Kohti parempaa huomista

Ennusteiden mukaan käänne parempaan on jo tapahtunut. Viennin elpymisen myötä bruttokansantuotteen arvioidaan tänä vuonna hieman kasvavan. Ennusteisiin liittyy kuitenkin edelleen suurta epävarmuutta. Olemme elvyttäneet valtavasti Suomen taloutta taantuman yli. Rakennusalan voimakkaat elvytystoimet pelastivat kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Julkiset tie- ja ratahankkeet ovat olleet huippulukemissa. Veronalennukset ovat pitäneet yllä ihmisten luottamusta omaan talouteen.

Ekonomistit ovat arvioineet, että hallituksen elvytystoimet ovat pelastaneet 100 000 työpaikkaa. Rakennusalan elvytyksessä suhdanneluonteinen kymmenen prosentin korjausavustus on ollut menestyksekäs toimi. Se osoittautui ennakoitua suositummaksi ja avustushakemuksia tuli yhteensä 2,5 miljardin euron hankkeisiin. Hallitus jatkaa tänäkin vuonna voimakkaita elvytystoimia.

Työttömyys kasvaa aina automaattisesti talouden pudotessa. Eurooppalainen vertailu kertoo miten olemme onnistuneet elvytyksessä. Työttömyysasteen nousu on ollut syvään taantumaan nähden vähäistä. Vaikka Suomen bruttokansantuote romahti viime vuonna kahdeksan prosenttia, Euroopan kärkitahtia, työttömyys ei ole noussut Suomessa suhteessa yhtä paljon.

Elvytys on ollut menestystarina. Monessa Euroopan maassa, joissa talous on supistunut vain pari prosenttia, on työttömyys kasvanut Suomea enemmän. Työmarkkinoillamme on tapahtunut myös oikeanlaisia joustoja: on käytetty lomautuksia irtisanomisten sijaan. Yritykset ovat halunneet pitää kiinni osaavasta henkilökunnasta.

Työttömien määrä tulee kuluvana vuonna lisääntymään ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan hieman yli 10 prosenttiin. Olemme tänä vuonna työllisyyden osalta siis vuosituhannen vaihteen vuosien tilanteessa. Korkeimmat työttömyysluvut kuukausitasolla nähtäneen loppukeväästä. Syksyn myötä toimet ja maailman viennin veto purevat ja työttömyysaste lähtee laskuun.

Nuorille töitä

Vaikka työttömyytemme nousu on ollut eurooppalaisittain maltillista, on työttömyyttä vastaan taisteltava monella rintamalla. Varsinkin nuorisotyöttömyyden kasvuun on puututtava. Jos nyt päästämme nuoret passivoitumaan, on työllistyminen myöhemmin erittäin vaikeaa. Nuorisotyöttömyys myös syrjäyttää helposti pysyvästi yhteiskunnasta.

Se olisi tragedia sekä nuorelle inhimillisesti että koko yhteiskunnalle. Nyt tällä viikolla eduskunnalle esittelemäni työllisyyslisäbudjetti sisältää 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Se tuo uuden opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikan yhteensä 15 000 nuorelle tänä vuonna.

Uusien aktiivisten työvoimatoimien piiriin otetaan 3 900 nuorta. Nuorten neuvontapalveluja parannetaan. Starttirahaa, yrittäjyyskoulutusta ja palkkatukea lisätään. Nuoria ja vastavalmistuneita työllistetään uuteen työhön myös ottamalla käyttöön työllistämisseteli.

Oppisopimuskoulutuspaikkoja lisätään yhteensä 1250 uudelle nuorelle.

Ammatilliseen peruskoulutuksen opiskelijamääriä lisätään 1 000 opiskelijalla. Rahoitus suunnataan nuorille erityisesti perusopetusvaiheen jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen. Silloin syrjäytymisvaara on suurimmillaan. Silloin on toimittava.

Elvytyksestä eteenpäin

Kun talouden kasvu lähtee taas liikkeelle, tarvitsemme uutta vaihdetta. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pelastettava. Velkaantuminen on pysäytettävä ja julkinen talous saatava taantuman ja elvytyksen jäljiltä kuntoon, ja ottamaan vastaan ikääntymisen tuomat haasteet.

Tuo työ vaatii vastuunottoa. Hallitus valmistelee päätöksiä työurien pidentämiseksi, tuottavuuden parantamiseksi ja kasvun vauhdittamiseksi yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Mitä enemmän noissa toimissa onnistutaan, sitä pienemmäksi tulee tarve leikkauksiin ja veronkiristyksiin talouden sopeuttamisessa ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisessa.

Työurien konkreettisten pidentämistoimien vastustajat ajavat itse asiassa pienituloisten ihmisten etuuksien leikkauksia. Tuottavuusohjelman ja kasvuun kannustavien verouudistusten vastustajat ajavat palkansaajien ja eläkeläisten verojen kiristämistä. Kokoomus haluaa välttää sekä leikkauksia että veronkiristyksiä etenemällä muissa toimissa.

Venkoilu kaikkien toimenpiteiden vastustamisella on suomalaisten viilaamista linssiin ja vaarallista leikkiä lastemme hyvinvoinnin kustannuksella. Tarvitsemme rehellistä puhetta hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden pelastamiseksi. Tarvitsemme puheita vastaavia rohkeita tekoja.

Vaikka ajat ovat olleet vaikeita, niin toivoa paremmasta on jo näkyvissä. Parempi huominen ei kuitenkaan tule itsestään. Se on tehtävä.

[Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 11.4.2010]