Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Annika Kokko: Suomeen vahvat ja elin­voi­mai­set kunnat

Annika Kokko: Suomeen vahvat ja elin­voi­mai­set kunnat

Julkaistu:

Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on lupaus huolen­pi­dosta. Lupauk­sen täyt­tä­mi­seksi, julki­sen talou­den kohen­ta­mi­seksi ja hyvin­voin­tiin kuulu­vien palve­lui­den turvaa­mi­seksi tarvit­semme raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia. Tarvit­semme uusia tapoja tuot­taa palve­luita ja järjes­tää hallin­toa. Totesi kunta­päi­villä ryhmä­pu­heen­vuo­ron pitä­nyt Annika Kokko.

Huoli julki­sesta talou­desta on valtion ja kuntien yhtei­nen. Yhteistä koko Suomen kunta­ken­tälle on julki­sen talou­den kiris­ty­mi­nen ja palve­lu­tar­peen kasvu. Kunta­ken­tällä kanne­taan vastuuta vaikeassa talous­ti­lan­teessa. Samaan aikaan tehdään tule­vai­suu­den vahvis­ta­mi­seen tähtää­vää työtä ja panos­te­taan kunta­uu­dis­tuk­seen, koulu­tuk­seen, kansain­vä­li­syy­teen sekä elin­kei­no­jen ja elinym­pä­ris­tön kehit­tä­mi­seen.

Siksi maamme halli­tus on päät­tä­nyt toteut­taa kunta- ja palve­lu­ra­kenne- sekä sote-uudis­tuk­set. Uudis­tuk­set ovat tärkeitä, sillä tämän­het­ki­sellä kunta­ra­ken­teella emme pysty turvaa­maan palve­luita suoma­lai­sille.

Käyn­nissä olevan kunta­uu­dis­tuk­sen tavoit­teena on saada tule­vai­suu­den kannalta kaik­kialle Suomeen mahdol­li­sim­man vahvat ja elin­voi­mai­set kunnat. Siksi alueita on kyet­tävä katso­maan myös laajem­pana koko­nai­suu­tena ja pyrit­tävä kunta­ra­ken­tee­seen, joka on tule­vai­suu­den kannalta kestä­vällä pohjalla.

Kunta­uu­dis­tusta monet tuntu­vat pitä­vän vain kunta­lii­tos­hank­keena. Kunta­uu­dis­tuk­sessa on kyse paljon muusta kuin vain rajo­jen muut­ta­mi­sesta. On kyse palve­lu­ra­ken­teen uudis­ta­mi­sesta, palve­lui­den laadun ja saata­vuu­den turvaa­mi­sesta, alueel­lis­ten vahvuuk­sien hyödyn­tä­mi­sestä, hallin­non keven­tä­mi­sestä ja amma­til­li­sen osaa­mi­sen varmis­ta­mi­sesta. Kunta- ja sote­uu­dis­tus ovat laaja koko­nai­suu­dis­tus. Aiem­min uudis­tuk­sia on tehty paloina, jolloin koko­nai­suus on jäänyt haja­nai­seksi.

Raken­tei­den uudis­ta­mi­nen ja muut­ta­mi­nen koko­nai­suu­tena on haas­tava tehtävä. Tämä vaatii kunta­vai­kut­ta­jilta vastuul­lista ja aktii­vista otetta. Kunta- ja sote-uudis­tuk­sessa on kyse histo­rial­li­sen suuresta julkis­hal­lin­non uudis­tuk­sesta. Tätä ovat yrit­tä­neet monet halli­tuk­set aikai­sem­min­kin ? itse asiassa vuoden 1961 suuresta kunta­uu­dis­tuk­sesta lähtien.

Kun näihin suuriin myller­ryk­siin yhdis­te­tään vielä valmis­teilla oleva valtio­no­suusuu­dis­tus, on Suomi suur­ten muutos­ten ja mahdol­li­suuk­sien edessä.

Nykyi­nen kunta­laki on vuodelta 1996. Käyn­nissä oleva kunta­lain koko­nai­suu­dis­tus uudis­taa kunnal­li­sen demo­kra­tian ja kunta­lais­ten vaiku­tus­mah­dol­li­suu­det.

Uudis­tus­ten koko­nai­suutta on lähes­tyt­tävä mahdol­li­sim­man koko­nais­val­tai­sesti ja raken­ta­vasti. Halli­tus on selvit­tä­nyt kuntien laki­sää­tei­set tehtä­vät ja velvol­li­suu­det ja nyt käyn­nissä on työ kuinka niitä voidaan vähen­tää ja keven­tää.

Kokoo­mus uskoo kunta­pe­rus­tei­seen järjes­tel­mään. Suoma­lai­nen malli, jossa kunnat verot­ta­vat asuk­kaita ja järjes­tä­vät sen vasti­neeksi julki­set palve­lut, on osoit­tau­tu­nut hyväksi, tehok­kaaksi, jous­ta­vaksi ja demo­kraat­ti­seksi tavaksi.

Julki­suu­den kritii­kistä huoli­matta on ilo havaita, että kunnissa tehdään aktii­vista työtä paikal­lis­ten ratkai­sui­den löytä­mi­seksi. Selvi­tys­ten osana ideoi­daan ja pohdi­taan omalle alueelle parhaita ratkai­suja. Tässä työssä tarvi­taan osaa­mista ja vastuuta.

Suomen Kunta­liitto on keskei­nen ja tärkeä toimija- kuntien edun­val­voja, kunta­lais­ten itse­hal­lin­non vahvis­taja ja kehit­täjä. Kiitosta ansait­see Kunta­lii­ton työ kunta­uu­dis­tuk­sen ja kuntien palve­lu­ra­ken­teen uudis­ta­jana. Myös sote-uudis­tuk­sen valmis­te­lussa on Kunta­lii­ton sana paina­nut paljon.

