Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä esit­teli perjan­taina 3.6. Maata­lou­den pelas­tus­oh­jel­man, jossa käydään läpi maata­lou­den nyky­ti­laa ja tule­vai­suutta.

Maata­lou­den pelas­tus­oh­jel­man esit­te­li­vät maa- ja metsä­ta­lous­va­lio­kun­nan jäse­net Markku Eestilä, Arto Sato­nen ja Susanna Koski. Maata­lou­den pelas­tus­oh­jelma valmis­tel­tiin yhteis­työssä Kokoo­muk­sen maaseu­tu­val­tuus­kun­nan kanssa.

Maata­lou­den pelas­tus­oh­jel­massa esite­tään keinoja, joilla suoma­lai­nen maata­lous tulee jatkossa pärjää­mään kiris­ty­villä kansain­vä­li­sillä mark­ki­noilla. Yksi keskei­sistä ongel­mista on maata­lou­den moni­mut­kai­nen tuki­jär­jes­telmä.

”Maata­lous­tu­ki­jär­jes­tel­mää ja erityi­sesti sen täyden­tä­viä ehto­jen valvon­taa ja tulkin­taa on yksin­ker­tais­tet­tava ympä­ris­tön ja eläin­ten hyvin­voin­nista tinki­mättä”, korosti työryh­män puheen­joh­taja, kansan­edus­taja Markku Eestilä.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä toivoo, että täyden­tä­vien ehto­jen valvon­taa on vietävä rangais­tus­ten sijaan neuvo­vaan suun­taan. Tällä hetkellä valvon­nassa mennään sakot edellä ja etsi­tään virheitä. Normaa­lissa virka­työssä pitäisi keskit­tyä neuvon­taan ja antaa asiak­kai­den korjata tietyssä määrä­ajassa virheensä, ellei kysy­myk­sessä ole tarkoi­tuk­sel­li­nen tai vakava laimin­lyönti. Valvon­nan pitää aina olla riski­pe­rus­teista eli niitä valvo­taan enem­män, joiden toiminta ei ole kunnossa.

”Esitämme, että maata­lou­dessa otet­tai­siin tule­valla tuki­kau­della käyt­töön keltai­nen kortti. Kortti tarkoit­taisi, että ensim­mäi­sestä vähäi­sestä rikkeestä tai myöhässä tehdystä ilmoi­tuk­sesta saisi vain varoi­tuk­sen – tukien jäädyt­tä­mi­sen sijaan”, sanoi Arto Sato­nen.

Toinen työkalu maata­lou­den kehit­tä­mi­sessä on tiukempi vaati­mus sadon­kor­juun tulok­sel­li­suu­desta tukien maksa­tuk­sen edel­ly­tyk­senä.

”On toden­nä­köistä, että tule­valla EU:n ohjel­ma­kau­della maata­lous­tuet alene­vat enti­ses­tään. Tule­vai­suu­dessa tukia on kohden­net­tava selkeäm­min aktii­vi­vil­je­li­jöille. Tämä kehi­tys myös terveh­dyt­täisi paikoin ylikuu­men­tu­neita pelto­mark­ki­noita”, sanoi kansan­edus­taja Susanna Koski.

Kolmas keino maata­lou­den kannat­ta­vuu­den paran­ta­mi­seen on tuotan­to­kus­tan­nus­ten pienen­tä­mi­nen. Kustan­nuk­sia kasvat­taa erityi­sesti ener­gian hinta.

”Sähkö­mark­ki­na­laki tulee avata uudel­leen ja toteut­taa toimi­tus­var­muutta paran­ta­vat verk­koin­ves­toin­nit pidem­mällä aika­vä­lillä. Ener­gia­vi­ras­ton tulee alen­taa mono­po­li­toi­min­nan kohtuul­li­sen tuoton määri­tel­mää, jolloin sähkön siir­to­hin­toja pitäisi usei­den verk­ko­yh­tiöi­den alen­taa. Näin ener­gia­lasku saadaan pienem­mäksi, kun verk­koin­ves­toin­teja ei toteu­teta liian nopealla aika­tau­lulla ”, päätti Eestilä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa