyä kansalaisten kannalta tärkeimpiin tehtäviinsä; talouteen ja turvallisuuteen. EU on ottanut viimeisen parin vuoden aikana suuria askeleita sisäisen turvallisuuden saralla, mutta sen on otettava suurempi vastuu myös puolustuksesta.

Jos Trumpin valinta tarkoittaa vähemmän Yhdysvaltoja Euroopassa, sen pitää tarkoittaa enemmän eurooppalaista kykyä puolustaa itseään. Vahvempi eurooppalainen puolustusyhteistyö on ehdottomasti Suomen etu ja meidän kannattaa tukea sitä voimallisesti. Samalla jatkamme yhteistyötä Naton ja kumppaneidemme kanssa.

Kokoomus on hallituksen kolmanneksi suurin puolue. Siitä huolimatta meillä on kokoamme suurempi rooli tämän päivän hallitustyöstä. Me tiedämme mitä haluamme ja toimimme sen saavuttamiseksi.

Suomessa monet, erityisesti oppositio, elää unelmahötössä julkisen talouden tilanteen osalta. Erityisen pettynyt olen SDP:hen, joka vielä viime vaalikaudella oli valtiovarainministeri-puolue, ja jossa aikanaan oli sekä talouspoliittista osaamista että vastuullisia päättäjiä kuten Paavo Lipponen.

Puheet siitä, että leikkauksia voitaisiin perua tai että ikävät päätökset ovat ohi, eivät perustu muuhun kuin toiveajatteluun. Vaikeita päätöksiä on edessä.

Kuten tämän aamun Helsingin Sanomissa totean, olen hemmetin huolissani Suomen taloudesta.

Tämän hetken ennusteiden valossa voimme joutua tekemään jopa 1-2 miljardin euron lisäleikkaukset julkiseen talouteen ensi keväänä, jos talouden ja työllisyyden tunnusluvut eivät lähde selvästi ylöspäin.

On totta, että taloudessa on paljon positiivisia merkkejä. Ennusteiden mukaan talous kasvaa kolmannella neljänneksellä puolentoista prosentin tahtia. Pahimman taantuman voidaan sanoa olevan ohi, mutta eivät ongelmamme vielä ole ratkenneet. 

Taloustilannetta voisi myös kuvailla siten, että muutama vuosi sitten olimme upoksissa. Nyt olemme saaneet vähän päätä pinnalle. Seuraavaksi on opeteltava taas kunnolla uimaan.

Olemme tehneet paljon työllisyyttä ja talouskasvua lisääviä toimia. Työn verotuksen keventäminen, palkkakilpailukykyämme parantava kilpailukykysopimus, työttömyysturvan aktiivimalli sekä yrittäjyyttä tukevat veroratkaisut. 

Tämä linja tuottaa tuloksia ennen pitkää. Mutta meillä pitää olla kevään hallituksen puoliväliriihessä kyky, halu ja valmius tehdä uusia työllisyysastetta nostavia toimia.

Jos työllisyysaste nousisi Ruotsin tasolle olisi julkinen talous pysyvästi yli 5 mrd. euroa vahvempi. Moni murheemme olisi hoidettu. 

Talouspolitiikassa on selkeä kiikkulauta: Mitä parempi työllisyys, sitä pienemmät julkisten menojen leikkaukset. 

Paradoksaalisesta on, että meillä on samaan aikaa kymmeniä tuhansia avoimia työpaikkoja ja korkea työttömyys. Kannustinloukkuongelma on yhä ilmeisempi. Siksi käynnistämäni kannustinloukkujen purkutyö Valtionvarainministeriössä on entistäkin tärkeämpi. 

En voin millään hyväksyä, että Uudenkaupungin autotehtaan, Turun telakan tai metsäteollisuuden uusiin työpaikkoihin ei löytyisi suomalaisia työntekijöitä. 

Ajatellaanpa meidän korkeaa nuorisotyöttömyyttämme ja erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten suurta määrää.

Olen ollut yhteiskunnallisessa toiminnassa mukana parikymmentä vuotta ja tänä aikana on eri ministeriöitten toimesta käynnistetty lukusia hankkeita nuorten työllistämiseksi.

