Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Katai­nen: Uuden vuoden tuomat haas­teet vaati­vat kykyä uudis­tua

Katai­nen: Uuden vuoden tuomat haas­teet vaati­vat kykyä uudis­tua

Julkaistu:

Uutena vuotena juhlimme vanhan kään­ty­mistä uudeksi. Vuosi 2012 jää taak­semme ja edes­sämme on uusi vuosi 2013. Tule­vana vuonna Suomi ja suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on uuden­lais­ten suur­ten haas­tei­den edessä.

Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on lupaus huolen­pi­dosta. Se on lupaus siitä, että yhden­kään suoma­lai­sen ei tarvitse pelätä, että sairas­tues­saan jäisi vaille laadu­kasta tervey­den­huol­toa. Se on lupaus siitä, että ketään ei jätetä yksin työt­tö­myy­den tai muiden vaikeuk­sien kohda­tessa. Se on lupaus siitä, että jokai­nen voi ikään­tyä arvok­kaasti ja saa tarvit­se­mansa palve­lut silloin, kun yksin pärjää­mi­nen käy hanka­laksi.

Nämä lupauk­set palve­luista, tulon­siir­roista ja huolen­pi­dosta ovat suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan ydin. Näiden lupaus­ten pitä­vyyttä kuiten­kin koetel­laan. Suomea kohtaa kaksi hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan luihin ja ytimiin mene­vää haas­tetta: väes­tön ikään­ty­mi­nen ja elin­kei­no­ra­ken­teen muutos.

Suomessa väestö ikään­tyy vauh­dik­kaasti. Kun työi­käi­siä on aikai­sem­paa vähem­män, Suomessa tehdään aikai­sem­paa vähem­män työtun­teja. Tämä tarkoit­taa esimer­kiksi hitaam­paa talous­kas­vua ja pienem­piä vero­tu­loja. Samaan aikaan palve­lui­den tarve kasvaa merkit­tä­västi.

Yhtälö ei ole tasa­pai­nossa. Tulot vähe­ne­vät samalla kun menot kasva­vat. Julkista taloutta rasit­taa kestä­vyys­vaje. Nyky­me­nolla rahat eivät riitä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan yllä­pi­tä­mi­seen.

Samalla Suomea haas­taa poik­keuk­sel­li­sen nopea elin­kei­no­ra­ken­teen muutos. Neljässä vuodessa teol­li­suu­desta on hävin­nyt 60 000 työpaik­kaa. Raken­ne­muu­tosta ja teol­li­suu­den työpaik­ka­me­ne­tyk­siä onkin vauh­dit­ta­nut Suomen heiken­ty­nyt kilpai­lu­kyky. Suomessa palkat ovat nous­seet tuot­ta­vuu­den kasvua nopeam­min samaan aikaan kun esimer­kiksi vien­ti­hin­nat ovat pudon­neet tuntu­vasti.

Enti­ses­tään kiris­ty­nyt kansain­vä­li­nen talous­kil­pailu on armo­tonta. Tuorein Suomea kirpai­seva esimerkki tästä on meri­teol­li­suu­den menet­tämä iso ristei­li­jä­ti­laus. Tilausta ei saatu Suomeen ja Turkuun vaikka valtio­valta oli tuke­massa ristei­li­jä­ti­lauk­sen järjes­ty­mistä ennen näke­mät­tö­män suurella veron­mak­sa­jien panos­tuk­sella. Tela­kan ja sen alihank­ki­jay­ri­tys­ten työn­te­ki­jöi­den huoli tule­vai­suu­desta on totta kai suuri ja epävar­muus vaivaa. Juuri nyt tärkeintä onkin pyrkiä varmis­ta­maan tela­kan muu tilaus­kanta. Telakka- ja meri­teol­li­suu­temme osaa­mi­nen on sitä luok­kaa, että alan tule­vai­suu­teen on kaikki syy uskoa. Mutta tule­vai­suutta on vain, jos olemme tarpeeksi kilpai­lu­ky­kyi­siä. Telakka- ja meri­teol­li­suu­den uudis­ta­mi­seksi halli­tus on päät­tä­nyt käyn­nis­tää meri­teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­ky­oh­jel­man, jossa keski­ty­tään muun muassa arkti­seen meri­teol­li­suu­teen ja offs­hore-teol­li­suu­teen, tavoit­teena vahvis­taa alan pitkän aika­vä­lin kilpai­lu­ky­kyä ja kannat­ta­vuutta.

