Katainen: Ukrainan kriisi koskettaa koko Eurooppaa

Eduskunnalle Ukrainan tilanteesta puhunut puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen painotti, että Suomi toimii Ukrainan kriisin ratkaisuyrityksissä ensisijaisesti EU:n kautta ja muiden EU-jäsenvaltioiden kanssa yhdessä. EU:n toiminnan yhtenäisyys on tässäkin kysymyksessä hyvin tärkeää. EU on Suomelle perustavanlaatuinen arvovalinta, jolla on myös vahva turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Tavoiteenamme on ollut – ja on edelleen – luonteva, eurooppalainen naapuruussuhde, josta Suomi, EU ja Venäjä hyötyvät.

 

Pääministerin ilmoitus Ukrainan tilanteesta 12.3.2014

Pääministeri Jyrki Katainen

 

Arvoisa puhemies,

Ukrainan tilanne on erittäin vakava, ja viime päivien tapahtumat ovat kiristäneet sitä edelleen. Haluan uskoa tilanteen rauhoittumiseen, mutta realismin nimissä on sanottava, että vastakkainenkin kehityskulku on mahdollinen. Tilanne on herkkä ja provokaatioille altis, eikä kukaan varmuudella tiedä, miten kehitys etenee. Suomi ja EU tekevät joka tapauksessa parhaansa, jotta järki ja vastuullisuus voittaisivat ja ukrainalaiset voisivat vapaasti määrittää ja valita oman tulevaisuutensa.

Ukrainan kehitys on ollut pitkään poliittisesti ja taloudellisesti epävakaata ja korruption leimaamaa. Viime vuoden lopulla alkaneissa mielenosoituksissa ukrainalaiset vaativat maalleen kurssimuutosta ja selkeää eurooppalaista suuntaa. Kansalaisyhteiskunnan nousu ja sen vastustaminen kärjistyivät tuskallisella tavalla, ja lopulta ylin valta Kiovassa vaihtui.

EU:n osalta Maidanin sekasortoisista viikoista on sanottava, että EU ei missään vaiheessa pyrkinyt kriisin osapuoleksi. EU:n neuvottelutoiminta oli tärkeää ja ansiokasta, ja uskon, että EU:n ja tiettyjen EU-maiden toiminnalla oli suuri merkitys sille, että kymmeniä uhreja vaatinut väkivalta saatiin loppumaan.

Ukrainassa on nyt uusi, vuoden 2012 vaaleilla valitun parlamentin hyväksymä hallitus, joka on jo pelkästään maan sisäisen tilanteen takia hyvin haasteellisessa tilanteessa. Maan taloudellisen tilanteen vakauttamisessa on valtava työ. Ukrainan vaikein ja akuutein uhka kohdistuu kuitenkin maan alueelliseen yhtenäisyyteen. Tähän liittyy myös suurin vaara tilanteen eskaloitumisesta.

Venäjän Ukrainaan ja erityisesti Krimin alueeseen kohdistamat toimet ovat rikkoneet kansainvälistä oikeutta ja loukanneet Ukrainan alueellista koskemattomuutta. Suomi on tämän yksiselitteisesti tuominnut niin kansallisesti kuin EU:n kautta. Krimin niemimaa on tällä hetkellä de facto venäläisten joukkojen valvonnassa. Venäjä piirittää alueella olevia Ukrainan tukikohtia ja rajavartioasemia. Krimin alueparlamentti on ilmoittanut 16.3. pidettävästä kansanäänestyksestä, joka koskisi alueen liittymistä Venäjään. Tällaisen kansanäänestyksen järjestämiseen alueparlamentilla ei kuitenkaan ole Ukrainan perustuslain mukaan oikeutta.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ja tasavallan presidentti ovat yhteiskokouksissaan toistuvasti keskustelleet Ukrainan tilanteesta. Tilannetta on niin ikään käsitelty hallituksen EU-ministerivaliokunnassa. Suomi on korostanut ja korostaa jatkuvasti, että tilanteeseen ei ole muita kestäviä ratkaisuja kuin neuvotteluteitse löydettävä ratkaisu. Toimet, jotka eskaloivat tilannetta, ovat vääriä ja vastuuttomia. Kriisi on kuitenkin ratkaistavissa rauhanomaisesti ja demokraattisesti, jos osapuolilla on siihen poliittista tahtoa.

Arvoisa puhemies,

Suomi toimii Ukrainan kriisin ratkaisuyrityksissä ensisijaisesti EU:n kautta ja muiden EU-jäsenvaltioiden kanssa yhdessä. Meillä ei ole kuvitelmia siitä, että asia olisi ratkaistavissa Suomen kansallisin toimin. Euroopan unioni pyrkii määrätietoisesti vaikuttamaan tilanteeseen, ja viime viikolla EU-maiden päämiesten kokouksesta annettu julkilausuma on vahva vetoomus rauhanomaisen ratkaisun puolesta. Euroopan unioni on ollut asiassa hyvin yhtenäinen. Juuri yhtenäisyys oli yksi Suomen keskeisistä tavoitteista viime viikon huippukokouksessa ja se määrittää toimintaamme myös jatkossa.

