Paula Risikko: Suomeen hallituskaudet ylittävä liikennepoliittinen suunnitelma

Paula Risikko

Eduskunnan 2. varapuhemies Paula Risikko vaatii pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän suunnitteluun. Risikko ehdottaa, että Suomelle laadittaisiin parlamentaarisessa yhteistyössä 12-vuotinen liikennepoliittinen suunnitelma. Suunnitelma sisältäisi muun muassa periaatteet liikenneinfrastruktuurin ja -palvelujen ylläpitoon ja kehittämiseen.

”Liikennejärjestelmän suunnittelu vaatii pitkäjänteisyyttä tempoilevan liikennepolitiikan sijaan. Liikennepoliittista suunnitelmaa ei laadittaisi vain suunnitelman vuoksi, vaan se olisi vastattava pitkäjänteisesti liikenteen kehittämisen tarpeisiin eri näkökulmista”, ehdottaa varapuhemies Paula Risikko vappupuheessaan Seinäjoella.

Useissa maissa on jo siirrytty pitkäjänteiseen liikennejärjestelmän suunnitteluun. Esimerkiksi Norjassa katsotaan kymmenen, Ruotsissa kaksitoista ja Virossakin kahdeksan vuotta eteenpäin. Tämä on lisännyt ennustettavuutta liikennejärjestelmän kehittämisessä. Pitkäjänteinen suunnitelma ei olisi paikalleen jämähtänyt paperi, vaan sitä tulisi päivittää säännöllisesti muutaman vuoden välein.

”Liikenne on alue, jolla valtava merkitys elinkeinoelämälle ja siten maamme kilpailukyvylle, työllisyydelle, turvallisuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille. Ennustettavuus on yksi tärkeimmistä asioista, jota politiikka voi liike-elämälle tarjota”, sanoo Risikko.

Risikon mukaan väylähankkeisiin investoiminen on kaikin puolin kannattavaa. Miljoonan euron panostus työllistää rakentamisaikaisina vaikutuksina 15-17 henkilötyövuotta. Liikenneinvestoinneilla on sinänsä elvyttävä vaikutus, mutta vielä keskeisempää ovat hankkeiden liikenteelliset ja laajemmin muut yhteiskunnalliset vaikutukset. Panostuksia liikenneverkkoon ei pidä nähdä kuluerinä vaan investointeina yhteiskunnan toimintaedellytysten ja kansallisen kilpailukyvyn turvaamiseen.

”Meidän tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön liikennepolitiikan uusiin keinoihin sisältyvä potentiaali hyvinvoinnin, työllisyyden, taloudellisen kasvun ja Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tarvitaan yhteistä tahtoa ja rohkeutta uuden edessä. Liikennepolitiikka on olennainen osa muuta yhteiskuntapolitiikkaa. Niin maankäyttöä, asumista kuin liikennettäkin pitää katsoa kokonaisuutena”, sanoo Risikko.

”Logistiikan sujuvoittaminen on avain kustannusten vähentämiseen esimerkiksi teollisuudessa. Matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta voidaan usein parantaa merkittävästi täsmätoimin. Esimerkiksi jatkosähköistämällä puuttuvia rataverkon osia mahdollistetaan kuljetukset ilman veturinvaihtoa”, jatkaa Risikko.

Edellinen hallitus linjasi liikennepolitiikan suuntaviivat liikennepoliittisessa selonteossa vuonna 2012. Tämän lisäksi edellisen hallituksen aikana laadittiin Suomen meriliikennestrategia 2014-2022 sekä lentoliikennestrategia 2015-2030. Viime hallituskaudella työskenteli myös parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä, joka linjasi nykyisen hallituksen liikennepolitiikkaa.

”Viime hallituskauden osatarkastelut ovat hyviä, mutta kokonaisnäkemys puuttuu. Tarvitsemme suunnitelman, jossa koordinoidaan kaikkien liikennemuotojen toimiminen yhteen. Se tarkoittaa yhteistä suunnitelmaa niin raide-, vesiväylä-, lento- kuin tieliikenteenkin ylläpitoon”, toteaa Risikko.

Risikon mukaan Suomessa ongelmana on toimien ajoittaminen. Meillä reagoidaan tarpeisiin, eli tehdään sitten kun on pakko ja vielä silloinkin mahdollisimman vähän ja halvalla. Ruotsissa tehdään ennakkoon, jolloin luodaan edellytyksiä yrityksille ja ylipäänsä elinkeinotoiminnalle.

”Suomen pitää olla houkutteleva paikka yritysten sijoittua ja harjoittaa toimintaa. Tämä edellyttää toimivaa, olemassa olevaa infraa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Vaasan radan sähköistäminen. Sitä ei aluksi pidetty kannattavana, kun h/k-luku oli 0,3. Jälkitarkasteluissa luku onkin yli kahden. Sähköistys on tuonut mukanaan liikennettä eli tavara liikkuu siellä. Ei liikkuisi ilman sitä sähköistystä”, päättää Risikko.