Kataisen puhe Eduskunnan lähetekeskustelussa vuoden 2009 talousarvioesityksestä

Eduskunnan lähetekeskustelu vuoden 2009 talousarvioesityksestä

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

16.9.2008

PUHUTTAESSA MUUTOKSET MAHDOLLISIA

Arvoisa Puhemies,

Katsaus taloudelliseen tilanteeseen

Maailmantalouden kehitys on laskeva ja erittäin epävakaa. Käynnissä on yhtä aikaa normaali hitaamman kasvun kausi pitkään jatkuneen nousun jälkeen sekä Yhdysvalloista alkanut luottokriisi, joka on iskenyt myös reaalitalouteen ja levinnyt eri puolille maailmaa.

USA:n pankkisektorin vaikeudet ovat erittäin suuret ja vaikuttavat siellä kuluttajien ja yritysten luottamukseen vahvasti. On realistista odottaa, että USA:n elpyminen kestää normaalia pidempään. Se vaikuttaa myös kansainvälisen talouden alavireisyyteen. Toisaalta USA:n talous on selvästi Eurooppaa dynaamisempi, joten elpyminen voi tapahtua myös odotettua nopeammin.

Rahoitusmarkkinoiden ongelmista seuraava rahoituslaitosten välinen epäluottamus tulee vaikuttamaan rahan saannin vaikeutumiseen. Se tarkoittaa korkeampia riskimarginaaleja ja kalliimpaa lainarahaa. Tämä näkyy erityisesti yritysten luotonsaantimahdollisuuksien heikkenemisenä ja investointien vaikeutumisena.

Suomalaiset pankit ovat toimineet mitä ilmeisimmin vastuullisemmin kuin ulkomaiset toimijat. Pankkien raportointien mukaan niiden ongelmaluottojen määrä ei ole merkittävä. Pankit ovat myös hyvin vakavaraisia. Niiden kyky kestää vaikeuksia markkinoilla on testatusti hyvä. Olemme kaukana siitä, että vastaavia ongelmia nähtäisiin suomalaisissa pankeissa.

USA:n pankkikriisin seuraukset tulevat näkymään myös Euroopassa. Kuinka vakavana, sitä emme vielä osaa arvioida. Riskit kasautuvat maihin, joissa jo ennestään on myös kotikutoisia taloudellisia vaikeuksia.

Suomen kannalta taloudellisena kysymysmerkkinä, ehkä jopa vakavana haittatekijänä voi olla Venäjän talouskehityksen mahdollinen hiipuminen. Georgian sodan vaikutukset sekä finanssimarkkinoiden epävakaudesta seuranneet paineet Venäjän talouteen voivat vaikuttaa monella tavalla sekä poliittiseen että taloudelliseen kehitykseen. Venäjän talouden analysoiminen onkin teema, johon kannattaisi perehtyä tarkemmin.

Finanssimarkkinoiden epävakaus näkyy selvimmin yritysten ja kuluttajien epävarmuuden lisääntymisenä. Kun näköala on sumuinen, on syytäkin olla varovaisempi liikkeissään. Miljardi-investointia miettivä yritysjohtaja ja normaali palkansaaja tai eläkeläinen, ovat kuitenkin täysin eri tilanteissa epävarmojen taloudellisten aikojen suhteen. Jos omassa elämässä ei ole suuria taloudellisia riskejä, niin ei ole syytä suureen huoleenkaan.

Maailmantalous vetää Suomeakin mukanaan alaspäin ja myös Suomessa tullaan näkemään ikäviä lukuja. Tavallisilla suomalaisilla on ollut perustellusti huoli tulevaisuudesta. Monella on muistissa 90-luvun alun lama ja pelko samanlaisen toistumisesta. Tämän päivän tilanne on kuitenkin varsin erilainen kuin silloin.

90-luvun taitteessa asuntojen hintakehitys teki ennätysmäisen piikin, josta myös pudottiin rivakasti alas. Nytkin hinnat ovat nousseet vauhdilla, mutta silti huomattavasti maltillisemmin kuin tuona aikana.

