Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Ohjelmatyö / Lehti: Kuntiin luotava palve­lu­mark­ki­nat

Lehti: Kuntiin luotava palve­lu­mark­ki­nat

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen Yrit­täjä-työryhmä julkisti tänään väli­ra­port­tinsa, jossa keski­ty­tään erityi­sesti kuntien ja yrit­tä­jien yhteis­työn kehit­tä­mi­seen. Työryh­män puheen­joh­taja, kansan­edus­taja, Suomen Yrit­tä­jien puheen­joh­taja Eero Lehti vaati tänään edus­kun­nassa järjes­te­tyssä tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa palve­lu­mark­ki­noi­den luomista kuntiin.
Kansan­edus­taja Eero Lehden raportti yrityk­sistä ja yrit­tä­jyy­destä

KUNTA JA YRITYS ? YHDESSÄ ENEMMÄN

1. Yrityk­set ja työpaik­kao­ma­va­rai­suus vahvis­ta­vat kunnan toimin­ta­ky­kyä ja vero­tu­loja

Kunnat ovat yhä enem­män vastuussa omasta talou­del­li­sesta selviy­ty­mi­ses­tään ja tuot­ta­miensa hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen turvaa­mi­sesta asuk­kail­leen. Tätä tehtä­vää helpot­taa suuresti, jos paik­ka­kun­nalla on vilkas ja moni­puo­li­nen yrity­se­lämä, joka tarjoaa sekä työpaik­koja että vero­tu­loja, jotka kunnalla on vapaasti käytet­tä­vis­sään. Korkea työl­li­syys kasvat­taa kunta­lai­silta kerät­tä­viä vero­tu­loja ja paikal­lista osto­voi­maa, ja luo näin uusia menes­tyk­sen edel­ly­tyk­siä laajen­tu­valle yritystoiminnalle.Elinkeinoelämän kehit­tä­mi­seen ohjat­tuja varoja ei pidä nähdä vastak­kai­sena palve­lui­hin panos­ta­mi­selle, sillä yritys­toi­min­nan tuot­ta­mat vero­tu­lot ja sen luon­tei­set maksut tuke­vat kunta­lais­ten palve­lu­jen järjes­tä­mistä.

2. Toimiva elin­kei­no­stra­te­gia lisää yritys­toi­min­nan vakautta ja kehi­tystä

Hyvä kunta ymmär­tää liike-elämän tarpeita. Kunnan on tunnis­tet­tava elin­kei­no­po­li­tii­kas­saan omat vahvuusa­lu­eensa ja raken­net­tava konkreet­ti­set toimensa niiden mukai­sesti. Kunnan­val­tuus­ton hyväk­symä elin­kei­no­stra­te­gia kertoo, miten kunta toimii pitkä­jän­tei­sesti yhteis­työssä elin­kei­noe­lä­män kanssa. Se on vakaa tahdo­nil­maisu ja lisää luottamusta.Kunnan ylei­sen tahto­ti­lan ja siihen liit­ty­vän stra­te­gian on oltava uskot­ta­via ja tavoit­tei­siin pitää sitou­tua, jotta pitkä­ai­kai­set inves­toin­nit ja kehi­tys­pa­nok­set olisi­vat yritys­toi­min­nan kannalta perus­tel­tuja. Kunnan ylin johto, ml. virka­ko­neisto ja luot­ta­mus­hen­ki­löt, heidän yhteis­työnsä ja suhde elin­kei­noe­lä­män tarpei­siin on tekijä, joka erot­taa edel­leen­kin eri kuntia toisis­taan. Stra­te­gian luomi­sessa tarvi­taan suuri joukko vaikut­ta­jia eri aloilta.