Venäjä on kertonut olevansa huolissaan Ukrainan venäläisvähemmistön ? tai Krimillä venäläisenemmistön ? kohtelusta. On selvää, että kaikkien vähemmistöjen suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vähemmistöjen oikeuksien loukkaaminen on aina kansainvälisten sopimusten vastaista ja tapauksissa, joissa oikeuksia epäillään loukatun, ainoa hyväksyttävä tapa on toimia kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tarvittaessa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj sekä Euroopan neuvosto ovat oikeita tahoja auttamaan tässä työssä. Ukrainan on luonnollisesti oltava valmis yhteistyöhön kansainvälisten järjestöjen kanssa vähemmistöjen suojelua koskevissa kysymyksissä.

Objektiivinen tiedonsaanti on edellytys ongelman ratkaisemiselle. Tämän takia EU tukee vahvasti kansainvälisten tarkkailijoiden pääsyä selvittämään tilannetta Krimin autonomisessa tasavallassa. EU vetoaa Venäjään, jotta tarkkailijat pääsisivät alueelle. Puolueettomien tarkkailijoiden pääsyn estäminen ja työn häiritseminen on kansainvälisen oikeuden vastaista ja tuomittavaa.

Tiedonsaannin lisäksi kansainvälistä apua tarvitaan neuvotteluratkaisun etsimisessä. Ukrainan ja Venäjän väliset neuvottelut ovat ensisijaisia, mutta Euroopan unioni suhtautuu myönteisesti ajatukseen erityisen yhteysryhmän perustamisesta neuvotteluja tukemaan. Suhtautuminen kansainväliseen välitystoimintaan kertoo osapuolten poliittisen tahdon määrästä kriisin ratkaisuyrityksissä.

Ukrainan tulevan kehityksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että tulevat vaalit ovat vapaat ja rehelliset. Tähän on saatavissa kansainvälistä tukea. Vastaavasti on pyrittävä määrätietoisesti etenemään perustuslaillisissa uudistuksissa ja vahvistettava oikeusvaltiokehitystä. Ukrainassa on tutkittava kaikki viime viikkojen aikaiset vakavat väkivallanteot ja ihmisoikeusloukkaukset riippumatta siitä, keiden niihin epäillään syyllistyneen. Presidentinvaalien lisäksi on valmistauduttava myös uusiin parlamenttivaaleihin.

Ukrainan talous on hyvin heikossa kunnossa, kuten jo aiemmin on todettu. Elinkeinoelämän rakenne on kehittymätön, valtiontalouden tila on surkea ja korruptio on erittäin suuri taloutta ja laajemminkin yhteiskunnan toimintaa jäytävä ongelma. Taloudellisen romahtamisen estäminen on kaikkien etujen mukaista, ja Euroopan unioni on valmis osallistumaan Ukrainan taloudelliseen tukemiseen. Tämä ei voi kuitenkaan tapahtua ehdoitta ? Ukrainan on sitouduttava rakenteellisiin uudistuksiin mm. korruption kitkemiseksi. Vastaavasti on etsittävä keinoja palauttaa Ukrainaan varoja, joita sieltä on laittomasti siirretty ulkomaisille tileille. Eri arvioiden mukaan kyse on jopa kymmenistä miljardeista euroista.

On selvää, että Ukrainan taloudellisessa tukemisessa tarvitaan laajan kansainvälisen yhteisön toimintaa. Erityisesti IMF:n rooli on keskeinen, mutta myös EIB:n ja EBRD:n osallistuminen olisi hyvin tarpeellista. Euroopan unionin komissio on valmistellut Ukrainan taloudellisen tilanteen vakauttamiseksi tukikokonaisuuden, joka pyritään käsittelemään EU:ssa nopealla aikataululla. Tuki koostuu pääasiallisesti EU:n budjettivarauksista ja kansainvälisten rahoituslaitosten lainoista.

Euroopan unioni on sitoutunut assosiaatiosopimuksen allekirjoittamiseen Ukrainan kanssa. Sopimuksen poliittisten osioiden allekirjoittaminen voi tapahtua jo lähiaikoina.  EU:n on myös mahdollista hyväksyä yksipuolisia toimenpiteitä, joiden ansiosta Ukraina voisi hyödyntää assosiaatiosopimukseen sisältyvän vapaakauppa-alueen luomia etuja. EU edustaa 31 prosenttia Ukrainan ulkomaankaupasta.