Kaikki ovat olleet tarpeellisia, mutta nyt tarvitaan tuloksia.

Tätä mahdollisuutta emme voi missata. Kaivetaan vaikka kiven alta ne keinot, jolla autamme omat nuoret ja työttömät avoimiin työpaikkoihin.

Meillä on hallituksessa kolme keskeistä teemaa: Työ, turvallisuus ja tulevaisuus.

Työ on hyvinvointimme perusta. Tässä ajassa suomalaiset kaipaavat turvallisuutta ja samalla uskoa tulevaisuuteen.

Tiedän, että lukemattomissa kodeissa on viime vuosina vietetty unettomia öitä, kun on joutunut työttömäksi eikä uutta työpaikkaa ole löytynyt entisen tilalle vaikka kuinka on yrittänyt ja etsinyt. Se on kova paikka. Se on kova paikka kaikille, jotka ovat joutuneet sen tilanteen kohtaamaan.

Kokoomuksella on vastaukset näiden ihmisten auttamiseksi ja työttömyyden nujertamiseksi jos vain kumppaneilta ja työmarkkinajärjestöiltä löytyy rohkeus toteuttaa ne kanssamme. Toimettomuus ei ole kokoomuksesta kiinni. 

Uudistukset eivät tarkoita työntekijöiden aseman heikentämistä. Uudistukset ovat mahdollisia vain, jos ne tehdään ja perustellaan niin, että työntekijät voivat nähdä, että ne ovat hänen etunsa. Parasta kaikille on, että työpaikka säilyy ja kenties työtön ystävä tai oma opiskeleva nuorikin saa mahdollisuuden työllistyä.

Kun puhumme kilpailukyvystä, puhutaan paremmasta työelämästä. Kun haemme parempaa kilpailukykyä, tehdään parempaa työelämää. Suomi on aina kilpaillut laadulla.

Tämä vaatii lisää ja parempaa työtä, jonka osia ovat esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittaminen, naisten työmarkkina-aseman parantaminen, perhevapaauudistus, osaaminen, joustavuus, etätyöt, työpaikkasopiminen ja yhteistyö työpaikoilla, parempi johtaminen, kannustinloukkujen purkaminen, lainsäädäntö tälle vuosituhannelle, työllistämisen kynnysten madaltaminen – ja lopulta parempi työelämä.

Moderni työelämä on jo nyt tuonut monia uusia tapoja työpaikoille; etätyö, työaikapankit, joustava työaika, osa-aikatyö ja niin edelleen. Edelleen työn joustavuutta parantavia käytäntöjä tulee edistää aina kun mahdollista.

Tasa-arvoisemman työelämän puolesta on paljon tehtävää. Yksi iso asia on perhevapaajärjestelmän uudistaminen ja siihen liittyen naisten työmarkkina-asema. Tarvitsemme tasa-arvoa parantavan perhevapaauudistuksen, jossa myös taataan lasten päivähoitoon pääsy mahdollisimman laajasti.

Tähän liittyen hallituskumppaneilla on erityisesti kotihoidon tuen osalta melko tiukkoja kantoja. Kokonaisuus on kuitenkin niin suuri, että tämä ei saa estää uudistuksen aloittamista jo tällä hallituskaudella.

Uskon vakaasti, että parempaa työelämää saataisiin myös lisäämällä sopimista työpaikoilla.  Suomi on sopimusyhteiskunta edelleen, mutta sopiminen 2000-luvulla kuuluu työpaikoille, ei kabinetteihin. 

Työlainsäädännön tehtävä on taata kaikille hyvä ja oikeudenmukainen työelämä sekä kaikille riittävä toimeentulo, mutta nykymaailman työpaikkojen kaikkia mahdollisia yksityiskohtia ei voida mitenkään tietää keskitetysti. Työpaikoilla tunnetaan paikalliset olot parhaiten.

Viime puoluevaltuuston aikana pidettiin väkivallan vastainen mielenosoitus. Olimme vahvasti mukana kertomassa oman mielipiteemme. Suomalaiset ovat huolissaan turvallisuudestaan ja aiheesta. Kaikki ovat huomanneet, että maailma muuttuu, eikä pelkästään parempaan suuntaan. Uudet uhat kuten terrorismi, kyberrikollisuus, ääriliikkeet on otettava vakavissaan. 