3. Yritys­toi­min­nan perus­e­del­ly­tys­ten on oltava kunnossa

Yrity­se­lä­män toimin­tae­del­ly­tyk­siin kuulu­vat liiken­neyh­tey­det, ammat­ti­tai­toi­nen ja moni­puo­li­nen työvoima, sen edel­leen koulut­ta­mi­seen tarvit­tava tarjonta sekä yritys­toi­min­nan moni­puo­li­set neuvontapalvelut.Eri toimi­joi­den hyvä yhteis­työ takaa elävän yritys­toi­min­nan. Siihen sisäl­ty­vät kunnan toimi­joi­den lisäksi myös valtion viran­omai­set, TEKES, Finn­vera ja TE-keskuk­set, sijoi­tus­ra­has­tot ja muut neuvon­ta­jär­jes­töt, jopa korkea­kou­lu­lai­tos sekä vapaaehtoisneuvontapalvelut.Palvelujen saata­vuus ohjaa yritys­ten sijoit­tu­mista, ja perus­pal­ve­lut pitää olla läheltä saata­vissa. Näihin kuulu­vat mm. majoi­tus, yritys­ju­ri­diikka, koulu­tus ja konsul­tointi, tieto­tek­niikka sekä paikal­li­nen media.

4. Uusien yritys­ten hankin­nassa kunnan ylei­sellä veto­voi­malla on merki­tystä

Kunnan imago ja tunnet­tuus valta­kun­nan ja seudul­li­sella tasolla edesaut­ta­vat sen kykyä hank­kia yrit­tä­jiä ja työvoi­maa alueel­leen. Kunnan johdolla on tässä suuri rooli. Kunnassa jo sijait­se­vien yritys­ten tarpeista on pidet­tävä huolta, mutta myös uusien yrit­tä­jien hakeu­tu­mi­nen kuntaan on olen­naista, koska elin­kei­noe­lämä uudis­tuu jatku­vasti. Ihmis­ten sitout­ta­mi­nen asuin­kun­taansa ja työpaik­kaansa kulke­vat käsi kädessä. Ammat­ti­tai­toi­nen työvoima, joka on sitou­tu­nut yrityk­seen ja paik­ka­kun­taan luo turval­li­suutta yritys­toi­min­nan inves­toin­tei­hin.

5. Yritys­ten toiminta kunnassa alkaa suun­ni­tel­mal­li­sesta ja enna­koi­vasta maan­han­kin­nasta ja kaavoi­tuk­sesta

Monet elin­kei­noe­lä­män eritys­vaa­teet ? teol­li­suu­den, palve­lu­jen, kaupan, liiken­teen ja raken­ta­mi­sen näkö­kul­masta ? tulee ottaa kaavoi­tuk­sessa riit­tä­vän ajoissa huomioon. Kaavoi­tet­tuja, eri tarkoi­tuk­siin sopi­via alueita on kunnan syytä pitää valmiina usean vuoden tarvetta vastaa­vasti. Vasta myöhem­min tarpeen mukaan kaavoit­ta­mi­nen voi estää inves­toin­nit esimer­kiksi kaavoi­tuk­seen liit­ty­vän vali­tus­ris­kin vuoksi. Kunnan on enna­koi­tava yrity­se­lä­män tarpeet ja pidet­tävä huolta siitä, että kunnalla on eri tarkoi­tuk­siin sopi­vaa maata omis­tuk­ses­saan. Myös pien­ten yritys­ten sijoit­tu­mi­nen on huomioi­tava, jotta turva­taan lähi­pal­ve­lu­jen saata­vuus.