Laman alla yritykset olivat velkaantuneita. Nyt yritysten taseet ovat kunnossa ja yrityksissä on varauduttu heikompiinkin aikoihin.

Silloin tilannetta heikensi Neuvostoliiton romahtaminen. Tätä tuskin tapahtuu kahdesti.

Näistä syistä johtuen Suomeen iski massatyöttömyys, jollaista nyt ei ole näköpiirissä. Pikemminkin puhutaan työvoimapulasta.

80-luvun lopulla ei ollut huolta huomisesta. Nyt sen sijaan kotitaloudetkin osaavat odottaa käännettä ennen kuin sen merkit ovat varsinaisesti Suomen taloudessa näkyvissä.

90-luvun alussa ongelmat olivat ennen kaikkea kotimaisia. Nyt ongelmat heijastuvat ulkomailta.

Silloin olimme yksin valuttamme kanssa, nyt meillä on vakaampi euro.

Olemme tilanteessa, jossa on nähtävä suhdanteiden yli ja ohi, ja tunnistettava ne vahvuudet, joita meillä on. Nyt ei ole olemassa mitään erityistä Suomeen liittyvää ongelmaa, vaan itse asiassa taloutemme on kärkikunnossa verrattuna muuhun Eurooppaan. Nyt rakenteemme ovat monelta kantilta katsottuna kunnossa.

Voimme toteuttaa ensi vuoden budjetissa kansainvälisen suhdannekäänteen vaikutuksia tasaavat kannustavat veronalennukset sekä julkiset investoinnit ilman, että julkisen talouden tasapaino vaarantuu.

Silti on todettava, että mutkan takana odottavat tämän hetkistä suhdannenotkahdusta isommat ongelmat: ikääntyminen ja työvoiman määrän vähentyminen. Vuoden 2010 jälkeen talouskasvumme toinen tukijalka, työtuntien lisäys, katoaa. Talouskasvumme on siitä lähtien tuottavuuden kasvun varassa.

Tähän käänteeseen vastaamme investoimalla voimakkaasti tulevaisuuteen. Panostamme osaamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen, tartumme työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin ja työnteon kannustavuuteen.

 

Harvinaisen korkea inflaatio on kiusannut koko maailmaa tämän vuoden aikana. Öljyn ruoan ja raaka-aineiden nopea hintakehitys on ollut globaali ongelma. Monissa maissa on nähty jopa kaksinumeroisia inflaatiolukuja.

Meillä Suomessakin on nähty muun Euroopan mukaisia yli neljän prosentin inflaatiolukuja. Noin puolet tästä tulee maailmanlaajuisista inflaatiotekijöistä. Niille emme voi mitään.

Valtiovallan toimenpiteet ovat vaikuttaneet tämän vuoden inflaatioon puoli prosenttiyksikköä nostavasti. Ympäristöveroja ja asiakasmaksuja on kuitenkin tarkistettava joskus ja ne on paras tehdä talouden korkeasuhdanteessa. Siksi ne toteutettiin heti ensimmäisessä budjetissa. Silloin ei kukaan voinut tietää viime kesälle ajoittuneesta öljyn maailmanlaajuisesta hintapiikistä.

Ensi vuoden inflaatiota hallituksen toimenpiteet taas laskevat arviolta vajaan puoli prosenttia. Se osaltaan lisää suomalaisten ostovoimaa juuri oikeaan aikaan.

Ostovoiman kasvua hillitsevät ja vauhdittavat hallitusohjelman toimenpiteet näyttäisivät siten onnistuneen ajoitukseltaan.

Keskeiset ennustelaitokset arvioivatkin inflaation painuvan ensi vuonna alle kolmeen prosenttiin. Lukuihin sisältyy silti epävarmuutta.

