Kokoomuksen ryhmäpuhe koulutusvälikysymykseen

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus ja hienous kiteytyy maksuttomaan, laadukkaaseen koulutukseen. Jokainen voi omalla ahkeruudellaan, taustoistaan riippumatta, kouluttautua tohtoriksi asti.

Viimeisen sadan vuoden aikana sekä koulutustaso että koulutuksellinen tasa-arvo ovat kasvaneet huimasti. Koulutuksen maksuttomuus on yhteiskunnaltamme tärkeä investointi sivistyksen, taloudellisen hyvinvoinnin ja tasa-arvon toteutumisen kannalta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä ymmärtää huolen välikysymyksen taustalla. On aivan totta, että tämän ja edellisen vaalikauden aikana koulutukseen on kohdistunut ja kohdistuu merkittäviä säästöjä. Sitä ei käy kiistäminen, emmekä näitä säästöjä mielellämme toteuta. Hallituksella ei kuitenkaan ole paljon liikkumatilaa.

Vastuullisen ja kestävän taloudenpidon keskeinen periaate on se, että emme elä yli varojen. Säästöjä tehdään, jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen myös tulevaisuudessa. Jokainen puolue on tässäkin salissa vuorollaan ollut toteuttamassa säästöjä myös koulutukseen – ei arvovalintana vaan vaikean taloustilanteen vuoksi.

Ministeri Grahn-Laasonen on kantanut suoraselkäisesti vastuun hallituksen yhteisten päätösten toimeenpanosta. Erona edellisen hallituksen tekemiin koulutusleikkauksiin, pyrimme – juustohöyläämisen sijaan – tekemään rakenteellisia uudistuksia. Vain tekemällä asioita paremmin ja uudella tavalla, turvaamme jatkossakin mahdollisuuksien tasa-arvon ja suomalaisen koulutuksen korkean laadun.

Väheksymättä yhtään koulutusleikkausten suuruutta, tehtävien säästöjen mittakaava suhteessa koulutuksen ja tutkimuksen kokonaispanokseen on syytä pitää mielessä. Vuonna 2019 käytetään julkista rahoitusta koulutukseen yhteensä noin 16 miljardia euroa. Hallituskaudella 2015-2019 esitettävät säästöt ovat enimmillään 982 miljoonaa euroa. Esimerkiksi korkeakoulutuksen ja tieteen rahoitus laskee 3,2 miljardista 3,1 miljardiin.

Arvostamme Kokoomuksessa suunnattomasti ja vilpittömästi sitä laadukasta työtä, jota maamme varhaiskasvattajat, opettajat, professorit sekä muu koulutus- ja tutkimushenkilöstö tekevät. Hallituksen tekemät säästöt eivät ole epäluottamuslause heitä kohtaan, vaan vain ja ainoastaan tiukan valtion talouden sanelema epämieluisa toimenpide.

Hallitusta on arvosteltu koulutuskentälle suunnatusta viestistä, jossa toimijoita on kannustettu omaehtoisesti kehittämään ja tehostamaan toimintaansa laadun säilyttämiseksi leikkausten keskellä. Ylhäältäpäin tulevan pakon sijaan kentälle on annettu mahdollisuuksia etsiä luovia ratkaisuja paikallisesti. Kentällä onkin tunnistettu rakenteellisten uudistusten tarve ja käynnistetty eri koulutusasteilla ja -yksiköissä esimerkillisiä hankkeita. Tämä on positiivinen ilmiö, koska ilman rahoituksellista niukkuuttakin meillä olisi tarvetta uudistustyölle.

Opintotukiuudistuksessa on keskeistä muistaa, että se ei heikennä koulutuksellista tasa-arvoa. Professori Roope Uusitalo arvioi selvityshenkilönä kattavasti tutkimustietoon perustuen opintotuen säästöjen toteuttamisen vaihtoehtoja ja vaikutuksia erityisesti koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta.

Uusitalo ei löytänyt opintolainojen käytön jakaantumisesta, pohjoismaiden välisistä vertailuista tai 90-luvun opintukijärjestelmän uudistuksesta tieteellisesti merkittävää näyttöä, joka tukisi opposition väitettä koulutuksellisen tasa-arvon heikkenemisestä. Sen sijaan Uusitalo havaitsi, että esimerkiksi Ruotsissa koulutus on vähemmän periytyvää kuin Suomessa, vaikka Ruotsin opintotuki on selkeästi Suomen mallia lainapainotteisempi. On valheellista ja harhaan johtavaa väittää opintotukileikkausten tuhoavan koulutuksellisen tasa-arvon.

Hallitus linjasi eilen kehysriihen yhteydessä opintotukiuudistuksesta. Opintotukiaika säilyy jatkossa joustavana, eikä opintotuen saamisen edellytyksenä olevaa opintopistemäärää nosteta. Itsenäisesti asuvat 18–19-vuotiaat toisen asteen opiskelijat tuodaan yhdenvertaiseen asemaan saman ikäisten korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin sekä tukeen tehdään useampia muita parannuksia.

Yksittäisen opiskelijan huoli ja epävarmuus omasta toimeentulostaan on hyvin ymmärrettävää. Tilastojen valossa koulutus on erinomainen vakuutus tulevaisuutta varten, vaikka ei se välttämättä tuokaan varmuuden tunnetta opiskelijalle.

Opintotuen lainapainotteisuuden kasvamisen myötä on tärkeää taata, että opintotukiuudistuksessa kyettäisiin huomioimaan riittävien lainan takaisinmaksun joustojen säilyminen sekä lainahyvityksen säilyttäminen nopean valmistumisen kannustimena.

Koulutusjärjestelmämme kehitys- ja uudistustarve on ollut tiedossa jo pitkään ennen nykyisen hallitusohjelman laadintaa. Miksi laskeneet Pisa-tulokset, kansainvälisesti vertaillen pitkät valmistumisajat ja sirpaloitunut korkeakoululaitos eivät ole saaneet meitä nopeammin ja aiemmin uudistusten tielle?

Tämä hallitus on, edeltäjästään poiketen, tarttunut koulutuksen uudistustarpeisiin tosissaan. Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa kehitetään, oppimisympäristöjä uudistetaan, koulupäiviin tuodaan tunti liikuntaa, opettajien perus- ja jatkokoulutusta parannetaan, kulttuurin saavutettavuutta lisätään, lukion kehittämisen kunnianhimon tasoa nostetaan, ammatillinen koulutus uudistetaan oppimisperustaiseksi, korkeakoulutuksen rakenteita ja profiloitumista kehitetään, nuorten tutkijoiden urapolkuihin panostetaan, Suomen Akatemian kilpaillun rahoituksen myöntövaltuuksia kasvatetaan ja elinikäistä oppimista vahvistetaan.

Nämä kaikki ovat tarpeellisia ja hyviä uudistuksia, ja vaikka kuinka niitä vähättelisi, ne vievät suomalaisen osaamisen tasoa ylöspäin. Kokoomukselle on tärkeää, että koko koulutusjärjestelmämme kehittämiseen panostetaan jokaisella tasolla varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

Sivistys ja mahdollisuuksien tasa-arvo ovat meille kokoomuslaisille arvoja sinänsä. Koulutussäästöt ovat meille kipeitä, mutta säästöjä tehdään, jotta myös tulevat sukupolvet saavat nauttia pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta ja ilmaisesta, laadukkaasta koulutuksesta.

 

Kansanedustaja Sari Multalan esittämä Kokoomuksen ryhmäpuhe koulutusvälikysymyskeskustelussa 6.4.2016