Olennaisempaa on nostaa eläköitymisikää kuin eläkeikää

Kaikki vaikuttaa julkisessa taloudessa kaikkeen. Siksi valtiontalous, kuntien talous sekä eläkerahastojen riittävyys ovat lopulta yksi ja sama asia. Samat suomalaiset veronmaksajat vastaavat hyvinvointimme kustannuksista.

Esimerkiksi jos eläkejärjestelmä ei kestä tulevien eläkkeiden tasoa, nousevat palkansaajien eläkemaksut ennakoitua enemmän. Tämä on veronmaksajan näkökulmasta sama asia kuin palkkaverotuksen kiristäminen. Valtion ja kuntien näkökulmasta se on poissa mahdollisesta verokertymästä ja siten palveluista ja tulonsiirroista.

Sinänsä positiivinen suomalaisten eliniän ennustettua nopeampi pidentyminen leikkaa tulevia eläkkeitä automaattisesti. Siksi ilman pidempiä työuria 1960-luvun jälkeen syntyneiden eläkkeet leikkaantuvat liian pieniksi. Todellinen eläköitymisikä ja lakisääteinen eläkeikä ovat eri asioita. Olennaisempaa onkin nostaa eläköitymisikää kuin eläkeikää.

Tärkeimmät ratkaisut suomalaisten työurien pidentämiseksi tehdään alkupäässä ja keskellä. Jokaiselle peruskoulun jälkeen opiskelemaan hakeneelle täytyy löytyä opiskelupaikka. Jatko-opintoihin täytyy päästä ja sieltä valmistua nykyistä nopeammin. Näihin voidaan vaikuttaa pääsykoejärjestelmää parantamalla sekä muuttamalla opintotukea joustavammaksi ja kannustavammaksi.

Työuria täytyy pidentää myös työn tekemisen iloa lisäämällä. Se tarkoittaa esimerkiksi parempaa johtamista sekä parempaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Sairaseläkkeiden määrää on vähennettävä työhyvinvointia parantamalla. Paljon on keksitty, muttei sitä miten työuria voi pidentää ilman parempaa työelämää.

Töitä täytyy myös olla. Työttömyys on kaikkein ikävintä paitsi työttömälle, myös yhteiskunnalle. Siksi kokoomus haluaa alentaa työn ja työllistämisen verotusta. Ne todistetusti lisäävät työpaikkoja. Kevyemmin verotettuna myös pienipalkkainen työ kannattaa aina.

Kun päästään nopeammin työelämään ja ollaan terveenä työelämässä, saadaan ansaittu ja turvattu eläke terveenä eläkeläisenä. Vain jos työurien alkupäähän ja keskivaiheelle ei löydetä tarpeeksi vaikuttavia ratkaisuja, joudutaan puuttumaan myös työuran loppupäähän. Tärkeintä työurien kannalta ei ole virallisen eläkeiän nosto, vaan todellisen eläköitymisiän kehittyminen. Siihen eläkeikä vaikuttaa vain osaltaan.

Kokoomus ei halua nostaa eläkeikää ensi vaalikaudella. Olennaisempaa on vaikuttaa eläköitymisiän nousuun. Jos kuitenkin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa päädytään ratkaisuun, jossa eläkeikää nostetaan asteittain 5?15 vuoden päästä, niin siihen täytyy jättää mahdollisuus. Näillä ratkaisuilla ei siten ole mitään vaikutuksia nykyisten eläkeläisten tai lähivuosina eläköityvien eläkkeisiin.

Päätökset myös kauempana tulevista muutoksista vahvistavat kuitenkin eläkejärjestelmämme kestävyyttä. Vain kestävä eläkejärjestelmä takaa nykyisten ja tulevien eläkeläisten eläkkeiden tason.

Työurien pidentäminen ? myös loppupäästä ? ei siten ole eläkkeiden leikkaamista. Täysin päinvastoin: jos työurat jäävät liian lyhyiksi, niin silloin eläkkeet leikkaantuvat. Koska hyvinvointi syntyy vain työstä, on meidän tehtävä ratkaisuja, joilla jokainen työkykyinen suomalainen saa tehdä töitä terveenä kokonaisen työuran.

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 5.4.2011.