Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro: Valtio­neu­vos­ton tiedon­anto Irlan­nille annet­ta­vaa lainoi­tusta varten

tällä vaali­kau­della olemme joutu­neet vaikei­den tilan­tei­den eteen. Ongel­mat ovat kier­ty­neet kansain­vä­li­sen finans­si­krii­sin ja sen seuraus­ten ympä­rille. Nytkin käsit­te­lemme finans­si­krii­sistä juon­tu­vaa vaikeaa asiaa: Irlan­nin lainoi­tus­oh­jel­maa ja Suomen osal­lis­tu­mista laino­jen takaa­mi­seen.

Kun vastaan tulee vaikea tilanne, suoma­lais­ten on voitava luot­taa siihen, että asiat hoide­taan niille kuulu­valla vaka­vuu­della. Suoma­lais­ten on voitava luot­taa siihen, että päätök­sen­teon päämää­ränä on aina suoma­lais­ten hyvin­vointi ja työpaik­ko­jen turvaa­mi­nen.

Tästä lähtö­koh­dasta on tarkas­tel­tava myös Irlan­nin rahoit­ta­mista. Suomi ei ole takaa­massa Irlan­nin lainoja siksi, että haluai­simme osoit­taa tukea asiansa huonosti hoita­neelle maalle. Irlan­nin laina­pyyntö on perus­teltu siksi, että vakaus euroa­lu­eella on pystyt­tävä säilyt­tä­mään, se on Suomen etu.

Jos Irlan­tia ei lainoi­tet­taisi, sillä olisi laajat ja enna­koi­mat­to­mat vaiku­tuk­set niin maail­man­laa­jui­seen, Euroo­pan kuin Suomen­kin talou­den kehi­tyk­seen. Tilan­netta voidaan verrata syksyn 2008 romah­duk­seen, joka johti Suomessa ennä­tys­mäi­seen brut­to­kan­san­tuot­teen kahdek­san prosen­tin pudo­tuk­seen ? korkeim­paan koko itse­näi­syy­temme aikana.

Tilan­tei­den erona on, että vuoden 2008 pudo­tuk­sen jälkeen pystyimme elvyt­tä­mään talout­tamme ja vält­tä­mään massa­työt­tö­myy­den. Nyt tuo elvy­tys­vara on käytetty ja jos vastaa­van­lai­nen romah­dus tulisi, sillä olisi vaiku­tusta jokai­sen suoma­lai­sen arkeen.

 On väärin sanoa, ettei tässä tilan­teessa olisi vaih­toeh­toja. Kyllä on, mutta toinen vaih­toehto, siis se, ettemme Irlan­nin lainoja osal­tamme takaisi, on synkkä. Uutta lamaa ei pidä liet­soa, vaan se on kaikin keinoin yritet­tävä vält­tää. Uusi taan­tuma tarkoit­taisi pahim­mil­laan rajua työt­tö­myy­den kasvua, vero­tu­lo­jen mene­tystä ja uhkaa hyvin­voin­ti­pal­ve­luille.

Arvoisa puhe­mies,

Suomi on hyöty­nyt avoi­mesta maail­man­ta­lou­desta ja yhteis­va­luu­tasta. Suomen talous on vien­ti­ve­toi­nen, vien­nin osuus brut­to­kan­san­tuot­teesta oli ennen rajua pudo­tusta n. 45 %. Vien­nistä EU-alueelle suun­tau­tuu yli puolet.  Euro on tuonut yrityk­sil­lemme kilpai­lue­tua, kulut­ta­jille mata­lan korko­ta­son sekä maamme talou­teen vakautta. Olemme pääs­seet jaka­maan hyötyjä, nyt joudumme kohtaa­maan ongel­mia.

Tärkeää on se, että euroa­lu­een joiden­kin maiden ongel­mat kyetään ratkai­se­maan siten, että ne vaikut­ta­vat mahdol­li­sim­man vähän suoma­lais­ten hyvin­voin­tiin. Irlan­nin laino­jen takaa­mi­nen on tässä pienem­män pahan tie. Jos asioita ei hoideta kuntoon, on asian­tun­ti­joi­den mukaan erit­täin toden­nä­köistä että kriisi leviää nopeasti ja kohta­lok­kaasti. Sen seurauk­set olisi­vat arvaa­mat­to­mat.

Tilan­teen vaka­vuutta kuvaa se, että myös kolme euroa­lu­een ulko­puo­lista maata: Ruotsi, Tanska ja Iso-Britan­nia osal­lis­tu­vat Irlan­nin lainoit­ta­mi­seen.  Tämä on selkeä osoi­tus talou­den Euroo­pan- ja maail­man­laa­jui­sesta keski­näi­sestä riip­pu­vuu­desta. Kukaan ei pärjää eris­täy­ty­mällä.

Meillä ei ole varmuutta siitä, ettei­vätkö ongel­mat vielä voisi levitä, mutta nyt on luotava mahdol­li­suus saada tilanne hallin­taan. Toivoa luo se, että Irlan­nin sopeu­tu­mis­oh­jelma on uskot­tava. Irlan­nissa pyri­tään terveh­dyt­tä­mään liian suureksi kasva­nut pank­ki­sek­tori sekä saat­ta­maan maa kestä­vän kasvun uralle ilman hallit­se­ma­tonta velkaan­tu­mista.

Irlan­nin ohjelma sisäl­tää myös vero­tuk­sen uudis­tuk­sia. Suomen halli­tus on pitä­nyt monien muiden jäsen­val­tioi­den tavoin tärkeänä, että Irlanti korot­taisi yhtei­sö­ve­ro­aan. Vero­jär­jes­tel­män yksi­tyis­koh­dat kuulu­vat kuiten­kin kulle­kin jäsen­maalle, vero­tus­pää­tök­siä ei tehdä EU:ssa yhte­näi­sesti, joten Irlan­nilla on kaikesta huoli­matta asiassa oma päätös­valta.

