Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Orpo ja Toivakka: Suoma­lai­selle ruoalle haetaan uusia mark­ki­noita

Orpo ja Toivakka: Suoma­lai­selle ruoalle haetaan uusia mark­ki­noita

Julkaistu:

Uusi vien­tioh­jelma ja muut ponnis­te­lut avaa­vat lupaa­via näky­miä eten­kin Itä-Aasiassa.

Suoma­lai­nen elin­tar­vi­ke­tuo­tanto on korkea­laa­tuista, mutta maail­malla vahvuuk­siemme tunte­mus on vähäistä. Suomesta ei ole kilpai­li­jaksi halpo­jen perus­e­lin­tar­vik­kei­den tuot­ta­jana, mutta korkea­luok­kais­ten erityi­se­lin­tar­vik­kei­den tuotan­nossa olemme yksi maail­man kärki­maista. Vahvuuk­sik­semme voidaan lukea ruoka­ket­jun turval­li­suus, jälji­tet­tä­vyys sekä terveys­vai­kut­tei­set ruoat ja ruoka-aller­gi­koille sovel­tu­vat tuot­teet.

Ongel­mana on tuon­nin ja vien­nin epäta­sa­paino. Elin­tar­vi­ke­vien­timme on viime vuosina kasva­nut tasai­sesti 1,6 miljar­diin euroon vuodessa. Tästä huoli­matta elin­tar­vik­kei­den tuonti kasvaa nopeam­min ja kaup­pa­ta­seemme on 2,7 miljar­dia euroa alijää­mäi­nen.

Suomi analy­soi Ruot­sin, Tans­kan ja EU:n toimen­pi­teet elin­tar­vi­ke­vien­nin edis­tä­mi­seksi ja loi uuden elin­tar­vik­kei­den vien­tioh­jel­man. Tavoit­teena on nostaa vienti 3 miljar­diin euroon vuoteen 2020 mennessä ja luoda elin­tar­vi­ke­sek­to­rille 5000 uutta työpaik­kaa. Tämä on ensim­mäi­nen kerta, kun Suomen osaa­mista mark­ki­noi­daan järjes­tel­mäl­li­sesti vali­tuissa kohde­maissa.

Suurim­pia ongel­mia ovat elin­tar­vi­kea­lan toimi­joi­den pienuus ja vien­tio­saa­mi­sen puute. Alalla toimii paljon pieniä ja keski­suu­ria yrityk­siä, joille kynnys vien­nin aloit­ta­mi­seen on korkea. Vain hieman yli 10 prosent­tia suoma­lai­sista elin­tar­vi­kea­lan pk-yrityk­sistä toimii kansain­vä­li­sillä mark­ki­noilla. Osuus on selvästi pienempi kuin kilpai­li­ja­maissa.

Pienillä yrityk­sillä ei ole vielä tarvit­ta­vaa kohde­mark­ki­noi­den, myyn­nin, logis­tii­kan tai kohde­maan lain­sää­dän­nön tunte­musta. Vien­tioh­jel­malla pyri­tään vähen­tä­mään alku­vai­heen ongel­mia tarjoa­malla tietoa ja käytän­nön apua.

Jyrki Katai­sen halli­tuk­sen ohjel­massa ruoka­sek­tori nimet­tiin tule­vai­suu­den kasvua­laksi, jonka kilpai­lu­ky­kyä ja yhteis­työtä kehi­te­tään kansal­li­sen ruoka­stra­te­gian ja ruoka­po­liit­ti­sen selon­teon mukai­sesti.

Uusi elin­tar­vik­kei­den vien­tioh­jelma kiin­nit­tää huomiota yritys­ten tarpei­siin. Virka­ko­neisto tukee yrityk­siä ja tekee yhdessä määri­tel­ty­jen tavoit­tei­den saavut­ta­mi­sen mahdol­li­seksi. Vien­ti­mark­ki­noilla suoma­lai­set yrityk­set eivät kilpaile keske­nään - ne voivat saavut­taa enem­män toimi­malla yhdessä.

