Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Terveys / Kokoo­mus julkaisi sote-valin­nan­va­pau­den teesit

Kokoo­mus julkaisi sote-valin­nan­va­pau­den teesit

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen kansan­edus­ta­jat minis­teri Lenita Toivakka, vara­pu­he­mies Paula Risikko ja Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­mässä sote-poli­tii­kasta vastaava Sari Sarko­maa listaa­vat Kokoo­muk­sen 29 teesiä valin­nan­va­pau­teen.

Kansan­edus­ta­jat muis­tut­ta­vat, että valin­nan­va­paus on väline vauh­dit­taa sote-uudis­tusta ihmi­sen näköi­seksi. Valin­nan­va­pau­den tavoit­teena on edis­tää sote-palve­lui­den saata­vuutta, tasa-arvoa, laatua, kustan­nus­vai­kut­ta­vuutta ja vahvis­taa perus- ja lähi­pal­ve­luita.

Edus­ta­jat katso­vat, että sote-uudis­tuk­sen tavoit­teen tulee olla, että ihmi­set saavat laadu­kasta ja tasa-arvoista palve­lua ja julki­sen talou­den kestä­vyys­va­jetta saadaan kurot­tua umpeen vähin­tään tavoit­teeksi asete­tun kolmen miljar­din verran.

29 teesiä, tavoi­tetta ja onnis­tu­mi­sen edel­ly­tystä valin­nan­va­pau­delle:

1. Tasa­ver­tai­set palve­lut: Sote-uudis­tus on onnis­tu­nut kun tervey­se­rot kape­ne­vat ja ihmis­ten pompot­te­lusta luukulta toiselle pääs­tään. Perus­pal­ve­lut vahvis­tu­vat ja hoitoon pääsee oikea-aikai­sesti.

2. Ihmi­nen ensin: Valin­nan­va­pau­den laajen­ta­mi­nen on loikka pois järjes­tel­mä­kes­kei­syy­destä kohti ihmis­ten osal­li­suutta. Mahdol­li­suus valita ja saada palve­lut ei katso raha­pus­sin paksuutta. Julki­nen valta vastaa tasa-arvoi­sesta hoidosta.

3. Yhte­näi­set hoito­ket­jut: Palve­lut ovat koko­nai­suuk­sia, joissa sote-osaa­jien taidot saadaan parhaim­mil­leen ihmis­ten avuksi. Palve­lut integroi­daan tiedon ja toimin­nan kautta.

4. Moni­puo­li­set tuot­ta­jat: Järjes­töille ja yrityk­sille anne­taan tasa­ver­tai­set mahdol­li­suu­det tulla mukaan tarjoa­maan osaa­mista valtio­val­lan tarkasti määrit­te­le­min ehdoin. Pk-yrit­tä­jät, yksi­ny­rit­tä­jät ja järjes­töt toimi­vat tuot­ta­jina julki­sen rinnalla. Parhaat palve­luin­no­vaa­tiot synty­vät tuot­ta­jan ja palve­lua tarvit­se­van kohda­tessa.

5. Henki­löstö mukana: Uudis­tuk­set on toteu­tet­tava hyvää henki­lös­tö­po­li­tiik­kaa noudat­taen. Osaa­vat ihmi­set teke­vät sote-palve­lui­den laadun. Sote-henki­lös­tön on oltava mukana valmis­te­lussa ja toimeen­pa­nossa.

6. Läpi­nä­ky­vyys: Julki­nen valta luo sään­nöt laadun ja kustan­nus­ten läpi­nä­ky­vyy­delle. Kansa­lais­ten tiedon­saan­nin turvaa­mi­seksi tiedon on oltava helposti saata­villa. Läpi­nä­ky­vät tiedot ovat myös edel­ly­tys raha seuraa ihmistä -mallin käyt­töö­no­tolle ja ihmi­sen valin­nan teke­mi­selle.

7. Valin­nan­va­pau­den ydin: Nykyistä nopeampi ja yhden­ver­tai­nen pääsy palve­lui­hin sekä palve­lui­den laadun, vaikut­ta­vuu­den ja kustan­nus­te­hok­kuu­den paran­tu­mi­nen.

8. Muutos eriar­voi­seen nyky­ti­laan: Nyt merkit­tävä osa väes­töstä – kuten työt­tö­mät, lapsi­per­heet ja eläke­läi­set – jonot­ta­vat perus­ter­vey­den­huol­toon. Kohtuut­to­mia ja eriar­vois­ta­via jonoja on myös moniin sosi­aa­li­pal­ve­lui­hin.

9. Asia­kas­mak­sut samat: Palve­lun käyt­tä­jän asia­kas­mak­sut ja siten palve­lun hinta ihmi­selle ovat samat riip­pu­matta palve­lun­tuot­ta­jasta. Palve­lu­mak­su­jen on oltava kohtuul­li­set. Ihmi­nen voi täyden­tää saami­aan julki­sia palve­luja rajal­li­sesti omalla rahalla, esimer­kiksi osta­malla lisä­käyn­tejä fysio­te­ra­peu­tilta.