Suurin kotimainen kysymys on kuitenkin järkevä palkkapolitiikka ja palkkamaltti. Liian korkeat ja toistuvat tuottavuuden ylittävät nimelliskorotukset saavat aikaan inflaatiokierteen ja kasvavan työttömyyden jossa kaikki suomalaiset, palkansaajat mukaan lukien häviävät. Siksi inflaatiokierteen kärki on katkaistava. Tässä työmarkkinajärjestöjen rooli on keskeinen. Olen erittäin tyytyväinen, että varsinkin palkansaajajärjestöjen johtajien puheenvuoroissa on kannettu tästä viisaasti huolta.

Ensi vuonna palkansaajien ostovoima kasvaa veronalaennusten ja inflaatiota hillitsevien toimien seurauksena reilusti, noin kolme ja puoli prosenttia. Työmarkkinajärjestöjen on syytä ottaa tämä positiivinen kehitys pohjaksi palkoista neuvoteltaessa.

Talouden realiteetit ovat hyvin hallituksen tiedossa ja päätöksenteon pohjana. Kun tilanne on haastava, ei ole suurta arvoa jäädä toistelemaan, ettei maailmantaloudessa mene hyvin.

Tässä puheenvuorossani haluan kertoa, mitä hallituksessa teemme, jotta Suomi pärjää nyt ja menestyy jatkossakin.

Arvoisa puhemies,

Suomi pärjää parhaimpien joukossa

Maailmantalous koettelee eri maita hyvin eri tavalla. Nyt Euroopassa erotellaan jyvät akanoista.

Ne pärjäävät, jotka ovat noudattaneet menomalttia, maksaneet hyvinä aikoina velkaansa pois ja joiden julkinen talous on kunnossa.

Haluan muistuttaa, että köyhimmät ja heikoimmat ovat ensimmäisiä kärsijöitä, kun valtiontalouden tasapaino vaarantuu. Kestävä julkinen talous on nimenomaan kaikkein heikoimpien etu.

Ne, jotka ovat viime vuosina moittineet hallitusta liian tiukoista kehyksistä ja vaatineet lisämiljardeja pysyviin menoihin, ovat kauniista puheistaan huolimatta lopulta kaikkea muuta kuin pienimmän puolella.

Julkinen taloutemme on kunnossa

Julkisen talouden tasapaino ei ole jakopoliitikkojen suosikkiaihe. Se alkaa kiinnostaa monia vasta nyt, kun uutiset ovat huolestuttavia.

Johdonmukaisen talouspolitiikan, menomaltin ja hyvinä aikoina velan lyhentämisen ansiosta Suomen julkinen talous on Luxemburgin jälkeen koko euroalueen toiseksi parhaassa kunnossa.

Se johtuu siitä, että hyvinä aikoina olemme maksaneet velkaa pois.

Se johtuu siitä, ettemme ole luoneet väliaikaisilla tuloilla pysyviä miljardimenoja.

 

Olen kuullut tässä salissa riittämiin puheenvuoroja, joissa on sanottu muun muassa: ?Kyllä rahaa riittää…?. ?Valtiovarainministeri ei ilkeyttään anna…?. ?Hallituksen liian tiukka menokehys…?.

Onneksi on kuultu toisenkinlaisia, vastuullisia puheenvuoroja. On myös muistutettu, että tämän hallituksen menokehys on antelias ja on muistettava menomaltti. Voin yhtyä sellaisiin sanoihin. Nyt kestävä julkinen talous on kullanarvoinen.

Taloutemme pohja on oikeiden arvovalintojen seurauksena erinomaisessa kunnossa kestämään vaikeampia aikoja. Silti emme aio jäädä odottamaan parempia aikoja. Nyt on vielä tehtävä oikeat toimenpiteet tässä ajassa.

Arvoisa puhemies,

Mitä on tehtävä?

On siis tartuttava toimeen. Sinivihreä hallitus on tehnyt ja tekee kaiken, mitä työkalupakista avuksi löytyy.

Ensinnäkin: mihinkään äkkinäisiin korjausliikkeisiin meillä ei ole tarvetta. Koko hallituskauden finanssipoliittinen ajoitus veronratkaisujen ja menolisäysten suhteen on viritetty sen ennakkoarvion pohjalle, että kasvu tulee hiipumaan tämän hallituskauden aikana.