6. Kuntiin on luotava palve­lu­mark­ki­nat

Kuntien keskit­ty­mi­nen perus­teh­tä­viinsä auttaa tuot­ta­vuu­den kasvat­ta­mi­sessa. Palve­lut pitää järjes­tää ennak­ko­luu­lot­to­masti siten, miten ne tehok­kaim­min ja laaduk­kaim­min saadaan aikaan. Yksi­tyis­tä­mi­nen ja ulkois­ta­mi­nen eivät sinäl­lään ole vastaus, vaan avai­na­se­massa on synnyt­tää toimi­vat mark­ki­nat, joilla sekä kunnan oma palve­lu­tuo­tanto että riit­tävä määrä yrityk­siä voivat kilpailla. Kunnilla säilyy aina lopul­li­nen vastuu sekä palve­lu­jen saata­vuu­desta että laadusta. Mark­ki­naeh­toi­sesti tuote­tuilla palve­luilla on mahdol­li­suus paran­taa palve­lu­jen laatua, lisätä kunta­lais­ten vaih­toeh­toja ja palve­lu­jen osuma­tark­kuutta sekä saada aikaan kustan­nus­sääs­töjä. Kuntien palve­lut on tuot­teis­tet­tava siten, että niin eri palve­luille kuin palve­lu­jen vaih­toeh­toi­selle järjes­tä­mis­ta­valle voidaan laskea hinta.Tämä helpot­taa myös eri kuntien välistä yhteis­työtä palve­lu­tuo­tan­non seudul­li­sessa työn­jaossa.

7. osto­pal­ve­luilla kunnat voivat paran­taa palve­lu­jaan ja purkaa jonoja

Monet palve­lut ovat ns. subjek­tii­vi­sia oikeuk­sia, joiden saan­tiin kunnan asuk­kailla on kiis­ta­ton oikeus. Tämä on johta­nut monien palve­lui­den jonou­tu­mi­seen, ennen kaik­kea tervey­den­huol­lossa. Yrityk­set ovat monesti kette­räm­piä toimin­nas­saan kuin kunta, jolloin palve­lu­jen tarjonta on jous­ta­vam­paa kuin täysin kunnal­li­sessa palve­lu­tuo­tan­nossa. Palve­luse­te­lin laajempi käyttö antaa kunta­lai­sille mahdol­li­suu­den valita halua­mansa palve­lun­tar­joaja myös yksi­tyi­seltä puolelta. Tämä purkaisi ruuh­kia ja lisäisi kunta­lais­ten vaih­toeh­toja sekä inves­toin­tien käyt­tö­as­tetta.

8. Kuntien hankin­nat tärkeitä yritys­toi­min­nalle

Julkis­ten hankin­to­jen arvo on yli 20 mrd. euroa vuosit­tain. Yrit­tä­jä­ky­se­lyn perus­teella kunnan hankin­ta­po­li­tiikka on yksi tärkeim­mistä, mutta vali­tet­ta­vasti yksi heikoim­min osatuista osa-alueista. Kuntien hankin­ta­po­li­tii­kalla on suuri vaiku­tus siihen, miten yrityk­set halua­vat lähteä mukaan tarjoa­maan ja kehit­tä­mään kunta­pal­ve­luita, sekä myös siihen, minkä­lai­set yrityk­set ovat mukana kilpai­lussa kuntien hankin­noista. Kilpai­lu­tuk­sessa on olen­naista edis­tää toimi­vien mark­ki­noi­den synty­mistä, jolloin tarjoa­jia on runsaasti ja kilpai­lu­ti­lanne aito. Kuntien hankin­noissa on kiin­ni­tet­tävä erityistä huomiota siihen, että myös pienet ja keski­suu­ret yrityk­set voivat osal­lis­tua kilpai­luun. Liian isot ja harvoin tois­tu­vat kilpai­lu­tuk­set johta­vat pitkällä aika­vä­lillä tarjoa­jien liial­li­seen vähen­ty­mi­seen. Ostoja ei saa tehdä liian suurina koko­nai­suuk­sina, ja osa- ja yhteis­tar­jous­ten teke­mi­nen on mahdol­lis­tet­tava. Myös hankin­to­jen pitkä­jän­tei­syy­teen on kiin­ni­tet­tävä huomiota, ettei pieny­rit­tä­jän toimeen­tulo ole katkolla joka vuosi. Pieniä hankin­toja ei tarvitse kilpai­lut­taa lain mukai­sesti, mutta pienis­sä­kin hankin­noissa kilpai­lu­tus voi tuoda lisä­ar­voa ja auttaa paikal­li­sia yrityk­siä.

