Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Vaalit / Orpo: Vaali­ra­hoi­tuk­sen oltava avointa ja läpi­nä­ky­vää

Orpo: Vaali­ra­hoi­tuk­sen oltava avointa ja läpi­nä­ky­vää

Julkaistu:

Vaali­ra­hoi­tus on puhut­ta­nut suoma­lai­sia jo reilun puolen­toista vuoden ajan. Tuskin kukaan uskoi keväällä 2008 edel­li­sen puhu­jan anta­man haas­tat­te­lun jälkeen, millai­sia vaiku­tuk­sia ja myller­ryk­siä siitä syntyi. On käynyt selväksi, että vuosi­kym­me­niä vanhat toimin­ta­ta­vat eivät ole enää tämän päivämme avoi­muu­den tai moraa­li­sen tarkas­te­lun kestä­viä. Useaan ottee­seen on todettu, että itse laissa ja siihen liit­ty­vässä ohjeis­tuk­sessa on ollut puut­teita, mutta lakia ja ohjeita on myös nouda­tettu vaih­te­le­vin tulkin­noin.

Vaali­ra­ha­lain vaatima avoi­muus ei ole koske­nut puoluei­den rahoi­tusta tähän asti lain­kaan. Tämä­kin on aiheut­ta­nut oman lisänsä kriit­ti­seen keskus­te­luun poliit­ti­sen toimin­nan rahoi­tuk­sesta. Olemme kuiten­kin tyyty­väi­siä siihen, että puolu­eet ovat julkis­ta­neet tuet kulu­neilta vuosilta ilman lain vaati­musta. Näin olemme saaneet katta­vam­man kuvan myös puoluei­den rahoi­tus­ka­na­vista.

Kansan­edus­tus­lai­tok­semme on keskellä poik­keuk­sel­li­sen laajaa ja syvää poliit­tista krii­siä. Kyse ei ole vain vaali­ra­hoi­tusil­moi­tus­ten sisäl­tä­mistä epäsel­vyyk­sistä tai epäsel­västä lain­sää­dän­nöstä. Syvem­pää epäluot­ta­musta kuiten­kin herät­tää vuosi­kausia jatku­neen toimin­ta­kult­tuu­rin ajau­tu­mi­nen vastak­kain tämän päivän avoi­muus- ja moraa­li­vaa­ti­mus­ten kanssa. Tapamme toimia ei ole seuran­nut lain henkeä, vaan olemme olleet kiinni vanhoissa maan tavoissa, jotka ovat nyt tulleet tiensä päähän. Meidän on tässä salissa yhdessä löydet­tävä ratkaisu järjes­tel­män läpi­nä­ky­vyy­den ja oikeu­tuk­sen takaa­mi­seksi, jotta kansa­lais­ten luot­ta­mus voidaan palaut­taa.

Vasta vuonna 2000 säädetty vaali­ra­ha­laki on ollut voimassa seit­se­missä vaaleissa. Vuoden 2007 edus­kun­ta­vaa­lit nosti­vat lain noudat­ta­mi­seen liit­ty­neet ongel­mat ja vaja­vai­suu­det todella esiin. Alun perin tuota lakia säädet­täessä katsot­tiin tiedo­tus­vä­li­nei­den huoleh­ti­van avoi­muu­den toteu­tu­mi­sesta. Kun alamme säätä­mään uutta lakia emme voi luot­taa pelk­kään julki­seen kont­rol­liin. Tarvi­taan aiem­paa yksi­se­lit­tei­sem­pää lain­sää­dän­töä sekä avoi­muu­den reipasta lisää­mistä. Uuden lain tulkin­nasta ei tule­vissa vaaleissa saa jäädä epäsel­vyyttä.

Vali­tet­ta­vaa on ollut seurata tämän krii­sin leviä­mistä ja varsin­kin sitä millä tavoin jotkin tahot ovat halun­neet edis­tää omaa etuaan ja samalla heiken­tä­neet kansan­edus­tus­lai­tok­semme uskot­ta­vuutta. Yksin halli­tus tai päämi­nis­teri ei voi kantaa vastuuta tästä luot­ta­mus­krii­sistä, vaan vastuu kuuluu niin oppo­si­tiolle kuin halli­tuk­sel­le­kin sekä poliit­ti­selle kentälle täältä oikealta aivan sinne vasem­paan laitaan asti.

