Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: Maata­lous­po­li­tii­kan tavoit­teet pitää etsiä tule­vai­suu­desta

Petteri Orpo: Maata­lous­po­li­tii­kan tavoit­teet pitää etsiä tule­vai­suu­desta

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Petteri Orpon puhe maaseu­tu­val­tuus­kun­nan kokouk­sessa 9.3.2018

Hyvät kokoo­muk­sen maaseu­tu­val­tuus­kun­nan jäse­net,

Ensim­mäi­nen minis­te­ri­pes­tini oli maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­te­riössä. Se oli minulle monessa suhteessa opet­ta­vai­nen koke­mus. Maail­man­po­li­tii­kan tapah­tu­mat syven­si­vät Suomen maata­lou­den kannat­ta­vuus­krii­siä. EU osoitti soli­daa­ri­suutta ja jous­ta­vuutta vilje­li­jöil­lemme, kun Venäjä lait­toi rajat kiinni. Maata­lous­tu­kien maksa­tusai­ka­tau­lu­jen nopeut­ta­mi­nen vaati erityis­toi­mia. Metsä­hal­li­tuk­sen yhtiöit­tä­mi­nen takkuili. Sudet, lohet ja ahmat työl­lis­ti­vät tuol­loin­kin minis­te­riä. Kaikista näistä selvit­tiin.

Mietin jo silloin, että krii­si­pa­ket­tien jatku­van pohdin­nan sijasta olisi katsot­tava eteen­päin ja mietit­tävä maata­lous­po­li­tii­kan sisäl­töjä ja tavoit­teita pitkällä aika­vä­lillä. Tavoit­teet pitää etsiä tule­vai­suu­desta mennei­syy­den sijaan. Kokoo­mus on käyn­nis­tä­nyt tämän tule­vai­suus­työn. Eilen oma väkemme kuuli jouk­koa asian­tun­ti­joita. Tänään työtä jatke­taan tällä poru­kalla. Mieti­tään yhdessä, minne haluai­simme mennä ja miten sinne pääs­tään. Iso kuva tule­vai­suu­desta on minusta selvä. Ruoka on maail­man­laa­jui­nen kasvuala ja sitä se tulee olemaan Suomes­sa­kin. Maail­man elin­tar­vi­ke­jär­jestö FAO on arvioi­nut, että tuotan­non tulisi kasvaa 70 prosent­tia vuoteen 2050 mennessä, jotta maapal­lon kasvava väestö saadaan ruokit­tua.

Kunkin maan tulee kantaa kortensa kekoon, sillä ruoka­tur­vasta huoleh­ti­mi­nen kuuluu itse­näi­sen valtion perus­vel­vol­li­suuk­siin. Meidän pitää miet­tiä, miten Suomi vastaa tähän haas­tee­seen. Mitkä ovat meidän vahvuu­temme 30 vuoden päästä ja mihin meidän pitäisi panos­taa. Määrällä tai hinnalla emme tule tuol­loin­kaan pärjää­mään.

Meidän pitää tiedos­taa, että ruokaan liit­ty­vät arvot ovat muut­tu­neet ja muut­tu­massa. Entistä useam­malle meistä ruokaan liit­tyy paljon muita­kin arvoja kuin pelkkä ravin­to­si­sältö. Haluamme tietää ruuan alku­pe­rän ja kuka sen on tehnyt, haluamme raaka-aineemme tuoreina ja mahdol­li­sim­man käsit­te­le­mät­tö­minä ja odotamme ruualta elämyk­siä, tari­noita ja aitoutta. Yhä useampi kantaa huolta ruuan tuotan­non kestä­vyy­destä niin talou­den, ympä­ris­tön kuin yhteis­kun­nan­kin kannalta. Luomun kysyntä kasvaa, anti­bioot­tien käyt­töä karsas­te­taan, eläin­suo­je­lu­vaa­ti­muk­set kiris­ty­vät ja kasvi­pro­teiini korvaa lihaa. Kulut­ta­jat halua­vat vies­tiä arvoista valin­noil­laan ja hinnan merki­tys piene­nee. Kokoo­muk­sen pitää vastata tähän arvo­jen muutok­seen.

Myös tekno­lo­gia muut­taa ruuan tuotan­toa ja suhdet­tamme ruokaan. Keino­liha, verti­kaa­li­vil­jely ja monet muut nykyi­set ja tule­vat inno­vaa­tiot muut­ta­vat perin­teistä käsi­tystä ruuan tuotan­nosta. Jatkossa ruokaa voi tulos­taa kolmiu­lot­tei­sesti kotona. Näitä inno­vaa­tioita ei pidä pelätä vaan olla eturin­ta­massa niitä kehit­tä­mässä ja kaupal­lis­ta­massa.

