Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro: Tuottava ja uudistuva Suomi – digitaalinen agenda vuosille 2011-2020

Arvoisa puhemies,

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tietoyhteiskuntakehitystä elintärkeänä kysymyksenä niin Suomen kilpailukyvyn, julkisten palveluiden kehittämisen kuin tasa-arvoisten palveluiden takaamisenkin näkökulmasta. Digitalisoituminen mahdollistaa tuottavuuden kasvun myötä entistä parempia palveluita. Se luo edellytyksiä talouskasvulle ja yrittäjyydelle sekä auttaa suomalaisia yrityksiä menestymään myös kansainvälisillä markkinoilla.
Vaikka monet ovat esittäneet kriittisiäkin arvioita Suomen tietoyhteiskunnan tilasta, on tällä vaalikaudella edetty monella saralla. Yhtenä merkittävimmistä aluepoliittisista uudistuksista voidaan pitää laajakaistan saamista ensimmäisenä maailmassa perusviestintäpalveluksi puhelin- ja postipalvelun rinnalle. Toinen tärkeä ja historiallinen hanke on ollut julkisen rahoituksen osoittaminen, huippunopean runkoverkon rakentamiseksi haja-asutusalueille.
Puuttumisesta laajakaistayhteyksien laatuun ja hinnan kohtuullistamisesta sekä huippunopean laajakaistan mittavasta valtiontukipaketista on syytä antaa kaikki tunnustus viestintäministeri Lindénille. Toimenpiteillään hallitus on osoittanut, että nopea ja kohtuuhintainen tietoliikenneyhteys on tärkeä erityisesti haja-asutusalueiden ihmisille, maatiloille ja muille yrityksille.
Hyvät kuulijat,
myös valtioneuvoston vuonna 2008 asettama tavoite huippunopean valokuiturunkoverkon rakentamiseksi lähes kaikkien vakinaisten asuntojen, yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuville vuoteen 2015 mennessä vie suomalaista tietoyhteiskuntaa ratkaisevasti eteenpäin.  Netin kautta Utsjoelta ja Hangosta on sama matka verottajalle, pankki on pienimmässäkin kylässä ja kotisohvalta käsin voi tehdä nettiostoksia sekä täyttää eri virastojen kaavakkeita. Nopeilla viestiyhteyksillä on myös ympäristöpoliittista merkitystä kun liikkumisen tarve vähenee.
Tällä vaalikaudella haja-asutusalueiden nopeiden yhteyksien laajakaistarakentamiseen on varattu yli 100 miljoonaa euroa valtion, EU:n maaseutuohjelman ja kuntien rahoja. Hallituksen viestintä- ja aluepoliittisesti merkittävästä hankkeesta on syytä olla ylpeä.
Sähköisten palvelujen sisältö on keskiössä. Ihmiset ottavat nopeita yhteyksiä käyttöönsä vasta kun tarjolla on helppoja, hyödyllisiä, laadukkaita ja miksei viihteellisiäkin sisältöjä sekä palveluita, joita laajakaistan avulla voidaan käyttää.
Valmistelussa ollut kansalaisten sähköinen asiointitili etenee pian käyttöönottovaiheeseen. Uusi laki sähköisestä tunnistamisesta tuo pankkitunnisteen rinnalle muita tunnistamispalveluita. Juuri tänään lanseerattu mobiilivarmenne on ensimmäinen esimerkki tästä. Verkkolaskun käyttö tuo säästöjä niin kuluttajille, yrityksille kuin julkisille toimijoillekin.
Arvoisa puhemies,
suurin tehokkuushyöty saavutetaan varmasti sähköistämällä julkisia palveluja. Parhaimmillaan tämä parantaa myös palvelun laatua. Kyse on koko palveluprosessin uudelleenjärjestelystä.
Kun rutiineja automatisoidaan, henkilökunta voi panostaa laatuun ja ihmisten kohtaamiseen. Tästä hyvä esimerkki on palvelutavan muutos veroilmoitusmenettelyssä.  Ennen lähes jokainen teki oman veroilmoituksensa, nyt verohallinto lähettää asiakkaalle veroehdotuksen. Verovelvollisella on tarvetta viranomaisasiointiin vain jos valmiiksi tehtyyn ehdotukseen on jotain täydennettävää tai korjattavaa. Korjaukset voi tehdä vaivattomasti verkossa.
Olennaista on myös, että verovaroin kerätty julkinen tieto tulee lähtökohtaisesti avata ja olla aina kansalaisten käytettävissä sähköisessä muodossa. Julkiseen dataan perustuvat kaupalliset sovellukset ovat jo nyt arkipäivää ja luovat Suomeen uutta yrittäjyyttä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että tietoyhteiskunnan erityiseksi painopisteeksi tulee asettaa ikääntyvä väestö. Suomalaisista noin 82 prosenttia on internetin käyttäjiä, mutta yli 65-vuotiaista internetiä käyttää vain kolmannes. On tärkeää huolehtia, että ikääntyvät eivät kasvavana väestöryhmänä syrjäydy tietoyhteiskunnan ulkopuolelle.
Tässä avainsana on käyttäjäystävällisyys. Palveluiden pitää olla helppokäyttöisiä ja ymmärrettäviä, jotta yhä useampi suomalainen kokisi sähköisen asioinnin mielekkääksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikista ei koskaan tule sähköisten palvelujen käyttäjiä. Siitä huolimatta heitä ei saa jättää yhteiskunnan palveluverkon ulkopuolelle.
Arvoisa puhemies,
lopuksi totean, että koulutuksen ja nuorten merkitys tietoyhteiskunnan kehittymisessä on aivan keskeinen.