Kunta­lii­toon halli­tuk­sen yksi­mie­li­sessä lausun­nossa sote-uudis­tuk­sesta koros­tet­tiin, että sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon uudis­tuk­sen tulee edetä saman­tah­ti­sesti kunta­ra­ken­ne­lain kanssa. Kokoo­muk­sen kunta­päi­vä­ryhmä tukee kunta­lii­ton halli­tuk­sen yksi­mie­listä lausun­toa.

On hyvä, että Kunta­liitto on jo aiem­missa kanna­no­tois­saan toden­nut, että niin sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon kuin kunta­ra­ken­ne­uu­dis­tuk­sen lähtö­koh­tana on oltava vahva perus­kunta. Siellä missä tällai­sia ei synny, tarvi­taan hyvin tiivistä kuntien yhteis­toi­min­taa. Kuntien väli­nen yhteis­toi­minta sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon perus­pal­ve­lui­den järjes­tä­mi­sessä voi perus­tua vastuu­kun­ta­mal­liin tai poik­keus­ta­pauk­sissa kuntayh­ty­mään. Kunta­lii­ton näke­myk­sen mukaan nykyi­siin yhteis­toi­minta-aluei­siin verrat­tuna tavoit­teena tulee olla yhte­näis­ten maan­tie­teel­lis­ten aluei­den muodos­tu­mi­nen, väes­tö­poh­jan vahvis­ta­mi­nen, toimi­joi­den määrän vähen­tä­mi­nen ja harvaan asut­tu­jen aluei­den erityis­tar­peet. Tavoite on oikea.

Kokoo­muk­sen kunta­päi­vä­ryhmä pitää Kunta­liitto tavoin tärkeänä, että uudis­tuk­sen lähtö­koh­tana on lähi­pal­ve­lui­den saavu­tet­ta­vuu­den turvaa­mi­nen. Lähi­pal­ve­luita on myös kehi­tet­tävä otta­malla oppia eri puolilla maata meneil­lään olevista hienoista hank­keista. On kuiten­kin tosia­sia, että tule­vai­suu­dessa pien­ten kuntien on vaikea suoriu­tua yksin perus­teh­tä­vis­tään. Suurempi koko­nai­suus vahvis­taa kunnan asemaa myös työmark­ki­noilla. Suurem­milla työyh­tei­söillä on edel­ly­tyk­set pitää palve­lut pysy­västi hyvä­ta­soi­sina, koska niillä on parem­mat mahdol­li­suu­det hoitaa laaduk­kaasti myös sijai­suus­jär­jes­te­lyt ja palkata ammat­ti­tai­toista henki­lös­töä.

Kunta­lii­ton lausunto oli tärkeä viesti valta­kun­nan halli­tuk­selle. Kunta­lii­tossa oppo­si­tio- ja halli­tus­puo­lu­eet löysi­vät yhtei­sen linjan. Viikko sitten halli­tuk­sen aset­tama sote­ryhmä ja kunta­liitto löysi­vät yhtei­sen linjan uudis­taa sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­luita siten, että se palve­lee yhden­ver­tai­sesti koko väes­töä.

Kunta- ja palve­lu­ra­ken­ne­uu­dis­tuk­sen on vahvis­tet­tava sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon perus­pal­ve­lu­jen toimin­tae­del­ly­tyk­siä ja rahoi­tusta siten, että se palve­lee yhden­ver­tai­sesti koko väes­töä.

Linjauk­sen mukaan päätös­valta palve­lui­den järjes­tä­mi­sestä ja rahoit­ta­mi­sesta tulee vahvan perus­kun­nan ja demo­kraat­ti­sesti vali­tun valtuus­ton käsiin. Väes­tön tervey­den ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­seksi sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen järjes­tä­mis­vas­tuun on oltava mahdol­li­sim­man hyvin kytket­tynä muuhun kunnal­li­seen
päätök­sen­te­koon.

On syytä koros­taa, että kunnissa kannat­taa oma-aloit­tei­sesti jatkaa aktii­vista työtä paikal­lis­ten ratkai­sui­den löytä­mi­seksi.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

4.1.2024

Sanni Grahn-Laaso­nen: Kela-korvauk­set nousi­vat vuoden alussa hoito­jo­no­jen purka­mi­seksi

Lääkä­ri­käyn­tien kela-korvauk­­set nousi­vat vuoden alusta alkaen. Orpon halli­tuk­sen tavoit­teena on lyhen­tää hoito­jo­noja, helpot­taa hyvin­voin­tia­luei­den taak­kaa ja ennen kaik­kea nopeut­taa hoitoon

10.10.2023

Ryhmä­pu­heen­joh­taja Mart­ti­nen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta voidaan raken­taa vain kestä­vän talou­den varaan

Halli­tus lähtee uudis­ta­maan Suomea vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen valta­kau­den jälkeen. Olemme saaneet perin­tönä mitta­vat alijää­mät, raskaan velka­las­tin ja teke­mät­tö­mät refor­mit.

6.10.2023

Paula Risikko ja Jarno Limnell: Nuor­ten pahoin­vointi horjut­taa yhteis­kun­tamme turval­li­suutta      

Nuori­so­vä­ki­val­lan lisään­ty­mi­sestä ympäri Suomea on uuti­soitu jo pitkään, samoin nuor­ten keskuu­dessa ilme­ne­vän, toisiin nuoriin kohdis­tu­van kiusaa­mi­sen ja väki­val­lan lisään­ty­mi­sestä. Nämä

Skip to content