Kansan­edus­ta­jina meiltä vaadi­taan tark­kaa lain­kuu­liai­suutta ja valmiutta toimin­tamme avoi­meen käsit­te­lyyn. Voin­kin todeta, ettemme todel­la­kaan ole tarpeeksi kyen­neet osoit­ta­maan suoma­lai­sille omaa valmiut­tamme näihin vaati­muk­siin. Vasta median voimak­kaan painos­tuk­sen alla on tämä vyyhti alka­nut keriy­tyä auki. Meillä on nyt käsis­sämme runsaasti infor­maa­tiota niin puoluei­den kuin edus­ta­jien vaali­ra­hoi­tuk­seen liit­tyen.

Olemme voineet nähdä millä tavoin suoma­laista poliit­tista toimin­taa on viime vuosien aikana tuettu. Suuri osuus tästä vaali­ra­hoi­tuk­sesta on ollut lain­mu­kai­sesti ilmoi­tet­tua, moraa­li­sesti kestä­vää sekä demo­kra­tian toteu­tu­mi­sen kannalta tärkeää, mutta kaiken katta­van avoi­muu­den puut­tu­mi­nen on uhan­nut tehdä koko vaali­ra­hoi­tuk­sen kysee­na­lai­seksi.

Uudesta vaali­ra­ha­lain­sää­dän­nöstä käytävä popu­lis­ti­nen kilpa­lau­lanta on lope­tet­tava.

Vaali­ra­hoi­tuk­sen uudis­ta­mista pohti­vassa työryh­mässä ovat edus­tet­tuna kaikki edus­kun­ta­puo­lu­eet. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä tahtoo uudesta laista avoi­men ja läpi­nä­ky­vän järjes­tel­män, jota äänes­tä­jien on mahdol­lista seurata kampan­join­nin ollessa vielä käyn­nissä. Tahdomme myös edel­leen kannus­taa suoma­lai­sia osal­lis­tu­maan poliit­ti­sen toimin­nan rahoit­ta­mi­seen. Järjes­tel­mää on kehi­tet­tävä siten, että kynnys puoluei­den ja erityi­sesti ehdok­kai­den tuke­mi­seen ei nouse liian korkeaksi.

Puoluei­den ja ehdok­kai­den tuke­mi­nen talkoo­työllä tai lahjoi­tuk­sin on demo­kra­tian tärkeim­piä toteu­tu­mis­muo­toja. Demo­kra­tia ei ole vain äänes­tä­mistä ja ehdolle aset­tu­mista. Kansa­lais­ten on demo­kra­tiassa voitava osal­lis­tua eri tavoin yhteis­ten asioi­den hoita­mi­seen. Suurin osa demo­kra­tian toteu­tu­mi­sesta on kannan otta­mista ja toimi­mista puoluei­den, ehdok­kai­den ajatus­maa­il­man ja vaali­työn edis­tä­mi­seksi.

Vaali­ra­hoi­tus­lain säätä­mi­sessä on kyse paljolti erilai­sista rajan­ve­doista. Onko vain suora ehdok­kaalle tai puolu­eelle maksettu vaali­tuki todella se, mitä jatkossa seura­taan silmä tark­kana. Monessa tilan­teessa rahaa paljon tärkeäm­pää tukea on esimer­kiksi talkoo­työ tai muu ei-rahal­li­sen tuen muoto.

Toinen kysy­mys joka herää, koskee kampan­ja­kat­toja. Onko järke­vää, että rajaamme yksit­täis­ten ehdok­kai­den tai puoluei­den kampan­joita, kun kampan­join­nilla on valta­van suuri merki­tys ylei­sen vaali­tie­toi­suu­den lisää­mi­sessä? Toisaalta kampan­ja­ka­tot voisi­vat johtaa vaali­työn siir­ty­mi­seen puolueita lähellä oleviin orga­ni­saa­tioi­hin, mikä ei varmasti ole aina­kaan vaali­ra­hoi­tuk­sen avoi­muu­den ja läpi­nä­ky­vyy­den kannalta toivot­taa. Eikö tärkeintä ole keskit­tyä siihen, että vaali­ra­hoi­tus on jatkossa tarkoin eritel­tyä tietoa, lain­mu­kaista ja moraa­li­sen tarkas­te­lun kestä­vää. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä ei pidä järke­vänä kampan­ja­kat­to­jen aset­ta­mista.

Uutta lakia pohdit­taessa on väläy­telty erilai­sia esityk­siä tuen anta­jien rajaa­mi­seksi. Mieles­tämme on tärkeää, että jatkossa niin yksi­tyi­sillä henki­löillä, yrityk­sillä kuin yhtei­söil­lä­kin on mahdol­li­suus tukea puoluei­den ja ehdok­kai­den toimin­taa. Sen sijaan kuntien ja erilais­ten yhteis­kun­nan tuke­mien säätiöi­den tai vastaa­vien toimi­joi­den osal­lis­tu­mi­nen vaali­ra­hoi­tuk­seen on kiel­let­tävä jatkossa. Sama koskee myös yhtiöitä joissa valtio on enem­mis­tö­omis­ta­jana. Nykyi­sen puolue­tuen tulee olla se järjes­telmä, joka kana­voi yhteis­kun­nan tuen puoluei­den toimin­taan.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä pitää tärkeänä ammat­tiyh­dis­tys­ten jäsen­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keutta, silloin kun sen tuotot käyte­tään järjes­tö­jen päätar­koi­tuk­sen toteut­ta­mi­seen. Mieles­tämme on ongel­mal­lista, jos palkan­saa­ja­liik­keen vero­vä­hen­ny­soi­keu­del­li­sia jäsen­mak­su­tuot­toja ohja­taan puoluei­den rahoit­ta­mi­seen. Mieles­tämme on syytä harkita myös yksi­tyis­hen­ki­löi­den ja yritys­ten puolueille anta­man tuen vero­vä­hen­ny­soi­keutta.

Poliit­ti­nen järjes­tel­mämme on joutu­nut oikeu­te­tusti kritii­kin kohteeksi. Nyt on kuiten­kin luotava katse tule­vaan ja korjat­tava tilanne. Meidän tehtä­vä­nämme on varmis­taa, että vuosi­kym­me­niä vanhat toimin­ta­ta­vat jäävät nyt syrjään ja harp­paamme vaali­ra­hoi­tus­lain­sää­dän­nön ja toimin­nan avoi­muu­dessa tähän päivään.


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

14.11.2023

Alexan­der Stub­bin Yhdis­tävä ohjelma: Avoin, turval­li­nen ja kansain­vä­li­nen Suomi

Alku: Maailma murrok­sessa Tasa­val­lan presi­den­tin kolme pääteh­tä­vää liit­ty­vät ulko­po­li­tiik­kaan, ylipääl­lik­kyy­teen ja arvoi­hin. Jokai­sen kohdalla asema on ansait­tava. Ulko­po­liit­ti­nen linjani on

27.9.2020

Puolue­val­tuus­tolta linjauk­sia työn, ympä­ris­tön ja ilmas­ton tilan sekä ihmi­soi­keuk­sien edis­tä­mi­sen puolesta

Kokoo­muk­sen puolue­val­tuusto käsit­teli kaksi­päi­väi­sessä kokouk­ses­saan 26.–27.9. aloit­teet, joita ei ehditty käsi­tellä Porin puolue­ko­kouk­sessa aiem­min syys­kuussa. Puolue­val­tuusto käsit­teli kaik­ki­aan 99 aloi­tetta.

5.9.2020

Petteri Orpo valit­tiin jatka­maan kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jana

Kokoo­muk­sen puolue­ko­kous Porissa valitsi Petteri Orpon jatka­maan puheen­joh­ta­jana kolman­nelle kaudelle. Orpo on johta­nut kokoo­musta kesä­kuusta 2016.

Skip to content