Lehti: Kuntiin luotava palvelumarkkinat

Kokoomuksen Yrittäjä-työryhmä julkisti tänään väliraporttinsa, jossa keskitytään erityisesti kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittämiseen. Työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Eero Lehti vaati tänään eduskunnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa palvelumarkkinoiden luomista kuntiin.
Kansanedustaja Eero Lehden raportti yrityksistä ja yrittäjyydestä

KUNTA JA YRITYS ? YHDESSÄ ENEMMÄN

1. Yritykset ja työpaikkaomavaraisuus vahvistavat kunnan toimintakykyä ja verotuloja

Kunnat ovat yhä enemmän vastuussa omasta taloudellisesta selviytymisestään ja tuottamiensa hyvinvointipalvelujen turvaamisesta asukkailleen. Tätä tehtävää helpottaa suuresti, jos paikkakunnalla on vilkas ja monipuolinen yrityselämä, joka tarjoaa sekä työpaikkoja että verotuloja, jotka kunnalla on vapaasti käytettävissään. Korkea työllisyys kasvattaa kuntalaisilta kerättäviä verotuloja ja paikallista ostovoimaa, ja luo näin uusia menestyksen edellytyksiä laajentuvalle yritystoiminnalle.Elinkeinoelämän kehittämiseen ohjattuja varoja ei pidä nähdä vastakkaisena palveluihin panostamiselle, sillä yritystoiminnan tuottamat verotulot ja sen luonteiset maksut tukevat kuntalaisten palvelujen järjestämistä.

2. Toimiva elinkeinostrategia lisää yritystoiminnan vakautta ja kehitystä

Hyvä kunta ymmärtää liike-elämän tarpeita. Kunnan on tunnistettava elinkeinopolitiikassaan omat vahvuusalueensa ja rakennettava konkreettiset toimensa niiden mukaisesti. Kunnanvaltuuston hyväksymä elinkeinostrategia kertoo, miten kunta toimii pitkäjänteisesti yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Se on vakaa tahdonilmaisu ja lisää luottamusta.Kunnan yleisen tahtotilan ja siihen liittyvän strategian on oltava uskottavia ja tavoitteisiin pitää sitoutua, jotta pitkäaikaiset investoinnit ja kehityspanokset olisivat yritystoiminnan kannalta perusteltuja. Kunnan ylin johto, ml. virkakoneisto ja luottamushenkilöt, heidän yhteistyönsä ja suhde elinkeinoelämän tarpeisiin on tekijä, joka erottaa edelleenkin eri kuntia toisistaan. Strategian luomisessa tarvitaan suuri joukko vaikuttajia eri aloilta.

3. Yritystoiminnan perusedellytysten on oltava kunnossa

Yrityselämän toimintaedellytyksiin kuuluvat liikenneyhteydet, ammattitaitoinen ja monipuolinen työvoima, sen edelleen kouluttamiseen tarvittava tarjonta sekä yritystoiminnan monipuoliset neuvontapalvelut.Eri toimijoiden hyvä yhteistyö takaa elävän yritystoiminnan. Siihen sisältyvät kunnan toimijoiden lisäksi myös valtion viranomaiset, TEKES, Finnvera ja TE-keskukset, sijoitusrahastot ja muut neuvontajärjestöt, jopa korkeakoululaitos sekä vapaaehtoisneuvontapalvelut.Palvelujen saatavuus ohjaa yritysten sijoittumista, ja peruspalvelut pitää olla läheltä saatavissa. Näihin kuuluvat mm. majoitus, yritysjuridiikka, koulutus ja konsultointi, tietotekniikka sekä paikallinen media.

4. Uusien yritysten hankinnassa kunnan yleisellä vetovoimalla on merkitystä

Kunnan imago ja tunnettuus valtakunnan ja seudullisella tasolla edesauttavat sen kykyä hankkia yrittäjiä ja työvoimaa alueelleen. Kunnan johdolla on tässä suuri rooli. Kunnassa jo sijaitsevien yritysten tarpeista on pidettävä huolta, mutta myös uusien yrittäjien hakeutuminen kuntaan on olennaista, koska elinkeinoelämä uudistuu jatkuvasti. Ihmisten sitouttaminen asuinkuntaansa ja työpaikkaansa kulkevat käsi kädessä. Ammattitaitoinen työvoima, joka on sitoutunut yritykseen ja paikkakuntaan luo turvallisuutta yritystoiminnan investointeihin.

5. Yritysten toiminta kunnassa alkaa suunnitelmallisesta ja ennakoivasta maanhankinnasta ja kaavoituksesta

Monet elinkeinoelämän eritysvaateet ? teollisuuden, palvelujen, kaupan, liikenteen ja rakentamisen näkökulmasta ? tulee ottaa kaavoituksessa riittävän ajoissa huomioon. Kaavoitettuja, eri tarkoituksiin sopivia alueita on kunnan syytä pitää valmiina usean vuoden tarvetta vastaavasti. Vasta myöhemmin tarpeen mukaan kaavoittaminen voi estää investoinnit esimerkiksi kaavoitukseen liittyvän valitusriskin vuoksi. Kunnan on ennakoitava yrityselämän tarpeet ja pidettävä huolta siitä, että kunnalla on eri tarkoituksiin sopivaa maata omistuksessaan. Myös pienten yritysten sijoittuminen on huomioitava, jotta turvataan lähipalvelujen saatavuus.

