Pääministeri Stubbin ilmoitus energiapolitiikan kokonaisuudesta

Pääministeri Alexander Stubb antoi eduskunnalle ilmoituksen energiapolitiikan kokonaisuudesta 7.10.2014. Alla ilmoitus kokonaisuudesssaan.

Arvoisa puhemies,

Kun me täällä tänä päivänä puhumme energiapolitiikasta, puhumme itse asiassa monista muistakin asioista. Energiapolitiikka on ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa sekä talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Energiapolitiikka on myös huolto- ja omavaraisuutta ? sekä EU-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Siksi on äärimmäisen tärkeää, että koko eduskunta pääsee näistä suurista kokonaisuuksista keskustelemaan. Käsittelen tässä ilmoituksessani energiaratkaisuja näistä näkökulmista.

Arvoisa puhemies,

Maapallo ja sen luonto on meillä vain lainassa meidän jälkeemme tulevilta sukupolvilta. Ihmisen tieteellinen, tekninen ja taloudellinen kehitys on varjopuolenaan tuonut mukanaan myös suuria riskejä. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakäyttö ja ympäristön pilaaminen ovat ihmiskunnan suurimpia uhkia. Maapallo ja sen ekosfääri voidaan pilata myös lopullisesti.

Kansainvälisen ilmastopaneelin uusin raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdyt toimet eivät ole riittäviä. Uhka pystytään torjumaan vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Tarvitaan laaja sitoutuminen globaalien päästöjen vähentämiseen. Siksi asia on korkealla YK:n agendalla. Seuraava toivo sitovammasta kansainvälisestä sopimuksesta on 2015 Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä. Ilman sitovaa sopimusta, olemme ehkä lopullisesti myöhästyneet.

Ilmastonmuutosta ei siis ratkaista yksin. Meidänkin energia- ja ilmastopolitiikkamme perustuu EU:ssa yhdessä tehtäviin ratkaisuihin. EU:n vuoteen 2020 asetetut tavoitteet kuuluvat päästöjen vähentäminen, uusiutuvan energian lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Nämä tavoitteet ovat toteutumassa ainakin päästöjen vähentämisen ja uusiutuvan energian osalta.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi teimme 2010 merkittäviä energiapoliittisia linjauksia: energiatehokkuustoimia, uusiutuvan energian ohjelma sekä periaatepäätökset kahden uuden ydinvoimayksikön rakentamisesta. Näillä linjauksilla haluttiin parantaa myös Suomen energiaomavaraisuutta sekä vahvistaa kilpailukykyä.

Arvoisa puhemies,

Tästä pääsemmekin toiseen aiheeseen, eli talous-, teollisuus- ja työllisyyspoliittiseen näkökulmaan. Talouden ja ympäristön hyvinvointi eivät ole toistensa vastakohtia ? ellemme ehdoin tahdoin politiikallamme niistä sellaisia tee. Tavoitteiden kustannustehokkaassa toteutuksessa ei ole täysin onnistuttu eurooppalaisella tasolla. On huolehdittava että tehokkaimmat tavat vähentää päästöjä voittavat markkinoilla. Mitä pienemmin kustannuksin päästöjä vähennetään, sitä enemmän niitä on samoilla resursseilla mahdollisuus vähentää.

Tiukka päästötavoite ja toimiva päästökauppa ovat tehokkain tapa tämän toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osalta EU:n tavoitteet eivät saa liiaksi sitoa jäsenmaita toimeenpanemasta tehokkaimpia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Liian sitovat velvoitteet näiden osalta sotkevat päästökaupan toimivuutta. Päästöjen tehokas vähentäminen on pääasia.

Päästöillä täytyy siten olla markkinahinta. Silloin talouskasvu ja ekologinen kestävyys ovat tasapainossa. Tällä tavalla seuloutuvat siis myös tehokkaimmat keinot päästöjen vähentämiseksi. Näin ne myös toteutuvat tehokkaina investointeina ja kilpailukykyisenä tuotantona. Vain sellaiset ratkaisut voivat olla myös kansainvälisiä vientituotteita.

Euroopan kunnianhimoinen energia- ja ilmastopolitiikka ei ole tähän mennessä tuottanut halutunlaista vihreän talouden kasvua ja vientiteollisuuden työpaikkoja cleantech -alalle. Paremmin toteutettuna ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ei ole talous- työllisyys- ja teollisuuspolitiikan kanssa ristiriidassa, vaan kulkee päinvastoin käsi kädessä.

Arvoisa puhemies,

Sitten kolmanteen näkökulmaan: maailmanpoliittinen tilanne – ei vähiten Venäjän toimet Ukrainassa – on korostanut harkintaa energiaratkaisujen suhteen myös ulko- ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. Energian käyttö painostuskeinona on otettava huolellisesti huomioon riskianalyyseissämme.

Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista viime vuodelta totesi, että: ?energiahuoltovarmuuden tulee perustua monipuolisiin energialähteisiin ja polttoaineisiin, riittävään ja hajautettuun energiantuotantoon sekä toimintavarmoihin siirto- ja jakelujärjestelmiin?.

