Orpo: Hyvinvointiyhteiskunnasta pidetään huolta

Kansainvälinen finanssikriisi jälkiseuraamuksineen on osoittanut, että Suomen talouskehitys on voimakkaasti riippuvainen kansainväliseen talouteen liittyvistä muutoksista. Muutokset ovat viime kuukausina tuoneet mukanaan suuria ongelmia, mutta pitää muistaa, että hyvinvointimme perustuu vientiin ja kansainvälisyyteen. Siksi eristäytyminen ei ole meille mikään vaihtoehto. Suomi elää kansainvälisyydestä ja viisain toimin menestymme kansainvälisessä taloudessa myös jatkossa.

Euroopan taloustilanne on kuitenkin edelleen kovin epävarma. Nyt tärkeintä on luoda luottamusta. Luottamusta talouden vakauteen koko Euroopassa ja euroalueen talouteen globaalisti.

Luottamus eurooppalaiseen taloudenpitoon riippuu pitkälti siitä, miten euromaat onnistuvat toteuttamaan taloudellisia uudistuksia. Tässä katseet kääntyvät erityisesti Kreikkaan, mutta myös muiden maiden on tehtävä osansa, jotta kaikki eurooppalaiset eivät joudu tilanteesta kärsimään.

Eilisessä EU-maiden valtionvarainministereiden kokouksessa sovittiin budjettien esitarkastuksesta. Tarkoitus ei ole puuttua budjettien yksityiskohtiin, vaan kiinnittää huomiota valtiontalouden tasapainoon tavoitteena ennaltaehkäistä ongelmia.

Esitys on Suomen edun mukainen. Euroalueella taloutemme ovat yhteen sidottuja, joten budjettien nykyistä parempi seuranta on hyväksi erityisesti pienelle Suomelle. Viimeksi tällä viikolla Kansainvälisen valuuttarahaston valtuuskunnan vierailun yhteydessä todettiin, että Suomi on taloudenpidossaan eurooppalaisen apukoulun priimuksia. Suomen on edellytettävä myös muilta vastuullista taloudenpitoa. Siksi Euroopan komission tarkempaa budjettiseurantaa ei pidä tyrmätä. Suomella on talousasioissa kokoonsa nähden paljon arvovaltaa, koska meillä on näyttöä julkisen taloutemme hyvästä hoitamisesta. Tätä saavutettua arvovaltaa meidän kannattaa nyt käyttää.

Maamme saamaan positiivisen palautteeseen voisi helposti tuudittautua. Olisi kuitenkin erittäin vahingollista työntää pää pensaaseen ja kuvitella, että selviämme nykymenolla myös tulevaisuuden haasteista. Se, että olemme selviytyjiä euroalueella, ei vielä tarkoita sitä, että jatkossa pystyisimme rahoittamaan edes nykymuotoisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluineen ja tulonsiirtoineen ilman merkittäviä uudistuksia. Emme pysty. Tämä tosiasia on kaikkien tunnustettava.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä yhtyykin valtiovarainvaliokunnan näkemykseen siitä, että hallituksen on huolehdittava toimenpiteistä, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan ja erityisesti työllisyyden ja talouskasvun edistämisestä huolehditaan.

Kehysmenettelyllä on lukuisten sekä kotimaisten että kansainvälisten arvioiden mukaan keskeinen rooli julkisen talouden hyvässä hoidossa. Monet ovat silti tässäkin salissa arvostelleet tiukkaa kehyskäytäntöä. Toivottavasti ne ajatukset ovat talouskriisin myötä hautautuneet. Kehysselonteko antaa meille nytkin mahdollisuuden tarkastella käsillä olevaa tilannetta ja taloudenpitoa pidemmällä aikavälillä.

Hallitusta voi perustellusti kiittää taantuman aikaisista toimista. Työttömyyden kasvua on kyetty merkittävästi hidastamaan ja taloudellista toimeliaisuutta edistämään. Työllisyyden ylläpitäminen ja työllisyysasteen nostaminen on myös jatkossa aivan keskeisessä asemassa, erityisesti nuorisotyöttömyyteen on jatkossakin tartuttava räätälöidyin toimin. Vakaa talouden kehitys pohjautuu työntekoon ja yrittämiseen.

