Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Kokoo­muk­sen Vartiai­nen: Julki­set työl­li­syys­me­not edesaut­ta­vat harvoin pysy­vää työl­lis­ty­mistä

Kokoo­muk­sen Vartiai­nen: Julki­set työl­li­syys­me­not edesaut­ta­vat harvoin pysy­vää työl­lis­ty­mistä

Julkaistu:

Arvoisa puhe­mies,

Kokoo­mus ottaa työt­tö­myy­den vaka­vasti.

Suomen työt­tö­myys on nous­sut tren­din­omai­sesti, suhdan­teita myötäil­len, vuosi­kym­me­nestä toiseen ja samalla ovat kasva­neet työvoi­ma­hal­lin­non menot. Tässä salissa on pitkään ajateltu että työt­tö­myyttä hoide­taan julki­silla työl­li­syys­me­noilla. Syksyn mittaan niitä onkin valio­kun­nissa käsi­telty. Johto­pää­tös on, että nämä toimet vain harvoin edesaut­ta­vat pysy­vää työl­lis­ty­mistä.

Halli­tus ei mittaa onnis­tu­mis­taan työl­li­syys­me­no­jen määrällä, vaan sillä, miten voidaan pysy­västi lisätä työl­li­syyttä. Määrä­ra­hoilla voidaan täyden­tää hyvin toimi­via työmark­ki­noita ja huoleh­tia työt­tö­mien työky­vystä. Ne eivät korvaa tepsi­viä refor­meja.

Suomessa on luvat­to­man pitkään laimin­lyöty sen pohti­mi­nen, mistä työt­tö­myys johtuu. Siihen vaikut­ta­vat sekä suhdan­teet että talou­den raken­teet sekä näiden puit­teissa yritys­ten ja yksi­löi­den työmark­ki­noilla teke­mät valin­nat.

Juha Sipi­län halli­tus on lähte­nyt siitä, että työt­tö­myyttä alen­ne­taan pysy­västi, raken­teel­li­sin uudis­tuk­sin. Samalla käydään kriit­ti­sesti läpi työl­li­syys­mää­rä­ra­ho­jen uudel­leen kohden­ta­mi­sen tarpeet.

Halli­tuk­sen työl­li­syy­suu­dis­tuk­set voidaan luoki­tella kolmeen: työl­lis­tä­mi­sestä kannat­ta­vam­paa, työn­teosta houkut­te­le­vam­paa ja työvoi­ma­hal­linto järke­väm­mäksi.

Työt­tö­myy­den vaih­telu johtuu toki suhdan­teista mutta työt­tö­myy­den keski­mää­räi­nen taso riip­puu työmark­ki­noi­den toimin­ta­ta­vasta johon vaikut­ta­vat työlain­sää­däntö, ammat­ti­liit­to­jen ja työnan­ta­ja­jär­jes­tö­jen toiminta sekä vero­tus ja sosi­aa­li­turva.

Mark­ki­na­ta­lous toimii niin, että palk­ko­jen nousu­paine on sitä kovempi mitä alhai­sempi on työt­tö­myys. Raken­teel­li­nen eli keski­mää­räi­nen työt­tö­myys on sitä korkeampi, mitä kovem­mat palk­ka­vaa­teet ammat­ti­lii­toilla ja palkan­saa­jilla on kulla­kin työt­tö­myys­ta­solla. Työt­tö­myys jämäh­tää korkealle tasolle, jos palkan­ko­ro­tuk­set ylty­vät koviksi jo korkean työt­tö­myy­den tilan­teessa. Siksi on elin­tär­keää laskea Suomen liian korkeaksi kohon­nutta kustan­nus­ta­soa ja yhtä elin­tär­keää on pitää huolta siitä, että työl­li­syys voi kasvaa monta vuotta ennen kuin kasvu tukah­tuu ylty­vään kustan­nus­ten nousuun, joka salpaa kilpai­lu­ky­vyn korjaus­liik­keen. Neuvot­te­lu­jär­jes­tel­määmme ylis­te­tään, mutta, usko­ma­tonta kyllä­kin, tänä­kin vuonna puske­taan työvoi­ma­kus­tan­nuk­sia ylös­päin pakol­li­sin yleis­ko­ro­tuk­sin, vaikka työt­tö­myys hipoo 10 prosent­tia.

Niinpä kaikki ne, jotka enna­koi­vat korkeita koro­tuk­sia ensi syksyksi ennus­ta­vat samalla Suomelle korkeaa raken­teel­lista työt­tö­myyttä – ja kaikki jotka yllyt­tä­vät ammat­ti­liit­toja protes­ti­mie­lellä esitet­tyi­hin korkei­siin palk­ka­vaa­tei­siin, lausu­vat samalla vaati­muk­sen ”jos halli­tuk­sen toimet eivät miel­lytä, noste­taanpa raken­teel­li­nen työt­tö­myys Suomessa korkealle”. Onneksi nämä­kään uhkauk­set eivät ole uskot­ta­via. Ammat­ti­lii­tot ovat pääosin vastuul­li­sia. Nyt päät­ty­neissä yhteis­kun­ta­so­pi­mus­neu­vot­te­luissa ehdo­tet­tiin vuodelle 2017 sellaista sopi­musta, joka ei pakota palk­ka­ku­luja ylös­päin työeh­to­so­pi­mus­pe­räi­sin koro­tuk­sin. Sitä perus­tel­tiin Suomen edulla, ja Suomen etu ja taval­li­sen SAK:n jäse­nen etu se tietysti on – siinä­kin tapauk­sessa että halli­tuk­sen muut toimet harmit­tai­si­vat­kin.

Arvoisa puhe­mies

Halli­tus alen­taa työt­tö­myyttä sekä tarjon­taa että kysyn­tää kohen­ta­vin uudis­tuk­sin. Ansio­tur­van maksua­jan lyhen­tä­mi­nen vaikut­taa tutki­tusti siihen, miten nopeasti työt­tö­mät hakeu­tu­vat uudes­taan työsuh­tei­siin. Uudis­tuk­sen tasa­pai­not­ta­mi­seksi alen­ne­taan samalla työl­lis­tä­mi­sen kynnyk­siä, jolloin työti­lai­suu­det lisään­ty­vät. Harkin­nassa ovat koea­jan piden­tä­mi­nen, vapaa­eh­tois­ten määrä­ai­kais­ten sopi­mus­ten helpot­ta­mi­nen sekä ansio­tur­van käyt­tä­mi­nen start­ti­ra­hana. Kokoo­muk­sen mielestä tärkein uudis­tus on paikal­lista sopi­mista tukeva ponteva työlain­sää­dän­nön uudis­ta­mi­nen, jonka käyn­nis­tä­mi­sestä halli­tus on juuri päät­tä­nyt. Vaste­des kyetään sekä pienissä järjes­täy­ty­mät­tö­missä yrityk­sissä että suuris­sa­kin sopi­maan työeh­doista vapaam­min, niin että työpai­kat säily­vät ja lisään­ty­vät.

Arvoisa puhe­mies

Vastaus väli­ky­sy­myk­seen on suora­su­kai­nen. Halli­tus on huoman­nut Suomen työl­li­syys­ti­lan­teen vaka­vuu­den ja lähte­nyt suoma­lai­sit­tain kunnian­hi­moi­sesti liik­keelle uudis­tuk­sin, joilla “synkeä ja näkö­ala­ton kehi­tys” kään­ne­tään pysy­vällä tavalla. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä antaa tukensa minis­teri Lind­strö­min ja muiden minis­te­rien työlle ja jää odot­ta­maan sitä, että työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia pääs­tään käsit­te­le­mään sekä valio­kun­nissa että tässä salissa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content