Kokoomukselle on tärkeää huolehtia yhteiskunnan ja ihmisten turvallisuudesta. Se on aihe josta ei voi tinkiä.

Olemme vastanneet tähän mm. lisäämällä poliisien määrärahoja kymmenellä miljoonalla. Myös tiedustelulainsäädäntö ollaan uusimassa. Tärkeää ovat kuitenkin asenteet: nollatoleranssi rasismille, seis populismille ja päättäväisyyttä puolustaa vapaata yhteiskuntaa. 

Tulevaisuuden näkökulmasta ajankohtaisena ja Kokoomuksen tärkeänä tavoitteena on ympäristöstä huolen pitäminen. Meidän on jätettävä maapallo tuleville polville paremmassa kunnossa, kun sen saimme. Siitä emme tingi piiruakaan.

Tästä erinomaisena esimerkkinä on torstaina hyväksytty energia- ja ilmastostrategia. Se on historiallinen paketti maailmanlaajuisesti. Suomi on ensimmäinen teollisuusmaa, joka kieltää kivihiilen käytön lailla. Suomi on ensimmäinen maa, joka on päättänyt määrätietoisista toimista fossiilisen tuontiöljyn puolittamiseksi. Suomi siirtyy liikenteen sähköistämisen edelläkävijämaiden joukkoon.

Ville Niinistö on touhukkaasti puuhannut aurinkopaneelien tukea varjobudjetissaan ja arvostellut yritystukia. Se on hyttysen ininää tämän strategian linjauksiin nähden. On myös syytä huomata, että vihreiden ollessa oppositiossa hallitus toteuttaa Suomen historiallisen energia- ja ilmastostrategian. Ja on syytä huomata, että vihreiden ollessa hallituksessa, he eivät saaneet mitään vastaavaa aikaan.

Ilmastopolitiikan lisäksi teemme hyvää elinkeinopolitiikkaa. Järkevä ympäristöpolitiikka yhdistää realistisesti kasvun, hyvinvoinnin ja ympäristöystävällisyyden. Tämä on erittäin kunnianhimoinen kokonaisuus.

Käynnissä oleva maakuntauudistus, ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveyspalvelujen siirto kunnilta maakuntien hoidettavaksi, on uudistushankkeena iso, hallinnollisesti jopa historiallisen suuri. Se tulee muuttamaan suomalaisen kuntien tehtäväkenttää merkittävästi.

Se, mitä kuntien kannalta nyt tapahtuu, on lopulta varsin selkeää ja linjakasta. Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeisen kunnan tehtävät on hyvin helppo määritellä. 

Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään maakunnille, kunnille jää kaikki se, mikä nykyäänkin on – sosiaali- ja terveyspalveluita, maatalouslomitusta, pelastustoimea ja muutamia ympäristöhallintoon liittyviä tehtäviä lukuun ottamatta. Yrittäjyyspolitiikka, koulut, kaavoitus, kulttuuri, nuorisotyö, liikunta jne.

Kiitos Kokoomuksen työn hallituksessa, kunnille jää edelleen merkittävä rooli – yleinen toimivalta ja verotusoikeus. Niille jää myös vahva itsehallinto. 

Suomalaiset kunnat voivat olla jatkossa luonteeltaan ja toimintaedellytyksiltään jopa nykyistä vahvempia. Maakuntien toimivalta on rajattua ja niiden rahoitus tulee valtiolta. Sen monimutkaisempi tämä muutos ei todellakaan kuntien näkökulmasta ole.

Kokoomuslaisena on helppo olla aidosti innoissaan niistä asiakokonaisuuksista, joista kunnissa jatkossa päätetään. Kunnasta muodostuu sivistyksen ja elinvoiman puolesta toimiva paikallisyhteisö – ja nämä ovat erittäin kokoomuslaisia teemoja.

Siksi meidän on nyt lähdettävä laajasti liikkeelle pyytämään ehdokkaaksi kotikuntansa kehittämisestä kiinnostuneita suomalaisia. Puhutaan ihmisille, kuunnellaan, tehdään joka kunnassa ihmisten arkea parantava vaaliohjelma – voitetaan seuraavat vaalit.

