Paula Risikko: Kevättä kohti

Paula_R_2015

Kansanedustajien ja muiden päättäjien yksi tärkeimmistä valmiuksista on kyetä ennakoimaan tulevia tilanteita sekä valmistautua niihin mahdollisimman hyvin. Eduskuntatyön alkaessa on hyvä ennakoida mitä tuleman pitää.

Kevään pääteemoja tulevat olemaan talous, turvapaikanhakijoihin liittyvät toimenpiteet sekä sote- ja itsehallintoalueuudistus.

Ensin taloudesta. Valtion budjetin koko tänä vuonna on 54,4 miljardia euroa. Valtionvelan arvioidaan nousevan peräti 106 miljardiin euroon. Tänä vuonna velkaa otetaan lisää noin 5,3 miljardia ja korkomenot ovat valtavat. Tästä syystä on jouduttu moniin määrärahaleikkauksiin.

Lisäksi normien purulla pyritään saamaan yhden miljardin säästö ja sote-uudistukselle on asetettu jopa kolmen miljardin kestävyysvajeen korjaustavoite.

Taloustilanne huomioon ottaen ei siis ole ihme, että yhteiskuntasopimusta kaivattaisiin nyt kipeästi. Jos sitä ei saada, joudumme käsittelemään korvaaviksi toimiksi valmisteltuja lakeja, jotka eivät todellakaan ole kenelläkään mieluisia. Joudumme etsimään myös lisäsäästöjä.

Turvapaikanhakijoiden tulo on hieman hidastunut, mutta edelleen väkeä tulee. Hallitus on tehnyt ja tekee monia toimenpiteitä, jotta tilanne pystytään pitämään hallinnassa. Haasteet eivät kuitenkaan ole vielä läheskään ohitse.

Vaikka Suomessa olevista vain yksi kolmasosa saisi turvapaikan, on sekin suuri määrä. Heidän sijoittamisensa kuntiin sekä niissä tapahtuvat kotouttamis-, koulutus- ja työllistämistoimet vaativat sekä resursseja että yhteiskunnan yleistä toimivuutta.

Omat vaativat haasteensa yhteiskunnalle tuovat myös ne ihmiset, jotka eivät saa turvapaikkaa Suomesta.

Kolmantena isona teemana ovat itsehallintoalueiden muodostamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvät yksityiskohdat.

Tähän mennessä on sovittu, että maahamme muodostetaan 18 itsehallintoaluetta, maakuntaa, joista 15 järjestää myös sosiaali- ja terveydenhuollon. Muita tehtäviä ko. hallinnontasolle ovat nykyisten maakuntaliittojen tehtävät, osa ELY-keskusten tehtävistä, mahdollisesti pelastustoimen tehtäviä sekä ehkä myös nykyisiä ministeriöiden hoitamia tehtäviä.

Sitä, otetaanko valtion aluehallinnon (AVI) tehtäviä tässä ruljanssissa luupin alle, ei vielä ole päätetty. Itse pitäisin todella outona, jos niitä ei otettaisi mukaan selvitykseen. Viime kaudella tehtiin jo pohjatyöt, joten valmista tietoa on vaikka millä mitalla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eteenpäin viemisen suurimmat päätettävät asiat ovat asiakkaan valinnanvapauden toteuttaminen sekä soten rahoitus. On päätettävä perusrahoituksesta, monikanavarahoituksen purkamisesta sekä valinnanvapauden rahoituksesta.

Perusrahoituksessa vaihtoehtoina ovat valtion rahoitus tai uusi verotustaso eli maakuntavero. Tällä hetkellä valtion rahoitus on ensisijainen vaihtoehto sotelle. Valtion ohjaus on sovittu niin vahvaksi, että olisi aika erikoista, jos valtiolla olisi valta, mutta ei rahoitusinstrumenttia sen käyttämiseen.

Joka tapauksessa koko valtionosuusjärjestelmä on uudistettava ja varmistettava, että kunnille jää riittävät resurssit selviytyä sekä vielä kannuste hoitaa vastuulleen jäävä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

 

Kirjoitus on julkaistu Ilkassa 21.1.2016