10. Ihmi­nen valit­see, mutta piikki ei ole auki: Julki­nen valta määrää rahoi­tuk­sesta. Korvaus­ten taso ja sitä kautta kustan­nus­ten koko­nais­määrä ovat maksa­jan eli julki­sen vallan, päätet­tä­vissä ja säädet­tä­vissä.

11. Rahoi­tus uudis­tet­tava kannus­ta­maan viisaa­seen rahan käyt­töön: Raha kulkee maakun­nilta tuot­ta­jille sovit­tu­jen sään­tö­jen mukai­sesti. Raha kulkee osit­tain kiin­teällä korvauk­sella listau­tu­neista ihmi­sistä. Lisäksi rahoi­tusta on täyden­net­tävä erilai­silla muilla korvauk­silla, kuten kannus­teilla vaikut­ta­vuu­teen ja hyvin­voin­tiin, palve­lui­den koko­nais­pa­ke­toin­nilla ja henki­lö­koh­tai­sella budje­toin­nilla sekä kerta­kor­vauk­silla siellä, missä se on tarkoi­tuk­sen­mu­kaista. Järjes­tel­mää ei pidä virit­tää luomaan suorit­teita ja lääkä­rissä käyn­tejä vaan edis­tä­mään ihmis­ten terveyttä ja hyvin­voin­tia palkit­se­malla palve­lun tuot­ta­jaa esimer­kiksi diabe­tes­hoi­to­ta­sa­pai­nosta.

12. Rahoi­tus ja korvaus­jär­jes­telmä kannus­ta­vat hoita­maan laaduk­kaasti: ei osaop­ti­moin­nille. Kun rahat tule­vat jatkossa järjes­tä­jän yhteen raha­pus­siin, lakkaut­taa se nykyi­sen hölmöy­den, jossa poti­laan hoitoa, esimer­kiksi polvi­leik­kausta, siir­re­tään ja maksa­te­taan Kelalla lääke- ja sairaus­päi­vä­ra­ha­kus­tan­nuk­set. Olemassa olevia järjes­tel­miä, kuten Kelaa, on viisasta hyödyn­tää raha­vir­to­jen ohjaa­mi­sessa.

13. YTHS, työter­veys­huolto: Säilyt­tä­vät tärkeän ja toimi­van roolinsa uudis­tuk­sessa, mutta työn­ja­koa tarkas­tel­tava. YTHS on laajen­net­tava koske­maan kaik­kia korkea­kou­luo­pis­ke­li­joita. Lisäksi koulu­ter­vey­den­huol­lon on toimit­tava tiivisti yhdessä oppi­las­huol­lon kanssa lähellä lasta.

14. Kattava laki­sää­tei­nen tuot­ta­jien rapor­toin­ti­vel­vol­li­suus: Merkit­tävä paran­nus sote-johta­mi­seen ja päätök­sen­te­koon, jolloin saamme työka­luja parem­paan sosi­aali- ja tervey­den­huol­toon ja kustan­nus­ten hillin­tään.

15. Koko maan kattava valin­nan­va­paus: Sote-alueet eivät saa olla raja-aitoja. Palve­lu­jen järjes­tä­jällä tulee olla laki­sää­tei­nen velvoite tarjota valin­nan­mah­dol­li­suuk­sia.

16. Palve­lun­tuot­ta­jien tasa­puo­li­set toimin­tae­del­ly­tyk­set: Turvat­tava omis­tus­poh­jasta riip­pu­matta. Toimin­taa ohjaa­vien lakien, laatu­kri­tee­rien, valvon­nan, viran­omais­käy­tän­tö­jen ja hankin­nan sään­tö­jen oltava samat.

17. Valinta ohjaa palve­luja: Valinta palve­lun­tuot­ta­jasta on voitava tehdä riit­tä­vän usein, jotta se toimii aitona palau­te­me­ka­nis­mina palve­lui­den laadusta.

18. Lähi­pal­ve­lut: Tuot­ta­jia voidaan kannus­taa haja-asutusa­lueille myös korvaus­pe­rus­teita painot­ta­malla. Kun raha seuraa ihmistä ja kysyntä voi luoda tarjon­taa, on malli uusi mahdol­li­suus vahvis­taa lähi­pal­ve­luja.

19. Kaikki osaa­mi­nen käyt­töön: Suomen sote-mallin tulee olla moniam­ma­til­li­nen malli, joka hyödyn­tää koko koulu­te­tun sote-henki­lös­tön osaa­mista ja vauh­dit­taa työn­jaon uudis­ta­mista. Muut Pohjois­maat ovat luoneet enem­män lääkä­ri­läh­töi­siä malleja.

20. Sote ei onnistu ilman työre­for­mia: Esimer­kiksi fysio­te­ra­peut­tien suora­vas­taa­no­tot ovat tutki­tusti nopeut­ta­neet hoitoon pääsyä, työn tuot­ta­vuutta, vaikut­ta­vuutta ja mielek­kyyttä. Sairaan­hoi­ta­jien vastaan­ot­to­toi­min­nasta on hyviä koke­muk­sia eri puolilla Suomea terveys­a­se­milla ja erikois­sai­raan­hoi­don polikli­ni­koilla.

