Kokoomus tukee ruotsin kielen asemaa Suomen toisena kansalliskielenä – Kokoomus noudattaa kaikkia puoluekokouksen päätöksiä

Julkisuudessa on käyty osin hämmentävää keskustelua Kokoomuksen puoluekokouksen päätöksistä ja puolueen suhtautumisesta ruotsin kielen asemaan. Keskustelussa on ollut väärinymmärryksiä, valitettavasti osin myös tarkoituksellisia. On jopa väitetty, että olisin irtisanoutunut puoluekokouksen päätöksestä liittyen ruotsin kielen asemaan Suomessa. Päinvastoin, olen pyrkinyt kunnioittamaan ja tulkitsemaan puoluekokouksen tekemiä päätöksiä mahdollisimman tarkasti.

Kokoomuksen puoluekokouksessa Jyväskylässä käsiteltiin yhteensä neljä ruotsin kielen asemaa koskevaa aloitetta. Kokous ensinnäkin hylkäsi reilusti (äänin 349?214) aloitteen (numero 103), jossa vaadittiin ruotsin kielen perustuslaillisen aseman purkamista. Puoluekokous yhtyi puoluehallituksen perusteluihin, jonka mukaan Suomi on kaksikielinen maa, jonka kansalliskielistä oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin on säädetty perustuslain 17 §:ssä. Sen mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Kokous myös hylkäsi yksimielisesti Töölön Kansallisseuran aloitteen (numero 104, ruotsin kieli vapaaehtoiseksi oppiaineeksi), jossa vaadittiin ruotsin kielen perustuslaillisen aseman purkamista. Samoin puoluekokous hylkäsi yksimielisesti Pohjanmaan Kokoomusnuorten aloitteen (numero 105), jossa vaadittiin toisen kotimaisen kielen pakollisen opiskelun poistamista. Puoluekokous yhtyi näiden aloitteiden osalta puoluehallituksen perusteluihin, joissa ei katsota aiheelliseksi luopua ruotsin kielen nykyisestä asemasta toisena virallisena kielenä eikä muuttaa toinen kotimainen kieli peruskouluissa valinnaiseksi aineeksi.

Ristiriidassa edellä mainittujen päätösten kanssa puoluekokous hyväksyi erittäin tiukassa äänestyksessä aloitteen (äänin 284 ? 281, aloite numero 106, ?Pakkoruotsin tilalle vapaasti valittava toinen kieli?), jossa vaadittiin puoluehallitusta ja kehotettiin ministeriryhmää ja eduskuntaryhmää toimimaan siten, että peruskoulun ja toisen asteen kaksi pakollista kieltä voisi itse valita eri vaihtoehtojen joukosta ja toisen kotimaisen pakollisuus poistetaan.

Kun kokous jo aiemmin oli päättänyt että ruotsin kielen perustuslaillinen asema säilytetään ja toista kotimaista kieltä ei peruskouluissa muuteta valinnaiseksi oppiaineeksi, ovat puoluekokouksen päätökset keskenään ristiriidassa ja edellyttävät tulkintaa. Puoluekokous hylkäsi useammassa aloitteessa ajatuksen ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuudesta. Siihen liittyvä viittaus oli kielten opiskelun monipuolisuuteen pyrkivässä hyväksytyssä aloitteessa. Tulkitsen siksi puoluekokouksen tahtoa siten, että ruotsin kielen perustuslaillinen asema halutaan turvata ja molempien kotimaisten kielten opetus halutaan turvata osana suomalaista yleissivistystä ja kulttuuria. Samalla on kuitenkin edistettävä mahdollisimman monipuolisten kieliopintojen mahdollisuutta.

Kansainvälistymisen perusta on vahvassa oman kulttuurin tuntemuksessa ja arvotuksessa. Myös ruotsinkielisellä vähemmistöllä on paikkansa suomalaisen kulttuurin kirjossa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyvä kielitaito ja sen aktiivinen käyttäminen edistävät kansainvälistymistä. Vieraiden kielten valikoima kouluissa on jatkossakin turvattava ja opetuksen laatuun on kiinnitettävä huomiota. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Ottaen huomioon perustuslain turvan koskien molempia kansalliskieliä, molempien kotimaisten kielten opiskelu ja osaaminen koko maan kattavasti on perusteltua.

Kokoomuksen puoluejohto on siten sitoutunut ruotsin kielen aseman säilyttämiseen ennallaan. Kokoomuksen jatkaa valinnanvapauden lisäämistä vieraiden kielten opiskelussa.

Jyrki Katainen, Kokoomuksen puheenjohtaja