Petteri Orpo: Me emme hyväksy minkäänlaista väkivaltaa, emme rasismia emmekä ihmisten leimaamista

Osallistuimme ennen tätä kokousta isolla porukalla väkivallan vastaiseen mielenilmaukseen Kansalaistorilla. Uusnatsien mielenosoituksessa pahoinpidellyn miehen kuolema on järkyttänyt syvästi ja aiheuttanut laajaa keskustelua.

Kokoomus tuomitsee tapahtumat ja esittää osanottonsa väkivallan uhrin omaisille. Me emme hyväksy minkäänlaista väkivaltaa, emme rasismia emmekä ihmisten leimaamista ihonvärin tai uskonnon perusteella. Ilman mitään sivulauseita, muttia tai jossia.

Suomessa meillä jokaisella on sananvapaus, yhdistymisvapaus ja oikeus mielipiteisiin. Vapauksien lisäksi meillä on myös vastuu. Vastuu noudattaa lakeja ja järjestyssääntöjä.

Suomen laki kieltää rasismin ja kiihottamisen kansanryhmää vastaan. Suomen laki kieltää väkivallan. Kokoomuksen mielestä väkivaltaisten äärijärjestöjen toiminta tulee kieltää lailla. Järjestöt, jotka käyttävät väkivaltaa poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseen eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan.

Lailla ei tehtyä saa tekemättömäksi eikä ääriajattelua loppumaan. Lain muuttaminen olisi kuitenkin vahva signaali yhteiskunnalta, ettemme hyväksy tällaista toimintaa. Kenenkään ei pidä hyväksyä. Väkivallan käytölle ei saa antaa pienintäkään ymmärrystä.

Toivon, että suomalaisten suuri enemmistö, joka on suvaitsevaa ja viisasta väkeä, nousee puolustamaan suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa ja suomalaista avointa yhteiskuntaa. Tässä rintamassa seisoo myös Kokoomus.

Vihapuhe on osa ääriliikkeiden kasvualustaa. Pitkällä aikavälillä vihapuhe lisää vastakkainasettelua ja väkivaltaa. Siksi siihen on puututtava nykyistä tarmokkaammin ja johdonmukaisemmin.

Ministeri Risikko on antanut poliisijohdolle tehtäväksi valmistella nopeasti käyttöön otettavia toimintamalleja, joilla voidaan entistä tehokkaammin puuttua vihapuheeseen. Nämä toimintamallit tarkoittavat esimerkiksi vihapuhetta paljastavien, tutkivien ja ennalta ehkäisevien ryhmien entistä tiiviimpää yhteistyötä.  Tämän lisäksi arvioidaan tarvitaanko lainsäädännöllisiä muutostarpeita vihapuheeseen puuttumiseksi.

Meidän on paljon laajemmin ja perinpohjaisemmin puututtava vihapuheen, poliittisen väkivallan, väkivallalla uhkaamisen ja rasististen tunnusten esittämiseen. Tulevana maanantaina käymme hallituksen strategiaistunnossa läpi ministeri Risikon johdolla valmisteltua toimenpideohjelmaa väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan puuttumiseksi.
Toimet eivät rajoitu vain turvallisuusviranomaisten piiriin, tarvitaan paljon muitakin toimia.

Opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen on jo keväällä käynnistänyt Merkityksellinen Suomessa -nimisen ohjelman – kymmenen toimenpidettä, joilla torjutaan vihapuhetta ja osattomuutta muun muassa kouluissa ja järjestöissä.

Kukaan ei ole syntyessään rasisti. Syrjivä ajattelu ja vihapuhe ovat asioita, jotka opitaan. Esimerkiksi osattomaksi jäämisen kokemukset, syrjäytyminen ja turhautuminen ajavat etsimään merkityksiä ääriliikkeistä.

Merkityksellinen Suomessa -ohjelmassa otetaan käyttöön koulutuksen, kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnan toiminnot sen varmistamiseksi, että lapset ja nuoret oppisivat alusta alkaen suvaitsevaisiksi, toista kunnioittaviksi ja yhdenvertaisuutta arvostaviksi.