21. Tieto ihmi­sen parhaaksi: Sote-uudis­tuk­sessa on toteu­tet­tava tiedon inte­graa­tio ja eri toimi­joi­den verkos­toi­tu­mi­nen niin, että palve­lut integroi­daan ihmi­sen ympä­rille tarpeen mukaan.

22. Järjes­töt arvok­kaassa asemassa: Järjes­töillä on tärkeä rooli myös erityi­sesti kuntien vastuulla olevassa tervey­den ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sessä. Järjes­tö­jen, kuntien ja maakun­tien yhteis­työlle on kehi­tet­tävä toimi­via kump­pa­nuus­ra­ken­teita.

23. Ehdo­ton ei julki­sille ja yksi­tyi­sille mono­po­leille: Tavoit­teena on saada kaikki voima­va­rat käyt­töön ja siksi palve­lun tuot­ta­jilta ei tule vaatia isoja inves­toin­teja. Yhden henki­lön yrityk­sen, toimi­van järjes­tön, mitta­van julki­sen osaa­mi­sen tai erilais­ten hoivai­deoi­den luomi­seen keskit­ty­vän erikois­tu­neen hoivay­ri­tyk­sen sekä uusien toimi­joi­den on pääs­tävä tasa­ve­roi­sesti mukaan.

24. Julki­nen valta vahva: Tavoit­teena yhden­ver­tai­set palve­lut. Vastuu palve­lui­den järjes­tä­mi­sestä on vahvasti julki­sella vallalla. Valin­nan­va­paus valjas­tet­tava ihmi­sen parhaaksi. Julki­sen sekto­rin tuotanto on nyt ja tule­vai­suu­dessa tärkeää. Valin­nan­va­pau­den tarkoi­tus on myös antaa julki­selle sekto­rille mahdol­li­suus olla parhaim­mil­laan.

25. Suun tervey­den­huol­lon palve­lut osa sotea: Suun tervey­den­huolto ei ole eril­li­nen osa muuta perus­ter­vey­den­huol­toa. Hoita­mat­to­mat hammas­sai­rau­det lisää­vät hoito­kus­tan­nuk­sia.

26. Tuot­ta­mi­sen oltava jous­ta­vaa: Palve­lut eivät ole vain raken­teita ja seiniä. Digi­ta­li­saa­tio ja esimer­kiksi mobii­li­pal­ve­lut ovat mullis­tava mahdol­li­suus ja ne on hyödyn­net­tävä täysi­mää­räi­sesti.

27. Hinnan sijaan kilpail­laan laadulla: Valin­nan­va­paus on esimer­kiksi vanhus- ja vammais­pal­ve­lua tarvit­se­ville merkit­tävä mahdol­li­suus elää oman näköistä elämää. Valin­nan­va­paus räätä­löi palve­lut käyt­tä­jän tarpeista lähte­väksi.

28. Veden­pi­tävä vaiku­tus­ten arviointi osana valmis­te­lua: Valin­nan­va­paus­malli ja tieten­kin koko sote-järjes­tä­mis­laki rahoi­tus­rat­kai­sui­neen vaatii kivi­ja­laksi kestä­vän tieto­pe­rus­tan toimin­nal­li­sista ja talou­del­li­sista vaiku­tusar­vioin­neista.

29. Tarkka seuranta ja tutki­mi­nen jatko­ke­hit­tä­mi­sen perus­taksi: Valin­nan­va­paus­mal­lia ei saada kerralla kohdal­leen vaan sitä on kehit­tävä tavoit­teel­li­sesti. Valtio­neu­vos­ton on tehtävä mallin vaiku­tus­ten seuran­nasta ja tutki­mi­sesta selkeä päätös.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

27.3.2024

Jocka Träskbäck: ”Yrit­tä­jien ääni kuulu­viin EU-parla­men­tissa”

Suomessa on 280 000 yrit­tä­jää, joista 200 000 yksi­ny­rit­tä­jiä. Nämä ovat yhteis­kun­tamme selkä­ranka, jota ilman ei olisi työpaik­koja, hyvin­voin­tia ja

25.3.2024

Vastuu­hen­ki­lö­haku verkos­toi­hin on avattu

Kokoo­muk­sen verkos­tot asete­taan kahdeksi vuodeksi kerral­laan, ja samalla niille vali­taan kaksi­vuo­tis­kau­deksi puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit. Verkos­to­jen vastuu­hen­ki­lö­haku on auki 15.5. saakka.

22.3.2024

Sirpa Pieti­käi­nen: ”Turval­li­suus on tärkeintä EU:n tule­vai­suu­dessa”

Yhtei­sen yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­män tärkein tehtävä on taata ihmis­ten turval­li­suus ja varjella sitä sekä paran­taa kansa­lais­ten elino­loja. Euroo­pan unioni on nyt ja

Skip to content