Liian tutuksi tullut tarina on, että kun lapsen korvakivun takia soittaa terveysasemalle torstaina klo 14, niin mitä saat vastaukseksi? Avun saaminen siirtyy seuraavaan päivään tai hoitoa pitää etsiä päivystyksen pitkistä jonosta tai sitten muualta. Tämän vuoksi suomalaiset ansaitsevat uudistuksen palveluihinsa.

Kokoomuksen ansiosta nyt puhutaan kansalaisten palveluista. Ei puhuta pelkästään hallinnosta, järjestelmästä tai vallasta. 

Palveluiden näkökulmasta, ei hallinnon, tärkeän valinnanvapauden valmistelu etenee parhaillaan reformiministeriryhmässä, jossa ministerimme Paula ja Sanni tekevät joka viikko tuntikausia töitä. Olen luottavainen siihen, että hyvä malli valmistuu näinä viikkoina.

Mitä valinnanvapaus sitten tarkoittaa? Ihminen saa valita hoitopaikan, asiakas tulee järjestelmän keskiöön, laatu paranee ja jonot lyhenevät. Jos asiakas ei halua valita, ei ole pakko niin tehdä. Rahoitus menee tuottajille valinneiden asiakkaiden mukaan ja asiakkaiden pompottelu loppuu.

Ihmiselle tulee oikeus vaikuttaa omiin palveluihinsa. Jatkossa on aito mahdollisuus vaikuttaa ja äänestää jaloillaan, eli valita.

Kyse ei ole yksityisien ja julkisten palveluiden vastakkainasettelussa. Sote-alalla on kaikkialla todella ammattitaitoista henkilökuntaa. Suuri osaa sote -palveluista tuotetaan jatkossakin julkisena tuotantona.

Samalla kun me uudistamme, oppositiossa jo julistetaan, että mahdollisesti hallitukseen päästessään he peruisivat uudistuksen. Nämä puheet ovat täysin vastuuttomia. Uudistus on keskeinen osa hyvinvoinnin turvaamista. Kuinka monta vuotta viher-vasemmisto-oppositio aikoo suomalaisten terveydellä käydä poliittista peliä? 

Minulle on erittäin suuri pettymys, että SDP ja Vihreätkin ovat lähteneet tälle pelottelupopulismin tielle, joka näyttää kohdistuvan ennen kaikkea siihen, etteivät halua kansalaisten saada valintaoikeutta palveluista.

Oppositio on niin keskittynyt politikointiin, että ei ole huomannut omien kannattajiensa hyötyvän ja kannattavan parempia palveluja valinnanvapauden kautta. Nythän valinnanvapaus on vain niillä, joilla on rahaa tai työterveyshuolto.

Pelottelemalla oppositio yrittää estää ihmisiä näkemästä kuinka merkittävästi tulemme parantamaan palvelujen saatavuutta. 

Vasemmisto haluaa osoitella yrittäjiä paholaisina, riistäjinä ja sortajina. Me kokoomuksessa arvostamme myös sote-alan yrittäjiä ja kolmannen sektorin toimijoita yhtä lailla kuin julkisen sektorin työntekijöitä – jokainen hammashoitola ja kuntoutuskeskus tekee upeaa työtä ihmisten terveyden edistämiseksi.

Totuus taitaa olla se, että viher-vasemmistolla ei ole mitään omaa visiota tulevaisuuden sotesta. Vastustaminen on kehno visio.

On tärkeää, että Kokoomus on mukana hallituksessa näin suurten uudistusten keskellä. Ajatelkaa mitä siitä tulisi jos näitä uudistuksia tehtäisiin punamultaa käsissä.

Meidän on hyvä lähteä täältä kohti kuntavaaleja. Meillä on hyvä ote uudistuksiin ja tulevien kuntien tehtävät ovat kuin meille räätälöityjä. 

Lähdetään hyvällä mielellä ehdokashankintaan ja vaalityöhön!

Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpon puhe puoluevaltuustossa 26.11.2016:
www.facebook.com/kokoomus/videos/10153918250232102