Lasten ja nuorten parissa työskenteleviä kouluttamalla varmistetaan, että heillä on ammattitaitoa käydä hankalia keskusteluja vihapuheeseen, rasistiseen käytökseen ja radikalisoitumisen signaaleihin liittyen.

Olen syvästi huolissani Suomesta. Asema-aukion tapahtuma pysäytti, mutta se ei ole ainoa esimerkki väkivaltaisiin tekoihin, vihapuheeseen tai täydelliseen välinpitämättömyyteen ajaneesta ajattelusta.

Emme voi puhua enää yksittäistapauksista. Meidän on puhuttava koko maan, suomalaisten, heikentyneestä hyvinvoinnista ja tehtävä kaikkemme sen parantamiseksi.

Demokraattinen yhteiskunta ei ole itsestäänselvyys, eikä se säily itsestään. Hyvinvoivat ihmiset tekevät hyvinvoivan yhteiskunnan.

Vuosia kestänyt talouden taantuma on synnyttänyt maahan korkean työttömyyden ja lisännyt eriarvoistumista. Heikosta taloustilanteesta johtuen hyvinvointipalveluista ja tulonsiirroista on jouduttu vuosi vuoden jälkeen leikkaamaan, mikä on jälleen lisännyt eriarvoisuutta.

Eriarvoistumisesta seuraa ääriajattelua. Syrjäytyminen ja pettymys yhteiskuntaan ovat liian hyviä kasvualustoja ääriajattelulle ja väkivallalle.

Paras ja ainoa kestävä tapa estää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä on työllisyyden parantaminen. Vain korkeammalla työllisyysasteella meillä on mahdollisuus huolehtia tärkeistä hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja heikompiosaisista.

Kokoomus nosti elokuussa työllisyyden budjettiriihen ja keskustelun ytimeen.

Kun kesällä valmistauduimme valtiovarainministeriössä talousarvioesityksen laadintaan, kävimme periaatteellisen keskustelun hallituksen talouspolitiikan linjasta.

Budjetin suuri alijäämä ja velkaantuminen olisivat puoltaneet uusia säästötoimia jo nyt budjettiriihessä. Tämä olisi tarkoittanut uusia säästöjä palveluihin ja tulonsiirtoihin jo päätettyjen neljän miljardin säästöjen päälle.

Kävi kuitenkin selväksi, ettei Suomen taloutta käännetä pelkästään leikkaamalla. Julkisen talouden tasapainon ratkaisee työllisyyskehitys.

Herättelimme muut siihen, että nykyiset toimenpiteet eivät riitä hallituksen tärkeän tavoitteen, eli 72 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseen. Jos työllisyyttä ei kyetä nostamaan, niin uusia leikkauskierroksia joudutaan tekemään vuosi toisensa jälkeen tästä hamaan tulevaisuuteen.

Tämän vuoksi teimme selkeän valinnan, että laitamme hallituksen työssä kaikki paukut työllisyyttä edistävien toimiin.

Miksi tuo 72 prosenttia on niin tärkeä tavoite?

Puhuin Lappeenrannassa keskiluokasta. Tuosta ahkerien suomalaisten joukosta, joka pitää Suomea pystyssä. Maksamistaan veroista he ovat saaneet vastineeksi hyvät palvelut ja turvallisen yhteiskunnan.

Kaikissa länsimaissa keskiluokkaa uhkaa kutistuminen. Tämä johtuu globalisaatiosta ja teknologian kehittymisestä. Suomessa kehitystä vauhdittaa yhteiskunnan jäykät rakenteet, jotka eivät jousta maailman muutoksen tahdissa.

Kun maksajien joukko kutistuu, jäljelle jäävien rasite kasvaa. Toisaalta yhä useampi jää mukana olevien ulkopuolelle, eikä löydä reittiä takaisin työhön eikä näkymää tulevaisuuteen.

Ilman vahvaa keskiluokkaa ei ole hyvinvointia, koska ei ole sen kustantajia.

72 prosenttia on kylmä luku, mutta sillä on välittävä merkitys.

