Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Kreik­ka­lai­nen ahdinko

Kreik­ka­lai­nen ahdinko

Julkaistu:

Kreikka on ajanut itsensä varsi­nai­seen ahdin­koon. Kreik­ka­lai­set harjoit­ti­vat vastuu­tonta talous­po­li­tiik­kaa ja sumut­ti­vat muuta Euroop­paa virheel­li­sillä tilas­toil­laan talou­tensa tilasta vuosi­kausia. Nyt pää on tullut vetä­vän käteen. Suurin petos oli kuiten­kin itse­pe­tos. Virheel­lis­ten tilas­to­jen perus­teella Kreikka on ajanut itsensä kuri­muk­seen.

Suoma­lai­sia ja muita euroop­pa­lai­sia pistää vihaksi kreik­ka­lais­ten toiminta. Minua paljon Krei­kalle vihai­sem­paa suoma­laista tuskin löytyy. ?Kärsi­kööt ilman apuamme!?, on luon­nol­li­nen reak­tio tilan­tee­seen. Asia ei vain ole aivan näin yksin­ker­tai­nen. Euroa­lu­eella ja maail­man­ta­lou­dessa kaikki vaikut­taa kaik­keen. Meidän on huoleh­dit­tava, että Krei­kan toiminta vaikut­taisi mahdol­li­sim­man vähän meihin suoma­lai­siin.

Krei­kan lainan­saan­nin heik­ke­ne­mi­nen uhkaa ajaa sen vara­rik­koon. Se estäisi Krei­kan talou­den terveh­ty­mi­sen. Epävar­muus mark­ki­noilla valtioi­den lainot­ta­mi­seen uhkaa syöstä EU:n uuteen taan­tu­maan. Se on estet­tävä. Suomen talous supis­tui viime vuonna maail­man­ta­lou­den seurauk­sena lähes 8 prosent­tia. Halli­tus elvytti valta­vasti ja työt­tö­myy­den hallit­se­ma­ton nousu saatiin estet­tyä. Suomella ei kuiten­kaan ole enää varaa toiseen massii­vi­seen elvy­tys­pa­ket­tiin. Meidän on siis rajat­tava ongel­mat Kreik­kaan Suomen ja suoma­lais­ten työl­li­syys­ke­hi­tyk­sen turvaa­mi­seksi.

Sovimme euro­ryh­män kokouk­sessa 110 miljar­din euron laina­pa­ke­tista Krei­kalle. Euro­mai­den osuus on 80 miljar­dia ja IMF:n osuus 30 miljar­dia. Suomen osuus on noin 1,5 miljar­dia. Krei­kalle ei anneta rahaa. Kyseessä on laina. Kreikka joutuu maksa­maan Suomelle kaksin­ker­taista korkoa verrat­tuna Suomen maksa­maan korkoon. On tieten­kin riski, että kaik­kia lainat­ta­via varoja ei saada­kaan takai­sin. Toisaalta ilman lainan­an­toa, olisi­vat suoma­lais­ten eläkeyh­tiöi­den Krei­kan lainoi­hin sijoit­ta­mat eläke­va­rat hävin­neet kuin tuhka tuuleen. Uusi taan­tuma taas voisi tarkoit­taa uutta kymme­nen miljar­din euron aukkoa vero­tu­loissa. Tämä­kin kuvas­taa ojasta allik­koon tilan­net­tamme Krei­kan kanssa.

Kreik­ka­lai­set eivät pääse helpolla. Lainoi­tuk­sen ehtona Krei­kan julki­sen talou­den menoja leika­taan ja veroja koro­te­taan yhteensä n. 30 mrd. euroa neljän vuoden aikana. Palk­koja, eläk­keitä ja työt­tö­myys­tur­vaa leika­taan. Eläkei­kää noste­taan. Kreikka joutuu nyt kiris­tä­mään rajusti vyötään elet­ty­ään kuin pellossa vuosi­kau­det ja salail­tu­aan sen kump­pa­neil­taan. Suomi ja minä olemme edus­ta­neet kovinta linjaa Kreik­kaa kohtaan koko krii­sin ajan.

Ankara talous­oh­jelma turvaa Krei­kan kyvyn hoitaa lainansa. Tulemme seuraa­maan hauk­kana sen toteu­tu­mista. Krei­kan toimit­ta­mien tieto­jen sijaan sopeu­tus­pa­ke­tin toteu­tu­mista valvo­vat IMF, EKP ja komis­sio. Vasta kun nämä totea­vat Krei­kan toimi­neen lupaus­tensa mukai­sesti, seuraava laina­siivu on mahdol­lista maksaa. Muuten lainoi­tus loppuu. Koko laina­pot­tia ei siis anneta kerralla.

Suomen osal­lis­tu­mi­sesta laina­jär­jes­te­lyyn päät­tää edus­kunta. Keskus­telu tullee olemaan tiuk­kaa, niin kuin pitää­kin. Jos joku on sitä mieltä, että Euroa­lu­een ei pidä lainoit­taa kreik­kaa, pitää hänen kertoa, mitä hänen mieles­tään tapah­tuu 19.5.2010,kun krei­kan 8,5 mrd:n laina erään­tyy, eikä Kreikka saa lainaa.

Kaik­kien euro­mai­den, komis­sion ja EKP:n yhtei­nen analyysi on se, että vaih­toehto Krei­kan luotot­ta­mi­selle on karmeampi. Ei vain kreik­ka­lai­sille, vaan meille kaikille euroop­pa­lai­sille aivan siitä riip­pu­matta kuuluuko maa euroon vai ei. Vaikka tilanne kiukut­taa­kin, on tehtävä järke­västi päätök­siä, jotka turvaa­vat suoma­lai­set työpai­kat ja hyvin­voin­nin. Siksi oman edun vaali­mi­sen vuoksi kannat­taa valita pienempi paha.
(Kirjoi­tus on julkaistu Turun Sano­missa 4.5.2010)

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content