Kehysselonteossa linjataan keinoja, joilla julkisen talouden tasapaino saavutetaan. Nykyistä pidemmät työurat, julkisen sektorin tuottavuuden kasvattaminen ja talouskasvua vahvistavat uudistukset ovat positiivisia ja kestäviä keinoja, joilla taloutta voidaan vauhdittaa. Kaksi nopeammin toimivaa, mutta talouteen ja ihmisten arkeen negatiivisesti vaikuttavaa keinoa ovat veronkorotukset ja menoleikkaukset. Niitä on pyrittävä minimoimaan positiivisten keinojen reippaalla edistämisellä.

Valtiovarainvaliokunta korostaa mietinnössään tuottavuuden merkitystä uusissa hankkeissa. Esimerkiksi väyläinvestoinneissa pitäisi valiokunnan mielestä aloittaa seuraavalla kehyskaudella vain sellaisia hankkeita, jotka parantavat tuottavuutta selvästi tai jotka ovat välttämättömiä tuottavan toiminnan käynnistämiseksi. Samoin valiokunta korostaa tietojärjestelmien kehittämistä tuottavuuden lisäämiseksi kuntapalveluissa. Nämä ovat oikeita linjauksia ja suunta tulee huomioida kunta- ja valtionhallinnossa laajemminkin. Tuottavuus on keskeinen avainsana tulevaisuuden haasteiden ratkaisussa.

Tuottavuuden parantamisessa tärkeintä on työntekijöiden hyvinvointi ja osaaminen. Työntekijä, joka ei koe työssään jaksavansa, ei varmasti myöskään halua pidentää työuraansa.

Hyvällä henkilöstöpolitiikalla – etenkin hyvällä johtamisella, luodaan työn ilosta syntyvää merkitystä työtätekevien suomalaisten arkeen. Motivoitunut työntekijä tarjoaa paitsi työnantajalle, myös koko yhteiskunnalle kasvun eväitä. Tuottavuus ei ole kirosana, joka revitään työntekijän selkänahasta, vaan onnistuneella henkilöstöpolitiikalla tuottavuuden parantaminen tuo kaikille lisää.

Osaamista on vaalittava, se on tulevaisuuden menestystekijöistä tärkeimpiä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä iloitsee siitä, että koulutuspanostuksista ei tingitä, vaan kehyskaudella esimerkiksi yliopistojen perusvoimavaroja vahvistetaan edelleen ja perusopetuksen ryhmäkokoja pyritään pienentämään.

Opposition puheissa vaaditaan samaan aikaan sekä menotason selkeää nostamista, että nykyistä tarkempaa taloudenpitoa ja kestävyysvajeen paikkausta. Kuitenkin on selvää, että kakkua ei voi samaan aikaa syödä ja säästää. Siksi on ratkaistava, miten kakkua kasvatetaan tai säästetään siten, että hyvinvointimme ei vaarannu.

Mainitsemani positiiviset keinot: työurien pidennys, tuottavuuden nosto ja kasvun vahvistaminen on otettava laajasti käyttöön ja toivoa sopii, että myös vastuullinen oppositio on mukana rakentamassa kestäviä ratkaisuja esimerkiksi työurien pidentämisen ja eläkeratkaisuiden osalta.

Jotta suuriin menoleikkauksiin tai veronkorotuksiin ei tarvitsisi mennä, tarvitaan yhteistyön henkeä. Silloin ei pelata populismikorteilla bluffia äänipotti silmissä kiiluen, vaan kannetaan yhteistä huolta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeänä, että julkisen talouden kantokyvystä huolehditaan ja tarpeellisia uudistuksia tehdään riittävän nopealla aikataululla. Menestyjät erottuvat silloin, kun on vaikeaa. Kokoomuksen kristallinkirkas tavoite on, että Suomi on vakaalle pohjalle rakentuva hyvinvointiyhteiskunta myös tämän taantuman jälkeen.


Kuvat