6. Kuntiin on luotava palvelumarkkinat

Kuntien keskittyminen perustehtäviinsä auttaa tuottavuuden kasvattamisessa. Palvelut pitää järjestää ennakkoluulottomasti siten, miten ne tehokkaimmin ja laadukkaimmin saadaan aikaan. Yksityistäminen ja ulkoistaminen eivät sinällään ole vastaus, vaan avainasemassa on synnyttää toimivat markkinat, joilla sekä kunnan oma palvelutuotanto että riittävä määrä yrityksiä voivat kilpailla. Kunnilla säilyy aina lopullinen vastuu sekä palvelujen saatavuudesta että laadusta. Markkinaehtoisesti tuotetuilla palveluilla on mahdollisuus parantaa palvelujen laatua, lisätä kuntalaisten vaihtoehtoja ja palvelujen osumatarkkuutta sekä saada aikaan kustannussäästöjä. Kuntien palvelut on tuotteistettava siten, että niin eri palveluille kuin palvelujen vaihtoehtoiselle järjestämistavalle voidaan laskea hinta.Tämä helpottaa myös eri kuntien välistä yhteistyötä palvelutuotannon seudullisessa työnjaossa.

7. ostopalveluilla kunnat voivat parantaa palvelujaan ja purkaa jonoja

Monet palvelut ovat ns. subjektiivisia oikeuksia, joiden saantiin kunnan asukkailla on kiistaton oikeus. Tämä on johtanut monien palveluiden jonoutumiseen, ennen kaikkea terveydenhuollossa. Yritykset ovat monesti ketterämpiä toiminnassaan kuin kunta, jolloin palvelujen tarjonta on joustavampaa kuin täysin kunnallisessa palvelutuotannossa. Palvelusetelin laajempi käyttö antaa kuntalaisille mahdollisuuden valita haluamansa palveluntarjoaja myös yksityiseltä puolelta. Tämä purkaisi ruuhkia ja lisäisi kuntalaisten vaihtoehtoja sekä investointien käyttöastetta.

8. Kuntien hankinnat tärkeitä yritystoiminnalle

Julkisten hankintojen arvo on yli 20 mrd. euroa vuosittain. Yrittäjäkyselyn perusteella kunnan hankintapolitiikka on yksi tärkeimmistä, mutta valitettavasti yksi heikoimmin osatuista osa-alueista. Kuntien hankintapolitiikalla on suuri vaikutus siihen, miten yritykset haluavat lähteä mukaan tarjoamaan ja kehittämään kuntapalveluita, sekä myös siihen, minkälaiset yritykset ovat mukana kilpailussa kuntien hankinnoista. Kilpailutuksessa on olennaista edistää toimivien markkinoiden syntymistä, jolloin tarjoajia on runsaasti ja kilpailutilanne aito. Kuntien hankinnoissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat osallistua kilpailuun. Liian isot ja harvoin toistuvat kilpailutukset johtavat pitkällä aikavälillä tarjoajien liialliseen vähentymiseen. Ostoja ei saa tehdä liian suurina kokonaisuuksina, ja osa- ja yhteistarjousten tekeminen on mahdollistettava. Myös hankintojen pitkäjänteisyyteen on kiinnitettävä huomiota, ettei pienyrittäjän toimeentulo ole katkolla joka vuosi. Pieniä hankintoja ei tarvitse kilpailuttaa lain mukaisesti, mutta pienissäkin hankinnoissa kilpailutus voi tuoda lisäarvoa ja auttaa paikallisia yrityksiä.

9. Byrokratian minimointi on parasta yritystoiminnan ymmärtämistä

Erilaisten viranomaismenettelyiden ennustettavuus ja käsittelynopeus edesauttavat yritysten kiinnostusta kehittää toimintaa paikkakunnalla. Asiointia helpottaa yritysten kannalta ns. yhden luukun -periaate kunnan toimistossa. Sähköistä viestintää on käytettävä hyväksi lupiin, sopimuksiin ja kilpailutuksiin liittyvässä asioinnissa. Usein asioiden uudelleen järjestely riittää paremman toimintaympäristön luomiseen. Kunnan oman toiminnan asiakaslähtöinen virtaviivaistaminen on kilpailutekijä, jolla edistetään yritysten sijoittumista kuntaan.

10. Kunnalliset kustannukset ovat merkittävässä asemassa yritysten kannattavuudessa

Yritysten tarvitsemiin tuotannon osatekijöihin kuuluvat usein kunnan vastuulla olevat vesi, energia, jätemaksut, kiinteistövero ja liikenneverkon kunto. Nämä kaikki muodostavat yhteisen kuluerän, jonka yritystoiminta joutuu siirtämään hintoihin. Tuottavuus ja kunnan tarjoaman infrastruktuurin kustannustehokkuus ovat näin ollen tärkeitä niin kunnan itsensä kuin myös yritysten menestymisen kannalta.

11. Verkostoituminen ja seudullinen yhteistyö auttavat kunnan ja yritysten menestymisessä Pienten kuntien kyky vastata edellä mainittuihin haasteisiin on usein riittämätön. Kuntaliitokset oikein toteutettuna lisäävät tuottavuutta ja parantavat alueen kilpailukykyä. Myös kuntien välinen järkevä yhteistyö ja työnjako erityistehtävissä sekä edunvalvonta valtioon päin ovat olennaisia tekijöitä. Kunnan kyky pitää puoliaan ja vaikuttaa valtion päätöksentekoon punnitaan esimerkiksi valtion tekemissä päätöksissä rautatieliikenteen, kantatieverkon, lentoliikenteen, vesireittien ja monien muiden investointien sekä koulutuksen painotuksessa ja ajoituksessa.


Kuvat