Suomi on ollut toisi­naan eturin­ta­massa ajamassa muutosta. 25 vuotta sitten vain Suomi ja Ruotsi piti­vät anti­bioot­tien käyt­töön liit­ty­viä riskejä esillä. Nyt koko maailma puhuu niiden käytön vähen­tä­mi­sestä maata­lou­dessa. Vali­tet­ta­vasti emme ole kyen­neet hyödyn­tä­mään tätä tren­diä elin­tar­vik­kei­den vien­ti­pon­nis­te­luissa tai koti­mai­sessa mark­ki­noin­nissa. Emme myös­kään ole saaneet koti­maista kaup­paa ja teol­li­suutta sitou­tu­maan mata­liin anti­bioot­ti­ta­soi­hin tuon­ti­ta­va­ran osalta. Tule­vai­suutta on pohdittu, mutta emme ole tehneet muutok­sia tule­vai­suutta silmällä pitäen.

Lähiai­koina linjaamme useista asioista, joilla on merki­tystä pitkälle tule­vai­suu­teen. Eläin­suo­je­lu­laki on pian halli­tuk­sen pöydällä. Laki­luon­nosta on kriti­soitu kunnian­hi­mot­to­maksi. Kysy­tään, jääm­mekö eläin­suo­je­lussa jälkeen Keski-Euroo­pan teho­tuot­ta­ja­maista. Yksi esimerkki on parsi­na­ve­tat. Suomessa tätä ei ole esitetty tehtä­väksi, koska katsomme saman tavoit­teen toteu­tu­van itses­tään, koska uudet nave­tat ovat kaikki pihat­toja. Tanska puoles­taan hyödyn­tää mark­ki­noin­nis­saan kiel­to­aan 15 vuoden siir­tä­mä­ajalla, kun taas me Suomessa kuun­te­lemme moit­teita ja vertai­luja Tans­kan tilan­tee­seen. Haas­tan teidän pohti­maan, kumpi tilanne on elin­kei­non kannalta parempi.

Meidän pitää myös pohtia suhdet­tamme kaup­po­jen ja ravin­to­loi­den lain­sää­dän­tö­vaa­ti­muk­siin.

Meidän pitää myös pohtia suhdet­tamme kaup­po­jen ja ravin­to­loi­den lain­sää­dän­tö­vaa­ti­muk­siin. Kun eräs iso kansain­vä­li­nen kaup­pa­ketju ilmoitti luopu­vansa viri­ke­hä­keissä tuotet­tu­jen munien myyn­nistä, oltiin tuot­ta­ja­pii­reissä närkäs­ty­neitä. Olisiko parempi stra­te­gia ollut kampan­joida yhdessä eläin­suo­je­lu­jär­jes­tö­jen kanssa, jotta kauppa vaatisi toimit­ta­jil­taan possuille oikeutta pitää sapa­ronsa tai kasvaa ilman anti­bioot­ti­kuu­reja?

Meidän pitää paran­taa muuten­kin mark­ki­noi­den toimi­vuutta. Suhtau­dun minis­teri Lepän esityk­seen elin­tar­vi­ke­val­tuu­te­tusta lähtö­koh­tai­sesti avoi­min mielin, mutta asiasta pitää vielä keskus­tella elin­tar­vi­kea­lan eri toimi­joi­den kanssa. Kaupan vahvaa mark­kina-asemaa tukee elin­tar­vi­ke­vien­timme vähäi­syys. Kilpai­lemme koti­mark­ki­noilla emmekä ole hake­neet vien­ti­mark­ki­noita pitkä­jän­tei­sesti. Vien­ti­kielto Venä­jälle oli meille terveel­li­nen herä­tys. Tuol­loin yksi krii­si­toi­men­pide oli vien­ni­ne­dis­tä­mi­sen lisä­ra­hoi­tus. Nyky­hal­li­tus on jatka­nut samalla linjalla.

Olemme perus­ta­massa ruoka­vi­ras­toa. Sille tulee laki­sää­tei­seksi tehtä­väksi myös vien­nin edis­tä­mi­nen. Tämä on terve­tul­lut laki­muu­tos. Koros­tamme tällä elin­tar­vi­ke­vien­nin vaati­man viran­omais­toi­min­nan tärkeyttä. Olin itse avaa­massa minis­te­rinä Kiinan mark­ki­noita. Käytän­nön työn teki kuiten­kin Elin­tar­vi­ke­vi­rasto, joka vakuutti kiina­lai­set meidän elin­tar­vi­ke­val­von­tamme erin­omai­suu­desta.

Vien­nin pitäisi olla yhä useam­man yrityk­sen tavoite. Kun maaseu­dun yrityk­siä tuetaan, pitäisi pain­opiste olla inno­vaa­tioissa ja lisä­ar­vossa. Meiltä löytyy hienoja yrityk­siä esimer­kiksi kasvi­pro­teiini- tai alko­ho­li­sek­to­reilta, joilla on alusta lähtien ollut katse maail­malla. Näitä yrit­tä­jiä meidän pitää auttaa menes­ty­mään.

