Arvoisa puhe­mies

Tällä budje­tilla tehdään pieni mutta vält­tä­mä­tön osa siitä suuresta urakasta, joka tällä halli­tuk­sella ja edus­kun­nalla on Suomen talou­den suun­nan kään­tä­mi­sessä. Niuk­kuu­den jaka­mi­nen ei ole miel­lyt­tä­vää, mutta se on tämän hetken todel­li­suus. Talous­ti­lanne on vaikea, verra­taanpa sitä omaan talous­his­to­ri­aamme tai tilan­tee­seen esimer­kiksi muualla Euroo­passa.

Talous­kas­vua ei ole ollut vuosiin, työl­li­syys on heiken­ty­nyt, inves­toin­nit laahaa­vat. Tärkeät vien­ti­mark­ki­nat­kin ovat vaikeuk­sissa, eikä vetoa­pua siel­tä­kään ole näkö­pii­rissä. Kustan­nus­kil­pai­lu­ky­kyä on 2000-luvun aikana mene­tetty. Julki­nen talous velkaan­tuu myös ensi vuonna ja vielä muuta­man vuoden siitä eteen­päin, heiken­täen Suomen valmiutta reagoida mahdol­li­seen uuteen kansain­vä­li­seen talous­krii­siin. Kesällä eska­loi­tu­nut turva­pai­kan­ha­ki­ja­ti­lanne on aiheut­ta­massa suuria lisä­kus­tan­nuk­sia.

Tässä tilan­teessa siis olemme, kun käsit­te­lemme ensi vuoden budjet­tia. Kaikista vaikeuk­sista huoli­matta on todet­tava, että loppu­tu­lok­sessa on onnis­tuttu kohtuul­li­sen hyvin käytet­tä­vissä olevilla resurs­seilla. Vaikka budje­tissa on leik­kauk­sia, valio­kun­nan mietin­nössä kuten myös monissa asian­tun­ti­joi­den ja tutki­mus­lai­tos­ten kommen­teissa koros­te­taan, miten tärkeää on viedä raken­ne­uu­dis­tuk­sia eteen­päin. Muuten leik­kaus­ten kier­teestä ei päästä irti.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä katsoo, että halli­tuk­sen talous­po­li­tii­kan linja sisäl­tää oikeat keinot Suomen taloutta kurjis­ta­vien ongel­mien ratkai­se­mi­seksi. Suomen Pankin viime viikolla julkis­ta­mat arviot vahvis­ta­vat käsi­tys­tämme: Tie on vaikea mutta suunta on oikea.

Halli­tuk­sen linjan keskei­siä piir­teitä ovat työlinja vero­tuk­sessa, paikal­li­nen sopi­mi­nen ja kilpai­lu­ky­kyä vahvis­ta­vat toimet sekä normien purka­mi­nen yhdis­tet­tynä julkista taloutta tasa­pai­not­ta­vaan finans­si­po­li­tiik­kaan - ilman kasvua tukah­dut­ta­via veron­ko­ro­tuk­sia. Sääs­tö­jen kohteina nyt oleviin koulu­tuk­seen ja tutki­muk­seen sekä tuote­ke­hi­tyk­seen voidaan panos­taa lisää, kun talou­teen saadaan uudis­tus­ten myötä lisää liik­ku­ma­va­raa.

Työlin­jaa ilmen­tä­vät esimer­kiksi 450 miljoo­nan laajen­nus työtu­lo­vä­hen­nyk­seen sekä liiken­ne­väy­lien korjaus­ve­lan paik­kaa­mi­seen suun­nattu lisä­ra­hoi­tus, ensi vuonna 100 miljoo­naa. Lisä­tään työn kannus­ti­mia, pide­tään pyörät pyöri­mässä.

Viime viik­koina oppo­si­tiosta on kuultu väit­teitä, että halli­tus ei panos­taisi työl­li­syy­teen. Pelkäs­tään edellä mainit­tu­jen yksi­tyis­koh­tien valossa voi sanoa, että syytös on perä­tön.

Arvoisa puhe­mies

Valtio­va­rain­va­lio­kun­nan käsit­te­lyssä budjet­tiin tehtiin joukko harkit­tuja täyden­nyk­siä, jotka saatiin koko­nai­suu­teen mukaan halli­tus­puo­luei­den hyvällä yhteis­työllä.

Neljän miljoo­nan lisäys sota­ve­te­raa­nien kuntou­tuk­seen on kaik­kien puoluei­den yhtei­sesti hyväk­symä arvos­tuk­sen osoi­tus tämän maan pelas­ta­neelle suku­pol­velle. Sisä­ve­sis­tö­jen ja Itäme­ren tilaa kohen­ne­taan osoit­ta­malla keske­ne­räis­ten siir­to­vie­mä­rei­den loppuun­saat­ta­mi­seen yli kolme miljoo­naa. Koulu­jen kerho­toi­min­taan, perus­o­pe­tuk­sen laatuun ja nuor­ten työpa­ja­toi­min­taan edus­kunta lisää yhteensä kahdek­san miljoo­naa. Pieniä mutta tarpeel­li­sia korjauk­sia kaikki.

Syksyn mittaan on kuultu kritiik­kiä Finn­fun­dia kohtaan. Finn­fund on Suomen kehi­tys­po­li­tii­kan tärkein väline kehi­tys­mai­den yksi­tyi­sen sekto­rin tuke­mi­sessa: työpaik­ko­jen luomi­seen kehi­tys­maissa ja esimer­kiksi ener­gia-alan infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­seen. Koska Finn­fund toimii itse­kan­nat­ta­vasti ja pääoma kasvaa, ei siihen sijoi­tettu veron­mak­sa­jien raha katoa minne­kään.

Arvoisa puhe­mies

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä puolus­taa tätä budjet­tie­si­tystä tietoi­sena siitä, että se on tehty raskai­den reunaeh­to­jen valli­tessa. Suomen nykyi­siä tai varsin­kaan tule­via julki­sia menoja ei yksin­ker­tai­sesti ole mahdol­lista rahoit­taa nykyi­sellä talou­den tuotan­to­ky­vyllä eikä nykyi­sillä raken­teilla. Siksi kaikki nämä toimet tarvi­taan. Ei siksi, että joil­ta­kin ryhmiltä halut­tai­siin ottaa etuja pois, vaan siksi, että meillä olisi hyvin­voin­tiyh­teis­kunta myös tule­vai­suu­dessa.

 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa