Kokoomuksen Toivakka ja Virolainen YK:n päivänä: Tyttöjen asema kertoo yhteiskunnan sivistyksestä

Kokoomuksen kansanedustajat Lenita Toivakka ja Anne-Mari Virolainen muistuttavat tyttöjen aseman parantamisen merkittävyydestä. Tytöt ovat globaalisti poikia alhaisemmin koulutettuja ja heidän terveydentilansa on huonompi. Kansanedustajat muistuttavat, että monissa paikoissa tyttöjen oikeudet eivät edelleenkään ole samalla tasolla kuin poikien.

”Tyttöjen heikko asema johtuu usein järjestelmällisestä sukupuolisyrjinnästä. Monissa maissa tyttöihin panostamista ei nähdä kannattavana, eivätkä he saa yhdenvertaisia mahdollisuuksia kouluttautua tai tehdä omia valintoja elämästään”, Toivakka kuvaa.

Joka vuosi yli kahden miljoonan 15-vuotiaan tytön lapsuus päättyy äitiyteen. Syvälle juurtunut tyttöjen syrjintä johtaa lapsiavioliittojen lisäksi muun muassa lapsityövoimaan, sukupuolielinten silvontaan, seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja peruskoulutuksen puutteeseen.

”Yli puolet 10-vuotiaista tytöistä asuvat epätasa-arvoisiksi luokitelluissa maissa. Näissä maissa tytöillä on suuri riski joutua räikeiden ihmisoikeusloukkausten uhreiksi. Se on käsittämättömän julmaa ja väärin”, Virolainen kertoo.

Mahdollisuus kouluttautua on avainasemassa tyttöjen aseman parantamiseksi. Riittävän koulutuksen saaneet tytöt kohtaavat merkittävästi vähemmän vääryyksiä kuin kouluttautumattomat. Koulutuksen myötä tytöt saavat parempaa palkkaa, he oppivat itse vaatimaan oikeuksiaan ja siirtävät koulutuksen tuomaa osaamista myös lapsilleen.

Suomen kehityspolitiikan ensimmäinen painopiste on naisten ja tyttöjen oikeudet ja asema. Oikeuksien, hyvinvoinnin ja mahdollisuuksien parantuminen on avainasemassa muiden kehitystavoitteiden saavuttamisessa. Taloudelliset panokset tyttöihin luo pidemmän aikavälin talouskasvua ja kehitystä. Arvioiden mukaan hyvinvointiin, koulutukseen ja tyttöihin panostaminen nyt voi tuoda kehittyville maille vähintään 21 miljardia dollaria vuoteen 2030 mennessä.

”Panostus tyttöjen oikeuksiin ja mahdollisuuksiin on samalla panostus osaamiseen, hyvinvointiin ja talouskasvuun”, Toivakka sanoo.

”Kyse ei ole vain yksilöiden auttamisesta tässä ja nyt. Kyse on pitkälle kantavista ratkaisuista, jotka hyödyttävät kaikkia”, Virolainen päättää.