Enti­senä maata­lous­mi­nis­te­rinä seuraan myös suurella mielen­kiin­nolla komis­sion suun­ni­tel­mia EU:n yhtei­sen maata­lous­po­li­tii­kan uudis­ta­mi­sesta. EU:sta tuleva rahoi­tus ja lain­sää­däntö sekä luovat mahdol­li­suuk­sia, että rajoit­ta­vat niitä. Hyvin tiukasti säädel­lystä ja valvo­tusta järjes­tel­mästä siir­ry­tään yhtei­siin tavoit­tei­siin ja vastuun siir­toon jäsen­maille niiden toteu­tu­mi­sesta. Tämä on hyvä asia. Komis­saari Hogan totesi minulle syksyllä, että tämä ratkai­see Suomen muut­tu­vien pelto­loh­ko­jen ongel­man. Se olisi hyvä asia. Vilje­li­jöi­den henki­set resurs­sit on vapau­tet­tava lomak­keista ja valvon­noista tule­vai­suu­den teke­mi­seen.

Komis­sion lakieh­do­tuk­sia odote­taan ennen kesää. Niitä odotel­lessa tarvi­taan virka­mies­kun­nalta ja minis­te­riltä tuhan­sia tunteja jalka­työtä Brys­se­lin käytä­villä. Meidän tulee olla mukana teke­mässä tätä uudis­tusta ennak­koon, eikä odotella esityk­siä. Touko­kuussa tulee myös komis­sion esityk­set EU:n tule­vasta rahoi­tuk­sesta. Viimeksi ajoimme päämi­nis­teri Katai­sen johdolla samaan aikaan sekä tiuk­kaa budjet­ti­ku­ria että maata­lou­den rahoi­tuk­sen turvaa­mista. Onnis­tuimme molem­missa. Tällä kertaa meillä on sama tavoite.

Meidän pitää huoleh­tia ruuan tuotan­non kannat­ta­vuu­desta. Sen tuot­ta­mi­sesta pitää osaa­van yrit­tä­jän voida ansaita elan­tonsa. Tämä ei ole helppo tehtävä näinä niuk­kuu­den ja sääs­tö­jen aikoina. Valtion kassa tulee olemaan tyhjä myös lähi­vuo­sina. Siksi tukieu­rot on suun­nat­tava tarkasti tule­vai­suu­den tuke­mi­seen. Kannat­ta­va­uus on haet­tava mark­ki­noilta, ei valtion kassan kautta. Inno­vaa­tiot, osaa­mi­nen ja kansain­vä­li­syys ovat niitä kulma­ki­viä, joiden varaan sekä maata­lou­den että kansa­kun­tamme tule­vai­suus pitää raken­taa.

Kokoo­mus on uudis­tus­puo­lue. Lähdemme siitä, että ihmi­sen, yritys­ten ja yhteis­kun­nan pitää olla avoin muutok­sille. Robot­ti­lypsy on parempi kuin käsin­lypsy. Pelloilla trak­tori on tehok­kaampi kuin hevo­nen. Muutos ja menes­tys eivät ole kiinni asuin­pai­kasta vaan ideoista ja ihmi­sestä. Meillä on ympäri maata hienoja yrityk­siä, jotka hyödyn­tä­vät paikal­li­sia vahvuuk­sia. Näistä vahvuuk­sista on synty­nyt ja syntyy jatkossa Suomen menes­tys­ta­rina.

Sadassa vuodessa Suomi on nous­sut Euroo­pan taka­pa­ju­lasta yhdeksi maail­man parhaista maista. Olemme jatku­vasti eri vertai­luissa kärki­mai­den joukossa, puhu­taanpa sitten yritys­ten toimin­taym­pä­ris­töstä tai tasa-arvosta. Muutos on edel­lyt­tä­nyt meiltä kykyä ja halua muut­tua, kykyä katsoa kauem­maksi kuin omiin varpai­siin. Tähän olemme valmiita myös tällä poru­kalla.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

20.3.2024

Heikki Autto: Vain vahva talous ja työl­li­syys takaa­vat Suomen menes­tys­ta­ri­nalle jatkon – koko Suomessa

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen alueel­li­sesti syrji­västä poli­tii­kasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten ahke­ruus ja osaa­mi­nen, niistä kumpuava kasvu ja kilpai­lu­kyky sekä

13.3.2024

Petteri Orpo: “Se, miten toimimme tänään määrit­tää suku­pol­vemme perin­nön”

Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhui Euroo­pan parla­men­tin täysis­tun­noissa Stras­bour­gissa 13.3.2024. Puhe muutos­va­rauk­sin. Alku­pe­räi­nen puhe pidetty englan­niksi. Arvoisa puhe­mies, hyvä Roberta, arvoi­sat Euroo­pan

21.2.2024

Timo Heino­nen: Suomen viesti Natossa on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Me liityimme

Skip to content