Tuontienergiamme on pääosin kivihiiltä, öljyä, kaasua ja sähköä. Näiden korvaaminen mahdollisimman nopeasti uusiutuvilla energianlähteillä ja ydinvoimalla vähentää päästöjä ja korvaa tuontienergiaa.

Moni kansalainen on ymmärrettävästi ollut tästä näkökulmasta huolissaan Fennovoiman vähemmistöomistuksen siirtymisestä ja laitetoimittajan vaihdoksesta Venäjän valtion omistamalle Rosatomille. Fennovoima haki täydennystä periaatepäätökseen laitostoimittajan muutoksen vuoksi, mutta ei siis pyytänyt jatkoaikaa periaatepäätökselle. Sen on tehtävä päätös rakennusluvan hakemisesta ensi kesään mennessä. Päätökseen lisättiin ehto noin 60 % suomalaisesta ? tai vaihtoehtoisesti EU/ETA – omistusosuudesta.

Fennovoima on enemmistöltään suomalaisomisteinen. Se on suomalaisten operoima laitos, joka sijaitsee Suomessa. Siten se vähentää Suomen riippuvuutta venäläisestä energiasta, vaikka moni intuitiivisesti toisin ajattelee. Fennovoiman hanke vähentäisi valmistuessaan tarvetta tuontienergiaan. Totta kai se siten vähentää energiariippuvuutta Venäjästä.

Toinen strategisesti merkittävä hanke tästä näkökulmasta on Baltic connector kaasuputken Viron ja Suomen välille. Silloin meillä olisi käytössämme vaihtoehto Venäjältä suoraan putkea pitkin tuotavalle kaasulle. Neuvottelut tähän liittyvästä LNG -terminaalista ovat Viron kanssa käynnissä.

Ilmastopolitiikan, huoltovarmuuden, kauppataseen ja suomalaisen työllisyyden näkökulmasta on ongelmallista, että kivihiilen käyttö Suomessa on lisääntynyt viime vuosina ? aivan viime aikoja lukuun ottamatta. Syynä tähän on ollut kivihiilen maailmanmarkkinahinnan nopea lasku sekä parin vuoden takainen turpeen veron korotus ja sitä vastaava metsähakkeen syöttötariffin leikkaus.

Kotimaisen turpeen ja metsähakkeen käyttö kivihiilen sijasta olisi ilmastoystävällisempää, parantaisi kauppatasetta jättäen rahat kotimaahan ? ja olisi satsaus suomalaiseen työhön. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi tänään, että turpeen ja metsähakkeen osalta tulemme tekemään ratkaisuja, jotka varmistavat niiden kilpailukyvyn suhteessa kivihiileen. Jatkovalmistelu asiassa on elinkeinoministeri Vapaavuorella ja valtiovarainministeri Rinteellä.

Arvoisa puhemies,

Suomen vahvuus on energiajärjestelmän monipuolisuus. Sen vaaliminen vähentää haavoittuvuutta ja lisää mahdollisuuksia toimia ketterästi nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Sääoloista riippuvien tuotantomuotojen eli tuuli- ja aurinkovoiman ohella Suomessa tarvitaan riittävästi vakaata kapasiteettia, jota ydinvoima pystyy tarjoamaan.

Kaikki kannattavat kivihiilestä luopumista energiantuotannossa kustannustehokkaasti ja huoltovarmuutta vaarantamatta. Käytännössä tämä edellyttää kivihiilen korvaamista ydinvoimalla. Bioenergian täysimääräisen hyödyntämisen lisäksi esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman osuuden kasvattaminen on myös tärkeää. Ilman ydinvoimaa tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta lähivuosikymmeninä.

Energian omavaraisuudesta huolehtiminen vahvistaa myös Suomen kansantaloutta. Esimerkiksi ydinvoiman lisärakentaminen synnyttää merkittäviä lisäinvestointeja paitsi energiasektorille, myös rakentamiseen ja monille investointihyödykkeitä tuottaville toimialoille.

Arvioiden perusteella investoinneista syntyvät lisätulot piristävät myös kulutusta. Nämä hyödyt on mahdollista saavuttaa ilman valtion tukia. Tämä on energiasektorilla myönteinen poikkeus.

Miksi hallitus ei esittänyt TVO:n periaatepäätökselle jatkoaikaa? Yhteiskunnan kokonaisedun arvioiminen ydinenergian kohdalla on aina herkkä kysymys. Molemmista näistä, kuten aina ennenkin kaikista ydinvoimapäätöksistä, äänestettiin hallituksessa. TVO ei valitettavasti pystynyt antamaan varmuutta investoinnin toteuttamisesta. Päätös ei olisi siten tuonut mukanaan toivottua talouskasvua tai yhtään uutta työpaikkaa.

Päätös olisi sen sijaan tuonut jatkuvaa epävarmuutta energiaratkaisuihimme. TVO:n periaatepäätös on edelleen voimassa ensi kesään saakka. Sen jälkeen pöytä on puhdas myös muille operaattoreille mahdollisesti hakea periaatepäätöstä. Myös TVO on erittäin tervetullut hakemaan uutta päätöstä aikanaan. Päätös selkeyttää tilannetta myös muiden energiamuotojen ? kuten uusiutuvien – investointien suhteen.