Nopeassa kasvussa ollut maailmantalous ja sen vedossa huippusuhdanteen harjalla porskuttaneen Suomenkin talouskasvu olivat väistämättä jossakin vaiheessa hallituskautta tulossa suhdannekäänteeseen. Vain nähdyn kaltainen finanssipuolen aiheuttama kriisi ja siitä seurannut maailmantalouden käänteen nopeus oli kaikille yllätys.

Talouskasvun hiipumisen toinen väistämätön syy loppuvaalikautta kohden on ollut työikäisten määrän lähteminen laskuun ja huoltosuhteen nopea heikkeneminen vuodesta 2010 lähtien.

Tuloverotusta alennetaan

Tuloveronalennukset ovat perusteltuja suhdanteista riippumatta. Niillä parannetaan työllisyyttä kannustamalla työntekoon. Tuloverojen alentamisella tähdätään myös tuottavuuden kasvattamiseen, sillä työnteon palkitsevuus on yksi luovuuden ja tuottavuuden lähteistä.

Veronalennukset on kuitenkin syytä toteuttaa suhdannetilanne huomioiden. Reippaat veronalennukset antavat hyvän lisäyksen suomalaisten perheiden ostovoimaan.

Tämän vuoksi ensi vuosi on juuri oikea aika toteuttaa valtaosa hallitusohjelmassa päätetyistä tuloveron kevennyksistä. Tuloverotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa aidosti yhteensä 870 miljoonalla eurolla. Työtulovähennystä muokkaamalla kevennystä painotettiin pieni- ja keskituloisille

Suomalaisten kotitalouksien sekä palkansaajien ostovoiman arvioidaan kasvavan ensi vuonna peräti kolme ja puoli prosenttia. Tämä lisääntynyt kotimainen kysyntä auttaa pitämään kansallisesti hyvää työllisyyttä ja muuta Eurooppaa parempaa kasvua yllä kun vientimarkkinoista tai maailmantaloudesta ei ole meille vetoapua.

Haluamme vahvistaa suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen.

Arvoisa puhemies,

 

Kotitalousvähennystä kehitetään

Sinivihreä hallitus haluaa kotitalousvähennystä kehittämällä kannustaa ja entisestään tukea kotitalouksien mahdollisuuksia käyttää kasvavaa ostovoimaansa uuteen työhön.

Kotitalousvähennyksen hyöty menee suoraan suomalaisiin palveluihin. Se lisää työpaikkoja ja vähentää harmaata taloutta. Rahan laittaminen palveluihin ja uuteen työhön sen sijaan että laittaisi sen kulutustavaraan, on myös ympäristöteko parhaimmasta päästä.

Kotitalousvähennyksen ylärajaa nostetaan ja sen sisäiset rajoitukset poistetaan. Tavoitteenamme on erityisesti kannustaa suomalaisia, käyttämään huomattavasti kasvavaa vähennystä energiatehokkuutta lisäävien remonttien teettämiseen. Kotitalousvähennyksen kautta tuki esimerkiksi ympäristöystävällisempien lämmitysjärjestelmien vaihtamiseen on paremmin tiedossa ja laskettavissa jo remontin suunnitteluvaiheessa. Uutena käyttömahdollisuutena ovat digiajan laitteistojen asennus ja huoltotyöt.

Jatkossa vähennystä voi käyttää entistäkin enemmän siivous-, hoiva- ja remonttipalvelujen hankkimiseen.

Uudistuksesta hyötyvät suomalaiset, jotka voivat aiempaa paremmin hankkia uutta apua koteihinsa. Vielä enemmän hyötyvät ne, jotka saavat uudistuksen myötä uutta työtä.

Uuden työn luominen aktiivisilla ja toimivaksi testatuilla toimenpiteillä on erityisen tärkeää nyt. Emme tule lähiaikoina saamaan sitä vetoapua, jota pirteän maailmantalouden Suomeen tuoma talouskasvu toi automaattisena työllisyyden kasvuna viime vuosina.