Uusia työpaik­koja talou­den raken­ne­muu­tok­sen myller­ryk­sessä syntyy erityi­sesti palve­lusek­to­rille, mutta vali­tet­ta­vasti saldo on miinus­merk­ki­nen: työpaik­koja häviää reilusti enem­män kuin uusia syntyy tilalle. Kun julki­sella ja palve­lusek­to­rilla tuot­ta­vuu­den kasvu on teol­li­suutta heikom­paa, niin elin­kei­no­ra­ken­teen muutos osal­taan hidas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kestä­vyy­den kannalta olen­naista talous­kas­vua.

Lyhyellä aika­vä­lillä Suomea koet­te­lee ikään­ty­mi­sen ja elin­kei­no­ra­ken­teen muutok­sen lisäksi Euroo­pan velka­krii­sistä johtuva suhdan­ne­luon­tei­nen taan­tuma. Taan­tu­man seurauk­sena valtio joutuu ensi vuon­na­kin otta­maan noin seit­se­män ja puoli miljar­dia euroa uutta velkaa meno­jen katta­mi­seen.

Nämä haas­teet pakot­ta­vat meitä uudis­ta­maan Suomea. On oltava rehel­li­nen: hyvin­voin­tiyh­teis­kunta ei nyky­muo­dos­saan kestä tule­vien vuosi­kym­me­nien haas­teita. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan raken­teel­li­siin heik­kouk­siin on kuiten­kin löydet­tävä ratkai­suja riip­pu­matta siitä, onko suhdanne juuri nyt kuuma tai kylmä. Nyt kun suhdanne on kylmä, toimeen on tartut­tava sitä­kin nopeam­min.

Erityi­sesti väes­tön ikään­ty­mi­nen edel­lyt­tää meiltä raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia, joilla lisä­tään yhteis­kun­nassa tehdyn työn määrää. Suomessa sadasta työi­käi­sestä noin 70 käy töissä, kun vaik­kapa Ruot­sissa töissä käy liki 75 työi­käistä sadasta. Suoma­lai­set ovat työelä­mässä noin kolme vuotta lyhyem­män ajan kuin EU:ssa keski­mää­rin. Suoma­lais­ten eläk­keel­le­siir­ty­mi­siän odote on 60,5 vuotta, kun eläke­jär­jes­tel­män kestä­vyys edel­lyt­täisi 65,5 vuoden keski­mää­räistä eläkei­kää vuonna 2050.

Tarvit­semme liudan uudis­tuk­sia, joilla kyetään lisää­mään tehty­jen työtun­tien määrää, piden­tä­mään työuria ja saamaan yhä useampi suoma­lai­nen mukaan työelä­mään. Tarvit­semme lisää työtun­teja, -viik­koja, -kuukausia ja -vuosia. Lisää työtä tarkoit­taa parem­pia ansioita, parem­pia julki­sia palve­luita ja vahvem­paa eläke­tur­vaa. Työn määrän lisää­mi­nen on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kohta­lon­ky­sy­mys.

Elin­kei­no­ra­ken­teen muutos puoles­taan edel­lyt­tää uudis­tuk­sia Suomen kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­seksi. Kilpai­lu­kyky tarkoit­taa lisää työpaik­koja. Ja työpaik­koja tarvi­taan: jopa 180 000 työha­luista ja -kykyistä suoma­laista on vailla työtä. Tämä on yksi­löi­den ja yhteis­kun­nan kannalta kestä­mä­tön tilanne.

Kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­nen edel­lyt­tää uudis­tuk­sia, jotka kannus­ta­vat yrityk­siä inves­toi­maan ja palk­kaa­maan uusia työn­te­ki­jöitä. Tämän rinnalla tarvi­taan palk­ka­rat­kai­suja, jotka lisää­vät työpaik­koja eivätkä vähennä niitä. Suomen Pankin arvion mukaan pienil­lä­kin eroilla palk­ka­ke­hi­tyk­sessä voi olla synty­vien työpaik­ko­jen luku­mää­rään jopa kymme­nien tuhan­sien vaiku­tus.

Halli­tuk­sessa etsimme näihin haas­tei­siin ratkai­suja alku­vuo­den puoli­vä­li­tar­kas­te­lussa ja kehys­rii­hessä. Halli­tus on myös pyytä­nyt työmark­ki­na­jär­jes­töjä teke­mään konkreet­ti­sia esityk­siä tehdyn työn määrän lisää­mi­seksi ja työurien piden­tä­mi­seksi helmi­kuun puoli­vä­liin mennessä.

Osa tule­vana keväänä tehtä­vistä ratkai­suista voi tuntua kipeiltä, mutta ne ovat vält­tä­mät­tö­miä suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kestä­vyy­den turvaa­mi­seksi. On oikein lait­taa tulot ja menot tasa­pai­noon, jotta emme jätä lapsiemme makset­ta­vaksi kohtuu­tonta velka­taak­kaa. On oikein tehdä kaikki ne uudis­tuk­set, jotka varmis­ta­vat, että Suomi on hyvin­voin­tiyh­teis­kunta myös lapsil­lemme ja heidän lapsil­leen. Menneet­kin vuosi­kym­me­net osoit­ta­vat, että me pärjäämme kyllä Suomessa, kunhan meillä on kykyä ja rohkeutta uudis­tua. Näin on myös jatkossa.

Samalla kun joudumme yhdessä ponnis­te­le­maan hieman aikai­sem­paa kovem­min yhteis­kun­tamme kestä­vyy­den turvaa­mi­seksi, meidän on muis­tet­tava, että lopulta yksi­kään virka­mies, julki­nen palvelu tai tulon­siirto ei voi korvata perheen ja läheis­temme huolen­pi­toa. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan perim­mäi­nen käyt­tö­voima ei ole veroeuro vaan lähim­mäi­sis­tään välit­tä­mi­nen. Voimme jokai­nen omilla toimil­lamme joka­päi­väi­sessä arjes­samme osoit­taa lähim­mäi­sil­lemme, että väli­tämme.

Toivo­tan valtio­neu­vos­ton puolesta kaikille suoma­lai­sille oikein onnel­lista uutta vuotta.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

4.1.2024

Sanni Grahn-Laaso­nen: Kela-korvauk­set nousi­vat vuoden alussa hoito­jo­no­jen purka­mi­seksi

Lääkä­ri­käyn­tien kela-korvauk­­set nousi­vat vuoden alusta alkaen. Orpon halli­tuk­sen tavoit­teena on lyhen­tää hoito­jo­noja, helpot­taa hyvin­voin­tia­luei­den taak­kaa ja ennen kaik­kea nopeut­taa hoitoon

10.10.2023

Ryhmä­pu­heen­joh­taja Mart­ti­nen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta voidaan raken­taa vain kestä­vän talou­den varaan

Halli­tus lähtee uudis­ta­maan Suomea vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen valta­kau­den jälkeen. Olemme saaneet perin­tönä mitta­vat alijää­mät, raskaan velka­las­tin ja teke­mät­tö­mät refor­mit.

6.10.2023

Paula Risikko ja Jarno Limnell: Nuor­ten pahoin­vointi horjut­taa yhteis­kun­tamme turval­li­suutta      

Nuori­so­vä­ki­val­lan lisään­ty­mi­sestä ympäri Suomea on uuti­soitu jo pitkään, samoin nuor­ten keskuu­dessa ilme­ne­vän, toisiin nuoriin kohdis­tu­van kiusaa­mi­sen ja väki­val­lan lisään­ty­mi­sestä. Nämä

Skip to content