Se mahdollistaa reilun yhteiskunnan, jossa nykyistä paljon useammalla on mahdollisuus olla mukana rakentamassa omaa, läheistensä ja Suomen hyvinvointia.

Se mahdollistaa hyvinvointivaltion ytimen, eli meille kaikille tärkeiden palveluiden säilyttämisen ja kehittämisen; päiväkodit, vanhustenpalvelut, sairaalat ja koulut.

Se mahdollistaa sen, että pystymme pitämään kaikki mukana; tulonsiirrot ja palvelut niille, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan tai jäävät työttömiksi.

Se mahdollistaa tulevaisuuden rakentamisen, koska silloin meillä on mahdollisuus panostaa kunnolla tulevaisuuteen; kouluihin, tutkimukseen ja teknologiaan.

Haluan siis korostaa, että korkea työllisyys ja kestävä julkisen talouden pito eivät ole arvoja sinänsä.

Työllisyys ja vahva julkinen talous ovat välineitä tuottaa hyvää. Erityisesti näissä onnistuminen on yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien etu, koska he kärsivät ensimmäisinä, kun tasapaino vaarantuu.

Kokoomuksen tavoitteiden mukaista on, että mahdollisimman moni suomalainen osallistuu työhön. Vain tätä kautta kykenemme yhdessä rakentamaan riittävät palvelut ja tulonsiirrot, jotka varmistavat kaikille suomalaisille mahdollisuuksien tasa-arvon ponnistaa niin korkealle, kun kukin meistä pystyy. Me uskomme, että kaikkia suomalaisia tulee kannustaa saavuttamaan parhaansa.

Kuten huomaatte – ei ole tärkeämpää avainta hyvinvointiin kuin työllisyys. Emme vastusta yhtään sellaista uudistusta, joka lisää työntekoa ja työnteon kannustimia.

Olemme tässä hallituksessa rakentaneet päämäärätietoisesti polkua kohti 72 prosentin työllisyysastetta.

Olemme keventäneet työn verotusta hallituksen kahdessa ensimmäisessä budjetissa miljardin euron edestä. Tämän lisäksi olemme tehneet yli 300 miljoonan euron ansiotasoindeksitarkastukset, ettei kenenkään työn verotus kiristy yleisen ansiotason nousun seurauksena.

Veronkevennyksen on tehty oikeudenmukaisesti. Ensin päätettiin 450 miljoonan työtulovähennyksestä pieni-ja keskituloisilla ja kikyn yhteydessä 515 miljoonan tasaisesta 0,6 prosenttiyksikön aidosta kevennyksestä kaikkiin tuloluokkiin ja myös eläkeläisille, joille suunnattiin 137 miljoonan kevennys.

Tällä ratkaisulla tuetaan etupainotteisesti haurasta kotimaista kasvua ja työllisyyttä.

Olemme parantaneet kotitalousvähennystä yli 30 miljoonalla eurolla, jotta suomalaisille kotitalouksille olisi entistä kannattavampaa työllistää eri alojen ammattilaisia.

Olemme madaltaneet useilla eri toimilla työllistämisen kynnystä erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, joille työntekijän palkkaaminen on aina suuri riski.

Olemme aloittaneet uudistukset työttömyysturvaan, jolla sitä muovataan passiivisesta aktivoivaksi turvaksi. Tämä tarkoittaa, että työttömyyden tukemisen sijaan tuetaan entistä vahvemmin uutta työllistymistä. Jatkossa työttömyysturvaa voi käyttää myös palkkatukena tai yrittäjän starttirahana.

Erityisen tyytyväinen olen toimista, joilla parannetaan naisten työmarkkina-asemaa ja työllistymistä.

Vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamista työnantajien kesken 2500 euron kertakorvauksella.

Ja tärkeää on, että olemme päättäneet alentaa kaikkein pienituloisimpien perheiden päivähoitomaksuja ja kehittää varhaiskasvatusta, jotta työnteko olisi kannattavaa myös pienten lasten vanhemmille – vaikkapa sitten osapäivätyönä.

Yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamista, maksuperusteista arvonlisäveroa, ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämistä, asuntorakentamisen lisäämistä, innovaatiopankkia tai innovaatioseteleitä – tai lukuisia muita toimenpiteitä.

Kaikki ovat pieniä ja suuria askelia kohti samaa 72 prosentin maalia.

Se on kuitenkin sanottava rehellisesti ääneen, että hallituksen nyt sopimat toimet eivät vielä riitä 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamiseen.

Käymme maanantaina koko hallituksen kesken läpi valtiovarainministeriön arviota hallituskauden työllisyyskehityksestä. Nykyarvion mukaan työllisyys nousisi vain 69,7 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä. Olemme siis jäämässä jopa 68 000 työpaikan verran jälkeen asetetusta tavoitteesta.

Tämä tarkoittaa, että hallituksen on tänä syksynä ja viimeistään ensi kevään puoliväliriihessä sovittava uusista kasvua ja työllisyyttä vahvistavista toimista. Meille työllisyystavoite on hallitusohjelman tärkein kohta. Edellytämme, että siitä pidetään kiinni.

Kysymys on viime kädessä siitä, että onko tämä hallitus edelleen toimintakykyinen ja että kykeneekö se noudattamaan omaa ohjelmaansa. Minä uskon, että on ja pystyy.

Suomen suuntaa ei kuitenkaan käännetä pelkillä työllisyystoimilla. Meidän on perustavanlaatuisella tavalla uudistettava Suomea.

Jotta voi uudistua pitää ymmärtää maailmaa. Pitää ymmärtää ympärillä tapahtuva suunnaton muutos. Muutoksen vauhti on luja, riippumatta siitä, haluammeko muutosta tai emme. Teknologia kehittyy, globalisaatio tuo uutta kilpailua, väestönkasvu ja kaupungistuminen jatkuu. Ilmastonmuutos vaatii meiltä ratkaisuja ympäristöongelmiin.

Kokoomus on Suomea uudistava voima. Yksikään uudistus ei ole jäänyt eikä tule jäämään meistä kiinni.

Olen todella tyytyväinen nykyisen hallituksen jo saavuttamista uudistuksista, joista tällä viikolla ratkaistu liikennekaari on hieno ja vaikutukseltaan merkittävä esimerkki.

Jo aiemmin olemme vapauttaneet kauppojen aukioloajat, sopineet alkoholilainsäädännön uudistamisesta ja siitä, että valinnanvapaus on sote-uudistuksen keskeinen osa. Budjettiriihessä pantiin Kokoomuksen ehdotuksesta liikkeelle työ kannustinloukkujen purkamiseksi sekä yritysverotuksen kokonaisuudistus.

Jokaisen uudistuksen taustalla tulee olla ymmärrys maailmasta ja muutoksesta. Jokaisella uudistuksella tulee olla myös selkeä tavoite. Muutoksia ei tehdä muutoksen vuoksi. Me teemme muutoksia siksi, että ne parantavat suomalaisten hyvinvointia ja helpottavat arkea.

Soten valinnanvapaus on se uudistus, joka tulee todella muuttamaan tämän maan sosiaali- ja terveyspalvelut ihmisille helpommiksi käyttää.

Se tarkoittaa, että jokainen suomalainen voi jatkossa päättää itse, minne menee lääkäriin, kun lapsella on korvatulehdus tai kun mökillä sattuu tapaturma. Ja että lääkäriin pääsee heti, ei neljän viikon jonottelun jälkeen.

Valinta tehdään laadun ja hinnan perusteella valittujen palveluntarjoajien välillä.

Vielä ei kuitenkaan ole valmista. Suomalainen valinnanvapausmalli rakennetaan tämän syksyn aikana. Tulemme tekemään kaikkemme taataksemme jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden hyvään hoitoon, varallisuudesta riippumatta. Se, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti, on reilun yhteiskunnan merkki.

Me haluamme, että suomalaiset voivat itse valita ja vaikuttaa omiin palveluihinsa. Me luotamme ihmiseen ja hänen arviointikykyynsä. Kuka olisi parempi asiantuntija arvioimaan palvelun laatua kuin potilas itse?