Arvoisa puhemies,

Ruoan arvonlisäveroa alennetaan

Ruoan arvonlisäveron alennus on toinen suuri veronalennus, joka toteutetaan ensi vuonna suhdannepoliittisesti oikeaan aikaan.

Olen aiemmin käyttänyt puheenvuoroja, että ruoan arvonlisäveron alentamiseen käytettävä liikkumavarakin olisi järkevämpi kohdentaa työn verotuksen alentamiseen.

Tämänvuotinen nopea polttoaineen ja ruoan hintojen nousu on kuitenkin aiheuttanut tilanteen, jossa hallitusohjelmassa sovittu ruoan arvonlisäveron alennus tulee juuri oikeaan saumaan.

Ruuan hinnan alennus on varsinainen täsmähuojennus pienituloisille opiskelijoille, eläkeläisille ja lapsiperheille. Mitä suurempi osuus käytettävissä olevista tuloista menee jokapäiväiseen leipään, sitä suurempi suhteellinen hyöty ruoan arvonlisäveron alentamisesta koituu.

Olen surullisena kuunnellut viime aikoina sellaisia harvinaisen epä-älyllisiä puheenvuoroja, joissa on valiteltu tänä vuonna tapahtuneen ruoan maailmanmarkkinahintojen nopean nousun vieneen hyödyn ensi vuoden lopulla toteutettavasta ruokaveron alennuksesta.

On järjettömyyden huippu väittää, että ruoan hinnan nousu olisi tänä vuonna ollut pienempää, jos emme alentaisi arvonlisäveroa ensi vuoden syksynä.

Sinivihreä hallituksen mielestä ruoan maailmanmarkkinahinnoista johtuneen kuluttajahintojen nousun seurauksena ruoan ALV:n alennus ole entistäkin tarpeellisempi ja hyödyllisempi toimenpide.

Eläkeläisten verotusta alennetaan edelleen

Eläkeläisten verotuksen uudistamista jatketaan. Eläketulovähennystä parannetaan siten, että tuloveronalennusten jälkeenkin eläkeläisten veroaste pysyy korkeintaan palkansaajan tasolla. Samalla korjataan tämä epäkohta myös kansaneläkettä saavien puolisoiden osalta.

Eläkeläisten ostovoiman reilu parantaminen on sinivihreän hallituksen tavoite. Nyt tehtävän veronalennuksen kustannusvaikutus on 215 miljoonaa euroa. Yhdessä tälle vuodelle toteutetun verouudistuksen ja kansaneläkkeiden korotuksen sekä kalleusluokituksen poiston kanssa eläkeläisten ostovoimaa on lisätty tänä ja ensi vuonna 683 miljoonalla eurolla.

Hintojen nousu korvataan automaattisesti kerran vuodessa eläkkeiden indeksikorotuksissa. Nämä tasokorotukset ja veronalennukset menevät siten puhtaasti eläkkeiden ostovoiman kasvuun. Tästä on esitetty valtavasti vääriä väitteitä eläkeläisille.

Se ei varmasti ole tarpeeksi ja enemmänkin on tehtävä tulevaisuudessa pienituloisimpien eläkeläisten osalta. Ostovoiman kasvu kuitenkin kohdistuu voimakkaasti heille.

Vertailun vuoksi myös voisi todeta, että kun tänä ja ensi vuonna on erityisesti pienituloisten eläkeläisten ostovoiman lisäämiseen panostettu 683 miljoonaa euroa, niin vastaava luku oli koko viime hallituskauden neljänä vuonna vain 95 miljoonaa euroa. Viittaisin tässäkin yhteydessä pääministerin arvioon kahden hallituksensa sosiaalisuudesta.

Tämä tarkoittaa, että yksinäisen, toisen kalleusluokan kunnassa asuvan kansaneläke nousi tasokorotuksena indeksikorotuksien päälle noin kahdeksan ja puoli prosenttia.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että 1500 euron työeläkkeestä pitää maksaa ensi vuonna yli viisi prosenttiyksikköä vähemmän veroa kuin viime vuonna. Tämä ostovoiman lisäys tulee työeläkkeen tämän ja varsinkin ensi vuoden reilujen indeksikorotuksien päälle.