Arvoisa puhe­mies,

monia Suomen tavoit­teita on saatu läpi Irlan­nin lainoi­tus­pa­ke­tin sekä uuden pysy­vän krii­sin­hal­lin­ta­jär­jes­tel­män - euroop­pa­lai­sen vakaus­me­ka­nis­min raken­ta­mi­sessa.

Irlan­nin paket­tiin osal­lis­tuu myös kansain­vä­li­nen valuut­ta­ra­hasto IMF omalla osuu­del­laan. Tämän peri­aat­teen Suomi ajoi jo Krei­kan lainoi­tus­pa­ket­tiin, vaikka monet maat sitä vastus­ti­vat.

Suomen vaati­muk­sesta on selvi­tetty mahdol­li­suuk­sia saada vakuuk­sia nykyi­sen Euroo­pan rahoi­tus­va­kaus­vä­li­neen kautta myön­net­tä­ville lainoille. Komis­sio on tämän selvi­tyk­sen Irlan­nin osalta tehnyt­kin. Vali­tet­ta­vasti johto­pää­tös oli se, että vakuuk­sien käyt­tä­mi­nen ei ole toteu­tet­ta­vissa. Jatkos­sa­kin vakuuk­sien mahdol­li­suus on kuiten­kin selvi­tet­tävä, jos lainoi­tusta Euroo­pan rahoi­tus­va­kaus­vä­li­neeltä haetaan.

Tuleva krii­sin­hal­lin­ta­jär­jes­telmä vastaa lähes täydel­li­sesti Suomen jo pitkään ajamia tavoit­teita ja reunaeh­toja. Tästä voi halli­tuk­selle ja valtio­va­rain­mi­nis­teri Katai­selle osoit­taa kiitosta. Suomi toi mukaan paitsi IMF:n, myös yhteis­toi­min­ta­lausek­keet, joilla vahvis­te­taan luoto­nan­ta­jien vastuuta. Valtioi­den velka­kir­joi­hin sijoit­ta­vat tahot tietä­vät jatkossa, että riskejä on ja nuo riskit voidaan hinnoi­tella. Yhteis­toi­min­ta­lausek­keilla myös kannus­te­taan maita pitä­mään oma talou­tensa hyvässä kunnossa, vastuul­li­nen talou­den­pito vähen­tää suoraan lainan­hoi­don kustan­nuk­sia.

Koko uusi euroop­pa­lai­nen vakaus­me­ka­nismi EVM tähtää siihen, että liian suuria riskejä ei oteta ja maat huoleh­ti­vat talou­des­taan parem­min.  Moraali ja vastuul­li­suus eivät saa rahoi­tus­pää­tök­sissä ja talou­den­pi­dossa kadota.

Krii­sejä pyri­tään ennal­taeh­käi­se­mään euro­mai­den talous­po­li­tii­kan seuran­nan tehos­ta­mi­sella. Aivan keskeistä on, että talou­den tasa­pai­nosta huoleh­di­taan enna­koi­vasti, eikä äärim­mäi­sen pakon edessä.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män mielestä on erit­täin tärkeää, että vakaus­me­ka­nis­missa muiden maiden tuki on vastik­keel­lista ja rahoit­ta­jat joutu­vat osal­taan vastuuseen. Samoin on jatket­tava muuta rahoi­tus­mark­ki­noi­den liial­li­sen riskin­o­ton suit­si­mista.

Arvoisa puhe­mies,

Irlan­nin kriisi johtui maail­man­laa­jui­sesta finans­si­krii­sistä aiheu­tu­neen taan­tu­man ja varain­han­kin­nan vaikeu­tu­mi­sen lisäksi pank­kien holtit­to­masta luoto­tuk­sesta talou­den kuumen­tuessa sekä kiin­teis­tö­mark­ki­noi­den riski­kes­kit­ty­mistä. Nämä piir­teet ovat Suomelle varsin tuttuja omasta pank­ki­krii­sis­tämme 1990-luvun alusta. Me suoma­lai­set olemme otta­neet opik­semme ja sitä edel­ly­tämme myös muilta EU- ja euro­mailta.

Silti euroa­lu­een kriisi on meille hyvä muis­tu­tus siitä, että taloutta on hoidet­tava vastuul­li­sesti jatkos­sa­kin. Hyvästä ja vastuul­li­sesta talou­den­pi­dos­tamme kertoo se, että saimme tois­sa­päi­vänä parhaan mahdol­li­sen luot­to­luo­ki­tuk­sen valtion­lai­noil­lemme. Saamme siten edul­li­sem­paa lainaa kuin maat, jotka eivät talou­den­pi­dos­taan huolehdi. Tästä meidän on pidet­tävä kiinni myös jatkossa.

Krii­si­ti­lan­teet osoit­ta­vat sen, kenellä on kykyä vastuun­kan­toon ja pitkä­jän­tei­seen työhön Suomen ja suoma­lais­ten hyvin­voin­nin turvaa­mi­seksi. Halli­tus ja valtio­va­rain­mi­nis­teri Katai­nen ovat osoit­ta­neet, että vaikeis­sa­kin tilan­teissa vastuuta kanne­taan, vaik­kei se olisi­kaan help­poa ja muka­vaa. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä luot­taa halli­tuk­sen tehneen Irlan­nin laino­jen takaa­mi­sessa oikean tilan­near­vion ja tukee tehtyä ratkai­sua.