Yhdenvertaisuus ja ihmiseen luottaminen ovat kokoomukselle arvoja, joista emme luovu. Siksi valinnanvapaus on meille kynnyskysymys. Ilman valinnanvapautta sote-uudistusta ei tule.

Tulemme myös pitämään huolen siitä, että valinnanvapausmalli rakennetaan niin, että se ei tuhlaa veronmaksajien rahoja. Tarkoitus on, että julkinen sektori hyödyntää markkinataloutta ja yksityistä sektoria, ei päinvastoin.

Valinnanvapauden lainsäädäntöluonnos valmistuu lähiaikoina. Silloin pääsemme tosiasioiden pohjalta keskustelemaan tulevasta mallista ilman vääriä tietoja, jotka nyt hallitsevat keskustelua.

Sote-uudistuksesta puhuttaessa on liian usein unohdettu eräs valtavan tärkeä ryhmä. Sosiaali- ja terveysalalla kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee lähes 200 000 sote-alan ammattilaista, jotka siirtyvät uudistuksen myötä maakuntien palvelukseen. Heidän työssään ja arjessaan uudistuksella on aivan erilainen merkitys kuin meillä palvelujen käyttäjillä.

Ymmärrän erittäin hyvin sen epävarmuuden, jota omaan työhön ja sen järjestämiseen kohdistuva julkinen – joskus kiivaskin – keskustelu synnyttää.

Me tarvitsemme sujuvampaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, jossa potilaita kohdellaan inhimillisesti ja empaattisesti. Sellaista ei synny ilman ihmisiä. Tärkeää arjen työtä tekeville sairaanhoitajille, hoiva-avustajille ja lääkäreille sekä muulle alan henkilöstölle haluan sanoa, että teitä kuunnellaan.

Toivon, että haluatte olla aktiivisesti ja aloitteellisesti mukana rakentamassa parempia palveluita kaikille suomalaisille.

Osallistuin viikko sitten puolueiden puheenjohtajapaneeliin, jossa oli tarkoitus puhua tulevaisuuden kunnasta. Kuinkas siinä kävikään? Keskustelimme tunnin verran sotesta – eli tulevaisuuden maakunnasta. Kymmenen minuuttia ennen paneelin päättymistä juontajakin totesi, että nyt voisimme hetken keskustella niistä palveluista ja tehtävistä, joita kunnille uudistuksen jälkeen jää.

Hauska juttu. Mutta myös karu totuus siitä, kuinka kuntakeskustelua tällä hetkellä käydään. Fokus ja kiinnostus on sotessa ja maakunnissa. Uudistuksen jälkeisen kunnan tehtävät ja rooli tuntuvat jäävän monelle kysymysmerkiksi.

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeisen kunnan tehtävät on hyvin helppo määritellä. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään maakunnille, kunnille jää kaikki se, mikä nykyäänkin on, miinus sote. Sen monimutkaisempi tämä muutos ei ole.

Tässäkin kohtaa muutos on ennen kaikkea mahdollisuus. Minä näen soten siirtymisen maakuntiin antavan nimenomaan kunnille ja kuntalaisille tilaisuuden ryhtyä kehittämään omaa kotikuntaa aivan uudella otteella.

Yli 15 vuotta kaupunginvaltuustossa istuneena tiedän, kuinka suuren osan valtuustotyöstä sote-asiat ovat lohkaisseet. En juuri liioittele kun sanon, että yhtä hyvin kunnanvaltuustoja olisi voinut kutsua sote-valtuustoiksi.

Sote-uudistus on nyt meille sysäys uudistumiseen myös kunnissa. Nyt on juuri se hetki, kun voimme porukalla ryhtyä tekemään kotikunnistamme parempia.

Kääritään siis hihat. Ryhdytään yhdessä miettimään, millaisen kunnan haluamme itsellemme ja jälkeemme tuleville rakentaa.

Nyt pääsemme vastaamaan aivan uudenlaiseen, positiiviseen, kysymykseen: Kuinka saamme kaikki kuntalaiset voimaan mahdollisimman hyvin?