Voimakas eläkeläisten ostovoimaan panostaminen sinivihreän hallituksen toimesta on tuottanut sellaistakin tulosta, että eläkeläisten ostovoima on kasvanut yhtä nopeasti, jopa nopeammin kuin palkansaajilla. Tämä siis vaikka palkankorotukset ovat olleet erityisen korkeat.

Ensi vuoden budjetissa toteutettavat tuloveronalennus, Ruoan ALV:n alentaminen, kotitalousvähennys ja eläketulovähennys tuovat merkittävän lisän suomalaisten ostovoimaan. Sillä voi tehdä hankintoja, työllistää ja rakentaa omaa ja läheistensä tulevaisuutta luottavaisemmin mielin.

Näillä panostuksilla hallitus pyrkii pitämään kotimarkkinat vauhdissa, kotitalouksien ostovoimakehityksen ja työllisyyden hyvänä sekä pitämään Suomen kasvu-uran muuta Eurooppaa paremmalla tasolla. Siten pystymme parhaiten turvaamaan suomalaiset hyvinvointipalvelut.

Arvoisa puhemies,

 

Budjetin menolisäysten laajoina teemoina ovat ympäristö, osaaminen ja välittäminen

Menolisäyksien painotuksilla tehdään arvovalintoja. Kohdennetuilla menolisäyksillä pyritään työllisyyden lisäämiseen sekä varautumiseen teollisuuden rakennemuutokseen. Budjetin teemoina ovat ympäristö, osaaminen ja välittäminen. Nostan esille jokaisen teeman alta muutaman esimerkin, jotka toteuttavat tätä tavoitetta.

 

Ympäristö

Hallitus ryhtyy toimeen ilmasto- ja energiastrategian johdosta jo ennen sen hyväksymistä.

Suomi tarvitsee tulevina vuosina valtavasti lisää uusiutuvaa energiaa. Siksi uusiutuvan energian hankkeiden investointitukiin laitetaan nyt lisää rahaa.

Investointitukiin lisätään jo tälle vuodelle 30 miljoonaa euroa myönnettäväksi pikaisesti hyville hankkeille. Myös ensi vuodelle investointiavustukset yli kaksinkertaistetaan. Kasvavalla summalla saadaan käyntiin esimerkiksi useita suuria tuulivoimainvestointeja.

Hallitus myös aloittaa uuden suurten kaupunkien joukkoliikennetuen. Siihen varattua 5 miljoonaa euroa on moitittu liian vähäiseksi. Haluan kuitenkin muistuttaa, että se on viisi miljoonaa enemmän kuin edelliseltä tai miltään muulta aiemmalta hallitukselta joukkoliikenteen edistämiseksi siellä, missä joukkoja on. Samalla käynnistetään länsimetron ja kehäradan kaltaisia valtavia joukkoliikenneinvestointeja.

Julkisten investointien lisääminen on myös suhdannepolitiikkaa. Ensi vuonna käynnistetään runsaasti uusia liikennehankkeita. Uusia väyläinvestointeja esitetään käynnistettäväksi yhteensä 549 miljoonan euron edestä. Se on selvästi viime vuosien keskiarvoa korkeampi summa.

 

Osaaminen

Samalla kun huolehditaan suomalaisten pärjäämisestä lyhyellä tähtäimellä, on myös katsottava, miten Suomi pärjää pidemmällä tähtäimellä. Sivistys ja korkea osaaminen ovat Suomen tulevaisuuden menestystekijöitä

Kaikki lähtee maailman parhaasta peruskoulusta. Meidän on ansaittava parhaat oppimistulokset aina uudelleen. Siksi haluamme kohdentaa runsaat 20 miljoonaa euroa kunnille perusopetuksen laadun kehittämiseen. Painopisteenä on opetusryhmien koon pienentäminen.

