Katainen: Suomi töihin

Pohjoismainen hyvinvointimallimme on uuden edessä. Väestörakenteemme ja työpaikka- ja elinkeinorakenteemme muutos aiheuttavat yhdessä valtavan haasteen hyvinvointimme ja elintasomme ylläpitämiselle. Työikäisten määrä ja työpaikkojen määrä vähenee, mutta samalla julkisten hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa.

Suomi on taas kerran tienhaarassa. Paluu vanhaan ei ole mahdollista. On löydettävä uusi reitti, joka takaa meille menestyksen ja hyvinvoinnin vuosia myös jatkossa.

Nyt täytyy hahmottaa, mikä on oleellisinta Suomen tulevaisuuden kannalta. Mikä on se elementti, joka toimii koko yhteiskuntaamme ylläpitävänä moottorina ja yksittäisen suomalaisen arjen hyvinvoinnin turvaajana.

Tämä elementti on työ.

Suomalaisten hyvinvointi on työnteon varassa. Tekemämme työn määrä ja laatu luo kansakuntamme vaurauden ja hyvinvoinnin. Työn avulla voimme tarjota lapsillemme turvallista päivähoitoa, ikäihmisille hoivaa ja nuorille koulutusta.

Viimeaikainen keskustelu on painottunut kuitenkin hyvin pitkälti työn kansantaloudelliseen merkitykseen. Työn merkitys kansantaloudelle on tärkeä näkökulma, mutta ratkaisevan tärkeää on myös työ yksittäisen suomalaisen näkökulmasta. Meille jokaiselle työ merkitsee eri asioita. Painotamme työhömme liittyviä asioita omalla tavallamme ja rakennamme työn merkityksen yksilöllisesti.

Toimeentulon näkökulmasta työ tuo taloudellista riippumattomuutta ja vapautta. Työn merkitys liittyy myös itsensä toteuttamiseen ja oman identiteetin muotoutumiseen. Monet pitävät työnteossa tärkeänä sosiaalisia suhteita ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Työllä on arvoa jo itsessään, ei pelkkänä välineenä toimeentulon hankkimiseen.

Jotkut meistä kokevat työn osittain velvollisuudeksi yhteiskuntaa ja muita kohtaan. Joillekin meistä työnteko merkitsee oman panoksen antamista yhteisen hyvän eteen. Siis juuri sitä velvollisuuden tunnetta, että kannamme huolta myös niistä, jotka eivät itse kykene hankkimaan toimeentuloaan tai eivät muuten tule toimeen omillaan.

Uskon, että kaikille meille suomalaisille työ merkitsee, ainakin jollain tavalla, juuri tällaista Kaveria ei jätetä -henkeä.

Suomessa köyhyys on vakava ongelma ja sen suurin aiheuttaja on työttömyys. Keskustelin juuri kahvitilaisuudessa työttömien kanssa. He sanoivat, että pahinta on epävarmuus tulevaisuudesta ja voimattomuuden tunne oman ja perheen elämän ohjaamisesta.

Mitä enemmän Suomessa on työtä ja työpaikkoja, sitä vähemmän on köyhyyttä. Mitä korkeampi on työllisyys, sitä tasaisemmin tulot yhteiskunnassa jakautuvat. Mitä enemmän on työtä, sitä enemmän valtion ja kuntien kassaan kertyy verotuloja, joilla voidaan pitää huolta niistä, jotka eivät työtä löydä tai pysty töitä tekemään.

Työ luo oikeudenmukaisuutta. Mitä olemme valmiita tekemään, että tämä oikeudenmukaisuus lisääntyy Suomessa? Olemmeko valmiita kaikkiin sellaisiin ratkaisuihin, joilla saamme Suomeen lisää ja parempaa työtä?

Niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta työn merkitys on valtavan tärkeä. Meidän tulee tehdä sellaista vero- ja talouspolitiikkaa, joka luo työpaikkoja ja toimeentuloa suomalaisille.

Hyvä esimerkki uutta työtä luovista päätöksistä olivat 1990-luvun laman jälkimainingeissa tehdyt tulevaisuuspäätökset. Tuolloin päättäjät vapauttivat telemarkkinat, uudistivat yritysverotuksen ja samaan aikaan alettiin satsata entistä enemmän julkisia varoja tutkimukseen ja kehitykseen.

Tämä johti uusien innovaatioiden ja työpaikkojen syntymiseen ja sitä kautta julkisen talouden tervehtymiseen. Usko työhön oli kaiken takana.

Meidän tulee parantaa työnteon kannustavuutta ja madaltaa työllistämisen kynnystä, jotta yhä useampi suomalainen pääsisi töihin. Meillä suhtaudutaan myös liian mustavalkoisesti osa-aikatyöhön. Joko olet kokopäivätöissä tai sitten et. Tähän on tuotava joustoja, jotta saamme lisää ihmisiä työhön. Osa-aikaisen ja tilapäisen työn tekemisen ja teettämisen on oltava kannattavaa.

Mitä jäykemmät säännöt ja tiukemmat rajat asetamme työllistämiseen, sitä vähemmän yritykset voivat tarjota työpaikkoja. Oikeudenmukaista politiikkaa on raivata esteet pois niiden 180?000 työttömän tieltä, jotka eivät pääse työhön, vaikka osalle työtä olisi tarjolla.

Tarvitsemme myös parempaa työelämää, jotta ihmiset viihtyvät ja jaksavat työssä pidempään. Työpaikoilla täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota hyvään johtamiseen ja töiden organisointiin.

Hyvässä johtamisessa on tuottavan yrityksen ja motivoituneen henkilökunnan ydin. Samoin tarvitaan myös joustavampaa sopimista työntekijän tarpeiden ja myös yrityksen kulloisenkin tilanteen mukaan. Tämä lisää työtyytyväisyyttä ja työnteon tehokkuutta.

Työ on nyt ja jatkossa hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalka. Jos uskomme työhön ja sen merkitykseen Suomen hyvinvoinnin lähteenä, silloin meidän on myös tehtävä uudistuksia, jotka lisäävät sen määrää Suomessa.

Nämä uudistukset, jotka tarkoittavat lisää työpaikkoja ja korkeampaa työllisyyttä, eivät ole helppoja. Jos kuitenkin niissä onnistumme, suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kestää ja ihmisille annetut hyvinvointilupaukset kyetään lunastamaan.

Nämä päätökset ovat nyt meidän omissa käsissämme.

Savon Sanomat, 17.2.2013