9. Byro­kra­tian mini­mointi on parasta yritys­toi­min­nan ymmär­tä­mistä

Erilais­ten viran­omais­me­net­te­lyi­den ennus­tet­ta­vuus ja käsit­te­ly­no­peus edesaut­ta­vat yritys­ten kiin­nos­tusta kehit­tää toimin­taa paik­ka­kun­nalla. Asioin­tia helpot­taa yritys­ten kannalta ns. yhden luukun -peri­aate kunnan toimis­tossa. Sähköistä vies­tin­tää on käytet­tävä hyväksi lupiin, sopi­muk­siin ja kilpai­lu­tuk­siin liit­ty­vässä asioin­nissa. Usein asioi­den uudel­leen järjes­tely riit­tää parem­man toimin­taym­pä­ris­tön luomi­seen. Kunnan oman toimin­nan asia­kas­läh­töi­nen virta­vii­vais­ta­mi­nen on kilpai­lu­te­kijä, jolla edis­te­tään yritys­ten sijoit­tu­mista kuntaan.

10. Kunnal­li­set kustan­nuk­set ovat merkit­tä­vässä asemassa yritys­ten kannat­ta­vuu­dessa

Yritys­ten tarvit­se­miin tuotan­non osate­ki­jöi­hin kuulu­vat usein kunnan vastuulla olevat vesi, ener­gia, jäte­mak­sut, kiin­teis­tö­vero ja liiken­ne­ver­kon kunto. Nämä kaikki muodos­ta­vat yhtei­sen kulue­rän, jonka yritys­toi­minta joutuu siir­tä­mään hintoi­hin. Tuot­ta­vuus ja kunnan tarjoa­man infra­struk­tuu­rin kustan­nus­te­hok­kuus ovat näin ollen tärkeitä niin kunnan itsensä kuin myös yritys­ten menes­ty­mi­sen kannalta.

11. Verkos­toi­tu­mi­nen ja seudul­li­nen yhteis­työ autta­vat kunnan ja yritys­ten menes­ty­mi­sessä Pien­ten kuntien kyky vastata edellä mainit­tui­hin haas­tei­siin on usein riit­tä­mä­tön. Kunta­lii­tok­set oikein toteu­tet­tuna lisää­vät tuot­ta­vuutta ja paran­ta­vat alueen kilpai­lu­ky­kyä. Myös kuntien väli­nen järkevä yhteis­työ ja työn­jako erityis­teh­tä­vissä sekä edun­val­vonta valtioon päin ovat olen­nai­sia teki­jöitä. Kunnan kyky pitää puoli­aan ja vaikut­taa valtion päätök­sen­te­koon punni­taan esimer­kiksi valtion teke­missä päätök­sissä rauta­tie­lii­ken­teen, kanta­tie­ver­kon, lento­lii­ken­teen, vesi­reit­tien ja monien muiden inves­toin­tien sekä koulu­tuk­sen paino­tuk­sessa ja ajoi­tuk­sessa.


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

25.3.2024

Vastuu­hen­ki­lö­haku verkos­toi­hin on avattu

Kokoo­muk­sen verkos­tot asete­taan kahdeksi vuodeksi kerral­laan, ja samalla niille vali­taan kaksi­vuo­tis­kau­deksi puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit. Verkos­to­jen vastuu­hen­ki­lö­haku on auki 15.5. saakka.

1.3.2023

Nyt on oikea aika pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set sosi­aali-, terveys- ja pelas­tus­pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­seksi Seuraa­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­nen ja ihmi­sille tärkei­den palve­lui­den turvaa­mi­nen. Me

24.2.2023

Nyt on oikea aika kuntien ja kaupun­kien uudelle suun­nalle

Sosi­aa­li­pal­ve­lui­den, tervey­den­huol­lon ja pelas­tus­toi­men uudis­tuk­sen jälkeen on aika tarkas­tella kuntien roolia ja tehtä­vä­kent­tää. Kuntien vapau­den ja toimin­ta­ky­vyn kasvat­ta­mi­seksi tarvi­taan uuden­laista

Skip to content