Venä­jän elokuussa aset­ta­mat elin­tar­vik­kei­den tuon­ti­kiel­lot kään­si­vät huomion Suomen elin­tar­vi­ke­vien­nin raken­tee­seen ja siihen liit­ty­vään riskiin. Vienti Venä­jälle on muodos­ta­nut yli neljän­nek­sen Suomen koko elin­tar­vi­ke­vien­nistä. Venäjä on vaste­des­kin tärkeä suoma­lais­ten elin­tar­vik­kei­den vien­ti­maa.

Nyt pitää tunnus­taa keskit­tä­mi­seen liit­ty­vät riskit ja arvioida perus­teel­li­sesti myös muiden vien­nin kohde­mai­den mahdol­li­suuk­sia. Kun elin­tar­vik­kei­den koti­mark­ki­nat eivät enää kasva, kasvua pitää etsiä ennak­ko­luu­lot­to­masti kansain­vä­lis­ty­mi­sen ja uusien vien­ti­mark­ki­noi­den kautta. Yritys­haas­tat­te­lu­jen perus­teella elin­tar­vi­key­ri­tys­ten suurin mielen­kiinto uusia mark­ki­noita etsit­täessä kohdis­tuu erityi­sesti Itä-Aasi­aan: Kiinaan, Japa­niin ja Etelä-Kore­aan.

Suurin vien­ti­po­ten­ti­aali on terveys­vai­kut­tei­silla, terveyttä edis­tä­villä ja aller­gi­koille sopi­villa elin­tar­vik­keilla. Myös kaura­tuot­teille sekä suurta lisä­ar­voa tuot­ta­valle teol­li­suus- ja raaka-aine­myyn­nille avau­tuu lupaa­via näky­miä. Vien­ti­me­nes­tystä voi ennus­taa myös suoma­lai­sille marjoille, riis­talle, viljalle, porolle, kalalle sekä luomu-, hemmot­telu- ja luksus­tuot­teille, suoma­laista ruoka­tur­val­li­suus­osaa­mista sekä lasten ja iäkkäi­den elin­tar­vik­keita unoh­ta­matta.

Vauras­tu­neesta Kiinasta on tullut tärkeä tekijä maail­man ruoka­mark­ki­noilla. Maata­lou­den moder­ni­soin­nista huoli­matta Kiinan koti­mai­sen ruoka­tuo­tan­non kasvu ei yksin riitä vastaa­maan maan kasva­van ja entistä vaati­vam­man väes­tön tarpei­siin.

Suomi on tehnyt pitkä­jän­teistä työtä elin­tar­vi­ke­vien­nin avaa­mi­seksi Kiinaan. Maiden maata­lous­mi­nis­te­riöi­den yhteis­työtä on viety määrä­tie­toi­sesti entistä enem­män kaupal­li­sen yhteis­työn suun­taan.

Elin­tar­vi­ke­vienti Kiinan mark­ki­noille on kuiten­kin erit­täin vaati­vaa. Se vaatii usein pitkiä ja moni­mut­kai­sia, tuote­koh­tai­sia viran­omais­so­pi­mus­neu­vot­te­luja. Toisaalta mark­ki­nat tarjoa­vat pitkä­jän­tei­sen yhteis­työn kautta lupaa­via näky­miä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

27.3.2024

Jocka Träskbäck: ”Yrit­tä­jien ääni kuulu­viin EU-parla­men­tissa”

Suomessa on 280 000 yrit­tä­jää, joista 200 000 yksi­ny­rit­tä­jiä. Nämä ovat yhteis­kun­tamme selkä­ranka, jota ilman ei olisi työpaik­koja, hyvin­voin­tia ja

25.3.2024

Vastuu­hen­ki­lö­haku verkos­toi­hin on avattu

Kokoo­muk­sen verkos­tot asete­taan kahdeksi vuodeksi kerral­laan, ja samalla niille vali­taan kaksi­vuo­tis­kau­deksi puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit. Verkos­to­jen vastuu­hen­ki­lö­haku on auki 15.5. saakka.

22.3.2024

Sirpa Pieti­käi­nen: ”Turval­li­suus on tärkeintä EU:n tule­vai­suu­dessa”

Yhtei­sen yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­män tärkein tehtävä on taata ihmis­ten turval­li­suus ja varjella sitä sekä paran­taa kansa­lais­ten elino­loja. Euroo­pan unioni on nyt ja

Skip to content