Arvoisa puhemies,

Euroopan unionin ja Venäjän suhteiden tila on huolestuttava. Suomen näkökulmasta tilanne on erityisen valitettava, koska Venäjän merkitys Suomelle on suurempi kuin Venäjän merkitys EU-maille keskimäärin.

Viime viikon kokouksessa Eurooppa-neuvosto päätti keskeyttää Venäjän kanssa käytävät neuvottelut suhteiden uudesta perussopimuksesta sekä neuvottelut viisumikysymyksistä, joissa pitkän aikavälin tavoitteena on viisumivapaudesta sopiminen osapuolten välillä. Molemmat asiakokonaisuudet ovat Suomen kannalta tärkeitä tavoitteita, mutta vallitsevissa olosuhteissa neuvotteluja ei ole mahdollista jatkaa. EU antoi myös tukensa G8-maiden eurooppalaisten jäsenten sekä EU:n toimielinten päätökselle keskeyttää osallistumisensa G8-huippukokouksen valmisteluihin.

Euroopan unioni kehotti hakemaan ratkaisua Ukrainan ja Venäjän välisissä neuvotteluissa, joihin on päästävä nopeasti. Unioni on valmis ? mikäli kriisin ratkaisuyrityksissä ei saada nopeasti aikaan myönteisiä tuloksia ? päättämään täydentävistä toimista suhteessa Venäjään. Tällaisia toimia ovat matkustuskiellot, omaisuuden jäädyttämiset sekä EU:n ja Venäjän huippukokouksen peruuttaminen. Unioni varoitti lisäksi, että Venäjän toimista Ukrainan tilanteen horjuttamiseksi tulee lisäseurauksia useilla eri taloudenaloilla.

Suomi korostaa voimakkaasti neuvotteluratkaisun merkitystä. Keskinäisriippuvuuden oloissa pelkkä poliittinen epävakauskin johtaa väistämättä taloudellisesti kielteisiin markkinareaktioihin. Pakotteissa ja vastapakotteissa molemmilla osapuolilla on paljon hävittävää. EU ei silti voi olla vastaamatta toimiin, jotka kärjistävät tilannetta ja ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.

On selvä, että EU:n toiminnan yhtenäisyys on tässäkin kysymyksessä hyvin tärkeää. Euroopan unioni on Suomelle perustavanlaatuinen arvovalinta, jolla on myös vahva turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Suomi on johdonmukaisesti ajanut EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista.

Venäjä-politiikkaamme perusajatuksena on tukea pyrkimyksiä Venäjän osallistumiseksi kansainväliseen yhteistyöhön ja sääntöperustaiseen toimintaan. Tavoitteenamme on ollut ? ja on edelleen – luonteva, eurooppalainen naapuruussuhde, josta Suomi, EU kokonaisuudessaan ja Venäjä hyötyvät. Tämä tavoite säilyy, vaikka Krimin tapahtumat ovat sitä vakavasti kolhineet. Kansalaistason vuorovaikutuksen lisääntyminen ja naapuruussuhteen ?arkipäiväistyminen? olisivat toivottavia kehityskulkuja.

Euroopan unioni ja Venäjä tarvitsevat toisiaan. Luonnollisesti Venäjältä tarvitaan edelleen yhteistyötä ja rakentavaa panosta myös lukuisissa kansainvälisen politiikan kysymyksissä, kuten Afganistanissa, Syyriassa ja Iranissa.

Tilanne on siis hyvin huolestuttava ja jännittynyt. Venäjä voi kuitenkin politiikallaan vaikuttaa tilanteeseen nopeastikin. Rauhanomaisen ratkaisun löytäminen ja kriisin eskaloitumisesta aiheutuvien seurausvaikutusten välttäminen edellyttävät paluuta kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen.

Arvoisa puhemies,

Ukrainan tilanne aiheuttaa suomalaisten keskuudessa huolta myös oman turvallisuutemme näkökulmasta. Tämä on ymmärrettävää. Kyseessä on vakava kriisi, mutta ei suoranainen turvallisuusuhka suomalaisille. Siitä huolimatta voi todeta, että puolustushallintokin luonnollisesti seuraa tilanteen kehittymistä tarkasti. Seurausten osalta Ukrainan kriisi voi kuitenkin vaikuttaa suomalaisiin ennen kaikkea negatiivisen talouskehityksen kautta.

Ukraina on merkittävä eurooppalainen maa. Sen kriisi koskettaa koko Eurooppaa ja hyvin laajasti koko kansainvälistä yhteisöä. On selvää, että Ukraina tarvitsee kansainvälisen yhteisön vankkumatonta tukea. Suomi pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan parhaan kykynsä mukaan kriisin ratkaisemiseen.