Sote-uudistuksen jälkeen kunnista tulee nimittäin koulutuksen, sivistyksen, kulttuurin, liikuntapalveluiden ja elinvoiman keskuksia. Kaikkien kuntalaisten tarvitsemat tärkeät palvelut pääsevät aidosti keskiöön.

Miten laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut järjestetään siten, että perheet saavat oman kotinsa läheltä hoitopaikan lapselleen? Että perusopetuksessa jokaisella opettajalla on riittävästi aikaa jokaiselle lapselle ja koulutilat ovat hyvässä kunnossa. Että kunnassa on vireää liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Ja että kunta luo hyvät edellytykset yrittäjyydelle, jotta kuntaan investoidaan ja jotta uusia työpaikkoja syntyy.

Kunnan budjetista leijonanosa käytetään jatkossa koulutukseen. Se on aikaisempaan nähden valtava muutos. Se on meille kokoomuslaisille myös valtavan tervetullut muutos.

Kun maailma ympärillä muuttuu, myös elämässä tarvittavat taidot muuttuu. Siksi opetusministeri Sannin johdolla käynnistetty peruskoulu-uudistus on aivan keskeisessä roolissa suomalaisten hyvinvoinnin parantamisessa.

Lasteni kautta näen peruskoulumme merkityksen ja kehittymisen joka päivä. Näen, miten heidän opettajansa ovat sitoutuneita työhönsä, tukevat ja kannustavat jokaista lasta oppimiseen ja löytämään omat vahvuutensa.

Korkeasti koulutetut opettajamme ovat koko peruskoulu-uudistuksen arkkitehteja, siksi heidän osaamiseensa panostetaan. Jokaiseen kouluun koulutetaan tutoropettaja, joka tukee uuden teknologian hyödyntämistä kaikessa opetuksessa. Jokaiselle opettajalle taataan mahdollisuus kehittää osaamistaan ja päästä täydennyskoulutukseen. Tätä kunnan taloustilanne tai asuinpaikka ei saa estää.

Lapsemme tekevät joka päivä koulussa hienoja asioita, joista meillä vanhemmilla ei ole tietoakaan. Uusi teknologia on monessa koulussa jo arkipäivää. Uusissa opetussuunnitelmissa painotetaan tulevaisuuden taitoja, esimerkiksi kriittistä ajattelua ja kansainvälisyyttä. Koodaus tuodaan jo peruskoulun alaluokille. Uutena tavoitteena on tuoda tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään, jotta lapsemme liikkuisivat riittävästi.

Aivan upeita asioita, joista meidän vanhempina kannattaa olla tyytyväisiä. Nämä ovat myös esimerkkejä siitä, että Kokoomus tekee koko ajan työtä koulutuksemme uudistamiseksi. Me haluamme, että peruskoulumme on jatkossakin maailman paras. Siksi me panostamme sen uudistamiseen 90 miljoonaa euroa.

Haluan nostaa esiin vielä kaksi konkreettista asiaa, jotka me kokoomuslaiset otamme tavoitteiksi.

Asetetaan tavoitteeksi, että turvaamme opettajille aina, kun se vain on mahdollista, vakinaisen työsuhteen. Että annamme toivoa tulevasta erityisesti nuorille, vastavalmistuneille opettajille.

Toinen tavoite liittyy lasten ja nuorten harrastamiseen. Monessa perheessä raha ei siihen riitä. Joka kolmas lapsi on joutunut luopumaan harrastamisesta varojen puuttuessa. Näin ei voi olla.

Kokoomus haluaa, että harrastustakuusta tulee totta. Vähintään yksi harrastus jokaiselle lapselle. Se on hyvä ja konkreettinen tavoite, jonka saavuttaminen vaatii yhteistyötä. Siihen tarvitaan paitsi hallitusta, opetusministeriä ja eduskuntaa, myös kaikkia meidän valtuutettuja ja kuntapäättäjiä ympäri Suomen.