Arvoisa puhemies,

Komissio antoi talvella esityksensä vuoteen 2030 ulottuvasta energia- ja ilmastopaketista. Se on jatkoa 2020 tavoitteille. Paketti on parin viikon kuluttua Eurooppa-neuvostossa. Kunnianhimoisuus ilmastopolitiikassa jatkuu, mutta keinoihin on haettu joustavuutta ja kustannustehokkuutta.

Päästöjen vähentäminen asetettiin tärkeämpään rooliin. Päällekkäiset tavoitteet ja ohjauskeinot ovat sotkeneet toisiaan ja johtaneet ylikompensoiviin tukijärjestelmiin. Tämä on haitannut energian sisämarkkinoita ja laskenut päästöoikeuksien hintaa ? mutta samalla nostanut päästöjen vähentämisen kokonaiskustannusta merkittävästi.

Päästöjen kaikkia sitova vähennystavoite olisi 40 % vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvan energialle asetettiin asetettaisiin 27 %:n ja energiatehokkuudelle 30 % EU:n laajuinen tavoite. Nämä kaksi eivät ole sitovia jäsenmaille. Paketin yhteydessä annettiin lakiesitys päästökaupan markkinareservistä. Se on tervetullut uudistus, jonka tarkoituksena on estää jatkossa epätasapainojen syntymisen päästökauppaan.

Energiaintensiiviset teollisuudenalat saavat jatkossakin poikkeuksen ilmaisten päästöoikeuksien muodossa nykyisessä muodossaan. Näin huolehditaan energiatehokkaan teollisuutemme kilpailukyvystä ja estetään päästöjä vain siirtymistä hiilivuotona Euroopan ulkopuolelle.

Tämä on päälinjoiltaan hyvä kokonaisuus ilmastopolitiikan, kustannustehokkuuden ja Euroopan kilpailukyvyn kannalta. Jäsenmailla on aiempaa suurempi vapaus valita keinot päästövähennyksiin ja uusiutuvan energian lisäämiseksi. Kustannusten jakautumisen suhteen jäsenmaiden välillä on kuitenkin oltava oikeudenmukainen.

Arvoisa puhemies,

Euroopan unionin on oltava ilmastopolitiikan edelläkävijä maailmassa. Suomen taas pitää näyttää esimerkkiä Euroopassa. Haluamme silti samalla säilyttää Suomen hyvinvointiyhteiskuntana. Siksi päästöttömyyden tavoittelu ei saa vaarantaa teollisuuttamme ja työpaikkojamme.

Suomi on sitoutunut toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vähennämme päästöjä vuoden 1990 tasosta 80-95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Haaste on valtava. Tavoitteen saavuttamiseksi energiajärjestelmä on muutettava lähes päästöttömäksi. Toimia vaaditaan sekä valtiolta, yrityksiltä, että meiltä jokaiselta suomalaiselta. Kulutustottumustemme on muututtava ilmastoystävällisemmäksi.

Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean työ on tässä erittäin arvokas. Energia- ja ilmastokysymykset ovat vaikutuksiltaan niin suuria, että on hyvä saada laaja kansallinen yhteisymmärrys politiikan päälinjoista pidemmällä aikavälillä.

?Uusiutuvia vai ydinvoimaa? ei siten ole oikea kysymyksenasettelu. Uusiutuvien energialähteiden potentiaali kasvaa ja kustannukset laskevat koko ajan. Tarvitsemme silti sekä uusiutuvia että ydinvoimaa. Vain siten voimme korvata fossiiliset polttoaineet ja tuontienergian. Vain niin kuljemme nopealla tahdilla kohti päästötöntä Suomea luomalla uutta hyvinvointia tulevaisuuteen.

Globaali energiantarve kasvaa nopeasti. Ensi vuoden Pariisin ilmastokokouksessa tämä on sovitettava yhteen päästöjen hillitsemisen kanssa. Päästöjen kasvun hillitsemiseksi vaikutetaan parhaiten ottamalla kehitysmaissa suoraan käyttöön uusinta ja puhtainta uusiutuvan energian teknologiaa sekä energiatehokkaita ratkaisuja. Energia- ja ympäristöteknologian vienti onkin nopeassa kasvussa ja sillä on suuri työllistävä merkitys.

Edistyksellinen energia- ja ympäristöteknologia muodostaa maailmanmarkkinoiden ehkä nopeimmin kasvavan liiketoimintapotentiaalin. Suomen tulee saada kokoaan suurempi osuus kasvavista maailmanmarkkinoista.

Suomi on maailman kärkeä esimerkiksi yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannossa sekä bioenergian hyödyntämisessä. Myös esimerkiksi tuulivoimateknologia, integroidut aurinkoenergiajärjestelmät sekä sähköautot ovat nopeasti kasvavia ympäristöteknologian aloja. Niissäkin suomalaisilla on niin halutessaan kaikki mahdollisuudet menestyä globaalisti.

Suomalaisen työn ja hyvinvoinnin edistäminen ja maapallon pelastaminen onnistuvat yhdessä.