Hyvä peruskoulu vasta mahdollistaa suomalaisten laajan sivistyksen ja korkean osaamisen. Sitä tavoitellaan merkittävillä panostuksilla yliopistoille

Aalto yliopisto on keskeinen uudistus, jossa erilaista luovuutta, huipputiedettä ja tarvittavaa rahoitusta yhdistelemällä tavoitellaan uusia innovaatioita ja kansainvälistä menestystä. Aalto yliopiston toimintamenoihin kohdennetaan lisävaroja ensi vuonna 13,9 miljoonaa euroa. Aalto yliopiston peruspääomaan sijoitetaan ensi vuonna 200 miljoonaa euroa ja valtion osuutta kasvatetaan jatkossa 500 miljoonaan euroon. Yhdessä elinkeinoelämän kanssa tehty pääomitus tulee kokonaisuudessaan olemaan 700 miljoonaa euroa.

Myös muiden yliopistojen määrärahat kasvavat ensi vuonna. Yliopistot ovat siirtymässä uuteen aikaan. Autonomisiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi vuoden 2010 alusta muutettavien yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoma turvataan riittävillä panostuksilla.

Tieteen tekeminen ja opiskelu vaativat oikeudenmukaista toimeentuloa. Sinivihreä hallitus järjestää apurahansaajien sosiaaliturvan kuntoon ensi vuodesta alkaen. Myös opiskelijoiden asumislisästä poistetaan tarveharkinta puolison tulojen perusteella.

 

Välittäminen

Välittäminen ja sinivihreän hallituksen sosiaalisuus näkyvät lukuisissa etuusparannusten tasossa ja kohdennuksessa. Haluaisin nostaa tässä esille kaksi esimerkkiä.

Pienimpiä äitiys-, isyys ja vanhempainrahat nostetaan työmarkkinatuen tasolle. 170 euron korotus on valtavan suuri, mutta korvaus on toisaalta edelleen pieni mittaamattoman arvokkaasta työstä.

Vaikeavammaisten henkilökohtainen apu mahdollistaa jatkossa harrastamisen, opiskelun ja osallistumisen täysivaltaisena kansalaisena. Jo tälle vuodelle vammaisten työllistämis- ja koulutustuet kaksinkertaistettiin. Tavoitteenamme on, että jokainen voisi edellytyksistään riippumatta toteuttaa unelmiaan.

Sinivihreä hallitus haluaa rakentaa yhteiskuntaa, joka pitää kunnolla ja reilusti huolta heikoimmistaan. Se ei onnistu, jos rahaa roiskitaan kaikkia koskeviin etuuksiin tai poistetaan palvelumaksuja niiltä, joilla on ne varaa maksaa.

Arvoisa puhemies,

Vaihtoehtoja on, mutta millaisia?

Politiikka on arvovalintojen tekemistä. Siksi aidot vaihtoehdot ovat politiikassa tärkeitä. Vain siten ihmiset voivat punnita tehtyjä valintoja ja vaatia perusteita tehdyille ratkaisuille. On myös esitetty vaihtoehtoja sinivihreän hallituksen linjalle.

Haluaisinkin kiittää oppositiopuolue Vasemmistoliittoa sen selkeästi esitetystä vaihtoehdosta hallituksen politiikalle. Vasemmistoliiton johdon toiminta on rehellistä ja suoraselkäistä. Vasemmistoliito kertoo reilusti mitä tekisi toisin – ja mitä se tarkoittaisi.

Vasemmistoliitto haluaisi etuuksiin, kuntien valtionapuihin ja moniin muihin hyviin, tärkeisiin ja sinänsä oikeutettuihin kohteisiin esitettyä reippaampia panostuksia.

Vasemmistoliiton budjettivaihtoehto johtaisi kuitenkin miljardiluokan pysyvien menojen lisäämiseen. Jo ensi vuonna nettolisäykset olisivat kolme miljardia euroa.

Tämä tarkoittaisi jo ensi vuonna 2,2 miljardin euron velanottoa, ja ajaisi valtiontalouden lopulta yhä syvenevään ja hallitsemattomaan velkakierteeseen. Jättilasku siirrettäisiin lapsillemme.

Haluan vielä muistuttaa, että köyhimmät ja heikoimmat ovat ensimmäisiä kärsijöitä, kun valtiontalouden tasapaino vaarantuu. Kestävä julkinen talous on nimenomaan yhteiskunnan heikoimman etu.

Vasemmistoliiton vaihtoehto olisi yhteiskunnan köyhimmille ja heikoimmille, kuin vanhassa sanonnassa housuun päästämisestä jääkylmässä pakkassäässä: hetken aikaa tuntuisi hyvältä, kunnes tuntuisi vielä monin verroin pahemmalta.

Luvatut jättimäiset etuusparannukset lämmittäisivät ensi vuonna, mutta hallitsematon velkakierre pakottaisi pian leikkauksiin, joissa saavutettu otettaisiin moninkertaisesti pois. Sen oikaiseminen vaatisi lopulta 90-luvun leikkauslistojen kaltaisia toimenpiteitä.

Sellainen ei ole sinivihreän hallituksen vaihtoehto.

Sinivihreä hallitus ei halua lähteä velanoton tielle ilman vakavaa väliaikaista perustetta. Heikoimpien etuuksia ei saa rahoittaa yhteiskunnan ottamien kulutusluottojen tai pikavippien varassa. Haluamme olla vastuullisia myös siitä ajasta, joka koittaa viiden ja kymmenen vuoden päästä.

Me teemme kyllä etuuksiin suuriakin parannuksia. Silti valtiontalouden menotason täytyy olla kestävä.

Lupauskilpailussa hallitus ei voi koskaan pärjätä. Hallitus on nimittäin myös vastuussa lupauksistaan.

Vasemmistoliitolla on kuitenkin tarjottavanaan selkeä ja rehellinen toinen vaihtoehto. Se on reilua. Siitä kiitos, vaikka olemmekin eri mieltä.

Vasemmistoliiton vaihtoehto ei ole sellainen, jossa yhtä aikaa puheissa vaaditaan, annetaan ja kohdistetaan veronalennuksia, mutta toisaalla kerrotaan, että veronalennusten sijaan annettaisiin nämä veronmaksajilta kerätyt korkeammat verot kunnille.

Se ei ole sellainen vaihtoehto, jossa mitä hyvänsä hallitus toteuttaa ja esittää, tarjotaan itse vielä sata miljoonaa tai puoli miljardia päälle.

Se ei ole sellainen, jossa lisätään miljardiluokalla menoja, mutta keksitään hokkupokkus keinoilla verotuloja tuulesta, lisätään nolla perään tuloarvioiden perään ja lopuksi väitetään kirkkain silmin, että se on tasapainossa eikä veisi meitä velkaantumisen tielle.

Vasemmistoliiton vaihtoehto ei myöskään ole linjatonta räksyttämistä ja silmitöntä hallituksen jokaisen ratkaisun moittimista.

Vasemmistoliitolla on rehellinen linja. Sellainen on hyvää oppositiopolitiikkaa. Se antaa kansalaisille rehellisen mahdollisuuden punnita eri vaihtoehtojen välillä.

Vaihtoehtoja tarvitaan. Hyvistä vaihtoehdoista ja ehdotuksista hallitus ottaa myös opikseen. Meillä on siihen nöyryyttä. Tässä salissa istuu viisautta sen jokaisessa kolkassa.

Arvoisa Puhemies,

Yhteenvetona siis

Maailmantalous matelee ja se vaikuttaa suomeenkin. Mutta me suomalaiset pärjäämme, koska olemme huolehtineet, että julkinen taloutemme on kunnossa. Olemme säilyttäneet menomaltin ja olemme maksaneet velkaa pois hyvinä aikoina.

Mutta tehtävää riittää. Nyt on huolehdittava suomalaisten ostovoiman kasvusta, uuden talouskasvun hedelmistä sekä tulevaisuuspanostuksista, jotta pärjäämme pitkällä aikavälillä.

Arvoisa puhemies, nyt eduskunnan käsittelyyn annettava budjettiesitys lisää luottamusta ja luo suomalaisille toivoa paremmasta huomisesta.


Kuvat