Haastan jokaisen teistä tekemään kotikunnassaan aloitteen, joka edistää harrastustakuuta. Itse lupaan tarttua toimeen omassa kotikaupungissani Turussa.

Otetaan mahdollisuuksien luominen kokoomuslaisen kuntapolitiikan johtotähdeksi.

Vapaus on meille kokoomuslaisille keskeinen arvo. Vapaus, vastuu ja toisista välittäminen kulkevat käsi kädessä. Kieltojen sijasta meidän pitäisi mahdollistaa asioita. Kannustaa ja uskaltaa kokeilla. Luottaa kuntalaisiin ja kunnan päättäjiin siinä, että he osaavat tehdä parhaat ratkaisut kunnassa.

Otetaan vapaakuntakokeilu laajasti käyttöön. Hyväksytään se, että meillä on hyvin erilaisia kuntia, joissa ratkaisut hyvän elämän rakentamiseksi ovat erilaisia. Annetaan kunnille enemmän eväitä toteuttaa asioita, järjestää palveluita ja tehdä paikallisia päätöksiä.

Parhaimmillaan kotikunta yhteisö, joka takaa jäsenilleen sujuvan arjen, turvallisen ympäristön ja tulevaisuuden täynnä mahdollisuuksia. Kuka muu kuin kuntalaiset itse tietäisivät paremmin, miten juuri heidän kunnassaan kannattaa toimia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi?

Kuntavaaleihin on tänään 197 päivää. 197 päivää aikaa säilyttää ja ansaita suomalaisten luottamus. Sitä luottamusta ei ansaita nokkelilla mainoskampanjoilla tai mustavalkoisella populismilla. Se luottamus ansaitaan pitkäjänteisellä ja tulevaisuuteen katsovalla työllä kuntalaisten hyväksi. Siinä me kokoomuslaiset olemme hyviä.

Minä en usko, että kuntavaaleissa pärjää höpöttämällä ja julistamalla. Suomalaiset ovat siihen liian fiksua ja käytännönläheistä väkeä. Kuntavaaleissa luottamus lunastetaan kolmella tavalla: menemällä sinne missä ihmiset ovat, kuuntelemalla ja ymmärtämällä heitä sekä viemällä kuulemansa asiat eteenpäin, ratkottavaksi.

Kokoomuksen pitää näkyä ja kuulua – mutta ennen kaikkea kuulla! Ei ole montaa niemeä tai notkelmaa, johon ei kokoomusteltta säännöllisesti nousisi. Olemme opetelleet ottamaan haltuun myös toisenlaiset turut ja torit: puolueen työhön voi nykyään osallistua vaikkapa verkossa tai vaikuttajaryhmään kuulumalla.

Kuunteleminen on meille periaate, josta emme luovu. On kuunneltava myös niitä, jotka ovat kanssamme eri mieltä. Hyviä ideoita ja huomioita voi tulla yllättäviltäkin tahoilta!

Siksi lähdemme näihin kuntavaaleihin korvat enemmän auki kuin koskaan: koko syksyn kierrämme Suomea ja kyselemme, millainen olisi juuri Sinulle hyvä kotikunta.

Vastauksensa voi jättää myös verkossa www.kaikillehyvä.fi -sivulla. Kaikki saamamme ajatukset keräämme talteen, analysoimme ne ja käytämme johtopäätöksiä Kokoomuksen kuntatavoitteita asettaessamme.

Olen puhunut paljon uudistamisesta, ja olen puhunut paljon luottamuksesta. Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnille ne ovat erottamaton pari. Ilman luottamusta ei voi uudistaa. Ilman uudistamista ei luottamus säily.

Jatketaan siis reippaasti uudistamista! Jatketaan sääntelyn purkamista, koulutuksen kehittämistä, työllisyyttä edistävien toimien tekemistä. Jatketaan tulevaisuuteen suuntaavaa politiikkaa, eikä tyydytä helppoihin pikavoittoihin.

Ja lisäksi: tehdään joka päivä kaikkemme, että olisimme suomalaisten luottamuksen arvoisia.

 

Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon puhe puoluevaltuustossa 24.9.2016