Uusi vien­tioh­jelma ja muut ponnis­te­lut avaa­vat lupaa­via näky­miä eten­kin Itä-Aasiassa.

Suoma­lai­nen elin­tar­vi­ke­tuo­tanto on korkea­laa­tuista, mutta maail­malla vahvuuk­siemme tunte­mus on vähäistä. Suomesta ei ole kilpai­li­jaksi halpo­jen perus­e­lin­tar­vik­kei­den tuot­ta­jana, mutta korkea­luok­kais­ten erityi­se­lin­tar­vik­kei­den tuotan­nossa olemme yksi maail­man kärki­maista. Vahvuuk­sik­semme voidaan lukea ruoka­ket­jun turval­li­suus, jälji­tet­tä­vyys sekä terveys­vai­kut­tei­set ruoat ja ruoka-aller­gi­koille sovel­tu­vat tuot­teet.

Ongel­mana on tuon­nin ja vien­nin epäta­sa­paino. Elin­tar­vi­ke­vien­timme on viime vuosina kasva­nut tasai­sesti 1,6 miljar­diin euroon vuodessa. Tästä huoli­matta elin­tar­vik­kei­den tuonti kasvaa nopeam­min ja kaup­pa­ta­seemme on 2,7 miljar­dia euroa alijää­mäi­nen.

Suomi analy­soi Ruot­sin, Tans­kan ja EU:n toimen­pi­teet elin­tar­vi­ke­vien­nin edis­tä­mi­seksi ja loi uuden elin­tar­vik­kei­den vien­tioh­jel­man. Tavoit­teena on nostaa vienti 3 miljar­diin euroon vuoteen 2020 mennessä ja luoda elin­tar­vi­ke­sek­to­rille 5000 uutta työpaik­kaa. Tämä on ensim­mäi­nen kerta, kun Suomen osaa­mista mark­ki­noi­daan järjes­tel­mäl­li­sesti vali­tuissa kohde­maissa.

Suurim­pia ongel­mia ovat elin­tar­vi­kea­lan toimi­joi­den pienuus ja vien­tio­saa­mi­sen puute. Alalla toimii paljon pieniä ja keski­suu­ria yrityk­siä, joille kynnys vien­nin aloit­ta­mi­seen on korkea. Vain hieman yli 10 prosent­tia suoma­lai­sista elin­tar­vi­kea­lan pk-yrityk­sistä toimii kansain­vä­li­sillä mark­ki­noilla. Osuus on selvästi pienempi kuin kilpai­li­ja­maissa.

Pienillä yrityk­sillä ei ole vielä tarvit­ta­vaa kohde­mark­ki­noi­den, myyn­nin, logis­tii­kan tai kohde­maan lain­sää­dän­nön tunte­musta. Vien­tioh­jel­malla pyri­tään vähen­tä­mään alku­vai­heen ongel­mia tarjoa­malla tietoa ja käytän­nön apua.

Jyrki Katai­sen halli­tuk­sen ohjel­massa ruoka­sek­tori nimet­tiin tule­vai­suu­den kasvua­laksi, jonka kilpai­lu­ky­kyä ja yhteis­työtä kehi­te­tään kansal­li­sen ruoka­stra­te­gian ja ruoka­po­liit­ti­sen selon­teon mukai­sesti.

Uusi elin­tar­vik­kei­den vien­tioh­jelma kiin­nit­tää huomiota yritys­ten tarpei­siin. Virka­ko­neisto tukee yrityk­siä ja tekee yhdessä määri­tel­ty­jen tavoit­tei­den saavut­ta­mi­sen mahdol­li­seksi. Vien­ti­mark­ki­noilla suoma­lai­set yrityk­set eivät kilpaile keske­nään - ne voivat saavut­taa enem­män toimi­malla yhdessä.

Venä­jän elokuussa aset­ta­mat elin­tar­vik­kei­den tuon­ti­kiel­lot kään­si­vät huomion Suomen elin­tar­vi­ke­vien­nin raken­tee­seen ja siihen liit­ty­vään riskiin. Vienti Venä­jälle on muodos­ta­nut yli neljän­nek­sen Suomen koko elin­tar­vi­ke­vien­nistä. Venäjä on vaste­des­kin tärkeä suoma­lais­ten elin­tar­vik­kei­den vien­ti­maa.

Nyt pitää tunnus­taa keskit­tä­mi­seen liit­ty­vät riskit ja arvioida perus­teel­li­sesti myös muiden vien­nin kohde­mai­den mahdol­li­suuk­sia. Kun elin­tar­vik­kei­den koti­mark­ki­nat eivät enää kasva, kasvua pitää etsiä ennak­ko­luu­lot­to­masti kansain­vä­lis­ty­mi­sen ja uusien vien­ti­mark­ki­noi­den kautta. Yritys­haas­tat­te­lu­jen perus­teella elin­tar­vi­key­ri­tys­ten suurin mielen­kiinto uusia mark­ki­noita etsit­täessä kohdis­tuu erityi­sesti Itä-Aasi­aan: Kiinaan, Japa­niin ja Etelä-Kore­aan.

Suurin vien­ti­po­ten­ti­aali on terveys­vai­kut­tei­silla, terveyttä edis­tä­villä ja aller­gi­koille sopi­villa elin­tar­vik­keilla. Myös kaura­tuot­teille sekä suurta lisä­ar­voa tuot­ta­valle teol­li­suus- ja raaka-aine­myyn­nille avau­tuu lupaa­via näky­miä. Vien­ti­me­nes­tystä voi ennus­taa myös suoma­lai­sille marjoille, riis­talle, viljalle, porolle, kalalle sekä luomu-, hemmot­telu- ja luksus­tuot­teille, suoma­laista ruoka­tur­val­li­suus­osaa­mista sekä lasten ja iäkkäi­den elin­tar­vik­keita unoh­ta­matta.

Vauras­tu­neesta Kiinasta on tullut tärkeä tekijä maail­man ruoka­mark­ki­noilla. Maata­lou­den moder­ni­soin­nista huoli­matta Kiinan koti­mai­sen ruoka­tuo­tan­non kasvu ei yksin riitä vastaa­maan maan kasva­van ja entistä vaati­vam­man väes­tön tarpei­siin.

Suomi on tehnyt pitkä­jän­teistä työtä elin­tar­vi­ke­vien­nin avaa­mi­seksi Kiinaan. Maiden maata­lous­mi­nis­te­riöi­den yhteis­työtä on viety määrä­tie­toi­sesti entistä enem­män kaupal­li­sen yhteis­työn suun­taan.

Elin­tar­vi­ke­vienti Kiinan mark­ki­noille on kuiten­kin erit­täin vaati­vaa. Se vaatii usein pitkiä ja moni­mut­kai­sia, tuote­koh­tai­sia viran­omais­so­pi­mus­neu­vot­te­luja. Toisaalta mark­ki­nat tarjoa­vat pitkä­jän­tei­sen yhteis­työn kautta lupaa­via näky­miä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa