Perintöveroa on kevennetty ? ei kiristetty

Perintöverouudistuksessa tavanomaisten perintöjen saajat laitettiin etusijalle. Uudistuksen myötä pienet perinnöt vapautuivat verosta kokonaan. Jopa kolmesta neljäsosasta, eli 75 prosentista perintöjä, veroa ei tarvitse maksaa enää lainkaan. Ennen uudistusta verottomien perintöjen osuus oli yksi kolmasosa.

Tämän lisäksi poistettiin kolmas veroluokka, mikä tarkoitti esimerkiksi sitä, että avopuolisoiden perintöverotus keventyi.

Vuonna 2009 tehtiin vielä pienempi uudistus perintöverotukseen. Lasten ja puolisoiden perinnön ja lahjojen veroprosentteja alennettiin edelleen kolmella prosenttiyksiköllä.

Perintöverotusta on siis kevennetty erittäin merkittävästi Kokoomuksen toimesta.

Mistä perintöveroon liittyvässä uutisoinnissa on ollut kyse?

Aamulehti (16.12.09, Uutiset A4 sekä verkkolehti) uutisoi näyttävästi, että Verohallinnon uusi arvostamisohje rokottaa perijöitä ja lahjojen saajia. Aamulehden mukaan uusi ohje voi nostaa merkittävästi muun muassa kiinteistöjen, peltomaan ja metsän arvoa ja siten perittävää veroa. Aamulehti antoi monelle virheellisen kuvan, että kaikkien perintöveroja oltaisiin nostamassa. Siitä ei ole kyse.

Myös Yleisradio (16.12.) revitteli virheellisesti, että perintöverotusta kiristetään, ja että minä sellaista puolustaisin.

Perintöveroa ei kiristetä uutisoinnista huolimatta. Sen sijaan Verohallinto on ilmoittanut yhtenäistävänsä perittävän omaisuuden arvoituskäytännön eduskunnan säätämän lain mukaiseksi. Nyt kansalaisia on kohdeltu todella eriarvoisesti lain ja verottajan edessä riippuen siitä minkä verotoimiston alueella on sattunut asumaan. Jokaista kansalaista on kohdeltava lain ja verotuksen kohdalla tasapuolisesti. Nyt näin ei ole tapahtunut.

Torstain 17.12. Helsingin Sanomat (Kotimaa A5) taas kertoi asiasta niin kuin se on. Sitä lukemalla tuskin kenellekään jäi väärää käsitystä asiasta. Laatujournalismille on aina tilausta.

Selvää on, että Verohallinnon tiedottaminen asiassa on ontunut. Verotuksen toteuttamiseen liittyvissä ohjeissa tiedottamisen tulee olla ajantasaista ja avointa. Hyvä esimerkki tästä on, että en minäkään ohjeesta tiennyt ennen kuin lehdistö asiasta kysyi. Päätöksenteon näkökulmasta minun, valtiovarainministeriön tai hallituksen ei tästä ole tarvinnutkaan tietää tai päättää. Asia kuuluu Verohallinnon itsenäiseen toimialaan sen toteuttaessa lakia mahdollisimman oikealla ja tasapuolisella tavalla. Ja itse asia on oikea ? lain noudattaminen ja kansalaisten tasaveroinen kohtelu.

Miksi perintö- ja lahjaveron arvostamisohjetta muutetaan?

Perintö- ja lahjaverolaki (9 §) lähtee siitä, että omaisuus arvostetaan käypään arvoon. Lain mukaan käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa (eli todennäköistä kauppahintaa).

Tähän mennessä lain henki ei ole täysin toteutunut, koska arvostamisohjeet ovat Suomessa olleet virastokohtaisia. Tämä on asettanut perinnönsaajat eri asemaan riippuen siitä, missä he asuvat. Arvostuksessa otetaan tietysti edelleen huomioon eri alueiden väliset hintaerot, mutta nyt on kyse siitä, ettei joka puolella käypää arvoa ole laskettu samoin perustein.

Tottakai se myös tarkoittaa sitä, että niiden verotoimistojen alueella, joissa omaisuutta on ennen arvostettu alle lain määräämän tason, tulevat perinnöt arvotetaan lain mukaisesti korkeammin. Mutta lainmukainen ja yhdenvertainen arvottaminen ympäri maan lienee lähes jokaisen mielestä oikein.

Perijät ja lahjoja saavat asetetaan jatkossa samaan asemaan riippumatta siitä, minkä verotoimiston alueella sattuu asumaan. Vielä tärkeämpi peruste on se, että erilaisia perintöjä saavat asetetaan samanarvoiseen asemaan. Perintöveron suuruus ei saisi vaihdella sen mukaan, periikö esim. maata, asunnon tai selvää rahaa.

Koko Suomessa ohjeistus on saatava samaksi. Uuden arvostamisohjeen ensisijaisena tavoitteena on, että käytännöt ja menettelyt käyvän arvon antamiseksi ovat valtakunnallisesti yhtenäisiä. Tämä on välttämätöntä kansalaisten yhdenmukaisen verokohtelun takaamiseksi.

Kokoomus haluaa jatkossakin keventää perintöverotusta

Kokoomuksen pitkäaikainen tavoite perintöveron huojennuksesta toteutettiin heti ensimmäisestä budjetissa v. 2008 alusta lähtien. Perintöverotus keveni merkittävästi kaikilla, mutta erityisesti leskien ja alaikäisten lasten osalta.

Jonkin tasoisen perintö- ja lahjaverotuksen säilyttämistä voi perustella siitä näkökulmasta, että verotus ylipäänsä perustuu myös veronmaksukykyyn. Mikäli saa perinnön tai lahjan, kiistatta veronmaksukyky tältä osin paranee.

Kokoomus haluaa kuitenkin jatkossakin huolehtia, ettei perinnönsaanti esimerkiksi pakota leskeä lainanottoon ja että suomalaisten yritysten ja työpaikkojen toiminta voidaan siirtää ilman suuria vaikeuksia uudelle yrittäjäsukupolvelle. Se tarkoittaa, että Kokoomuksen mielestä perintöverotusta tulee tulevaisuudessakin keventää omaisuusarvojen kasvaessa.